Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Onpa Suomen Eduskunta mahtava laitos, kun se pystyy päättämään luonnonlaistakin. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla tuota 0,3 ha:n sääntöä arvioitaessa. Millähän se eduskunta aidosti siellä luonnossa vaikuttaa? Nimittäin, jos pienaukko ei itsestään taimetu, niin käyvätkö edustajamme salaa yön pimeydessä istuttamassa taimia ja perkaamassa vai onko heillä taivaalla joku salainen satelliitti, joka lähettää taimikon kasvua elvyttäviä säteitä???
Olen teettänyt muutaman pienaukon harvennuksien yhteydessä. Aukot ovat olleet ympäristöä rehevämpiä ja yleensä vanhaa harvaa lehtipuuta kasvaneita. Yhteistä niille on se, ettei niihin olisi ilman viljelytoimenpiteitä syntynyt kunnollista taimikkoa. Eihän se taimikko nytkään kasva aivan niin nopeasti kuin suuremmassa aukossa, mutta kasvaa kuitenkin.
Siis ainakin meidän metsissä ilman viljelyä sattaisiin kasvattaa vattupusikkoa, saniaisviidakkoa tai heinikkoa llisättynä muutamalla leppäpuskalla, pihlajilla ym.
Ihmetyttää tällainen pinta-alaperusteinen huutokauppameininki lainsäädännössä. Etenkin, kun se ei taatusti perustu mihinkään tutkimustietoon. Kyllä pitäisi lansäätäjällä olla joku itsenäinen päätäntävalta ja luonnonlakien kunnioitus, etteivät kaikenlaiset lobbarit veisi iniin ministeriötä kuin eduskuntaakin kuin pässiä narusta.
Puukerrostalorakentamisessa suurin ongelma on vesi. Vaikka talo saataisiin kuivana valmiiksi, niin tumpelot käyttäjät pilaavat sen.
Vaihtoehtoja:
-Vuodepalo laukaisee sprinklerin. Sammutusvesi leviää puurunkoon. Se on käytännössä mahdoton kuivattaa Vuodepaloja useita vuodessa.
-Humalainen nukahtaa suihkuun ja tukkoaa lattikaivon. Näitäkin tapahtuu vuosittain.
-Marihuanan kasvattajat perustuvat kasvihuoneen asuntoonsa. Seurauksena kosteuden leviäminen runkoon Kun lukee lehtiä, niin tuntuu, että puuhaa hatjoittaa vähintään joku jossakin vähän suuremmassa vuokratalossa.Kun tuollaisille riskeille haetaan oikekedenmukaista vakuurusmaksua, niin kylää se on tosi kallis.
Tietystikin uuden teknologian käyttö on muutenkin kallista ja riskialtista. Kun lisäksi ympäristösyistä esim kaupunkikeskustoissa pitää pysyä vanhassa kuosissa, niin lopulta jää teoriassakin varsin pieni osa tuotannosta sellaisiksai, että ne voitasiin toteuttaa puusta. Kahden samanaikaisen teknologian ylläpitokin nostaa kustannuksia.En siis usko, että puukerrostalorakentamisella voi olla merkittävää tulevaisuutta. Julkisissa rakennuksissa tilanne voi toki olla toinen.
En yritä kääntää keskustelua mihinkään suuntaan. Toin vain esille tuon tulopuolen, jolla myös on joku merkitys. Tulevaisuutta emme toki tiedä, kuten Jesse totesi.
Vaikka koivusta saatava tulo olisikin pienempi kuin kuusesta, niin rehevillä mailla sen kasvatusta voi erittäin hyvin perustella helpommalla uudistuksella. Reheviä entisiä hakamaita on Eteläinen Suomi täynnä. Ne ovat sitä ominta koivunkasvatusmaastoa. Eikä niillä yleensä ole hirvistäkään haittaa, koska ne ovat asutuksen tuntumassa.
Miten on Seppo. Jos et saisi Kemeraa, niin jättäisitkö tuo kuvion silleen vai tekisitkö kuten edellä kuvasit?
Toki on nuorempiakin koivuja. Varsinaiset laatutyvet (n. 200 €/m3)ovat kyllä kasvaneet 100-vuotiaissa metsissä ainakin meillä päin.
Tuota Jesseä täytyy ihailla. Kyvyissään tai ainakin jutuissaan päihittää niin edesmenneen Kaarpaattien neron Causescun kuin Pohjois-Korean Kimit. Jessestä metsäministeri, niin mitään ei tarvitse tehdä ja rahaa vietaa ovista ja ikkunoista. Vai oliko kuitenkin niin, että Jessen metsätalous tuottaa tappiota?
Kokeilin muuten tuota koivun kasvatusta kuusikossa ( n. 800 kpl/ha). Laadusta ei vielä tiedä. Ongelma on, että se päihittää alkuvaiheessa kuuset. Oliko pitänyt jättää harvempaan. Ehkä. silloin kuuset olisivat pärjänneet paremmin.
Niin. Enpä ole noita 100-vuotiaita koivuja alusta saakkaa kasvatellut, joten en tiedä tarkoin alkuvuosien metsäntiheyksiä. Harsintametsiä ne ovat olleet, joten metsänkasvatustavalla kyllä on vaikutusta.
Nykyisissäkin muutaman kymmenen vuoden ikäisissä täystiheissä koivikoissa kyllä erilaista laatuongelmaa löytyy paljon enemmän kuin kuusikoissa, joten koivun keskihinnat jäävät aina todella selvästi kuusta halvemmiksi.
Varsinaista laatukoivuahan saadaan vain kuusikon keskellä kasvaneista puista.Kun haluat välttää veroja, niin etsi se itsesi kannalta edullisin vaihtoehto ja pyydä siitä verottajalta ennakkopäätös. Silloin on varmuus asiasta.
Kannattaa kyllä muistaa tuo hintapolitiikkakin vaikkei hirviä olisikaan. Ei se koivun kasvatus ole mikään kummoinen bisnes ainakaan nykyisillä hinnoilla vaikka kasvu onkin kuusta nopeampaa.. Huomattava on, että tukkisaanto päätehakkuulla jää usein vain 30 %:iin oksaisuuden la lenkouden sekä suuremman läpimittavaatimuksen vuoksi. Hyvässä leimikossa tukkia voi tulla n. 50% ja huipputapauksessa 70 %. Että kyllä se kuusi nykyisin koivun peittoaa taloudellisessa mielessä..
Kyllä mekin kasvatamme koivua vanhoilla hakamailla asutuksen liepeillä. Osin maisemasyistä. Osin myös siksi, että se pärjää paremmin heinän kanssa paikoissa, joita lehmät ovat lannoittaneet.
En ole vielä kasvattanut tuolla tyylillä. Mutkia on nähty 1970-luvun istutuspuissa, kun paljasjuuritaimi on istutettu vinoon.
Olen lähettänyt lukijan kuviin joskus näytteen n. 100 vuotta sitten olleen metsäpalon jälkeen syntyneestä männiköstä, jossa puut kyllä yleensä suoria (hakattu myös pylväspuuta). Vielä 1960-luvulla paikalla saattoi olla erittäin tiheä nuori männikkö. Luonto sen sitten muutamassa vuodessa harvensi ja sitten pari kertaa motokuski. En siis siitä suoruudesta olisi huolissani.
Yhtä mieltä kaiketi ollaan siitä, että nykyiset energiapuuhakkuut perustuvat pääosin siihen, että asialliset taimikonhoitotyöt on laiminlyöty. Ihmetyttää, että siitä palkitaan veronmaksajien rahoilla.
Jos kuitenkin haluttaisi toteuttaa sellaisi metsänhoitomalleja, että energiapuu olisi mukana kestävällä tavalla, niin mitä siitä seuraisi?
Rehevillä mailla e-puu olisi käytännössä lehtipuuta, koska ei kannata istuttaa kuusta pian hakattavaksi. Mitä sitten tapahtuisi, kun nuo paljon kuusen taimia suuremmat ja tiheässä kasvaneet koivut, haavat ja lepät hakattaisiin. Jäljelle jäisi harvassa kasvavia kituvia kuusia, joista useimmat olisivat hakkuussa vahingoittuneet. Kannattaisiko niistä kasvattaa sitten metsää? Epäilen. Jäljelle jäisi vaihtoehto jatkaa tuota e-puukasvatusta. Yleensä tarvittaisiin kuitenkin osin muokkausta ja perkauksia, jotta uusi e-puumetsä syntyisi. Kulut olisivat helposti 1500 euroa/ha. Siis joskus sama, minkä siitä e-puumetsästä saisi hakkuutuloa. Harjavallassa tällainen bisnes tulkittaisiin kannattavaksi. Tuskin muualla.
Toisenlainen tilanne on karummilla mailla, joilla kasvaa runsaasti mäntyä.. Puuntakunen kuvaili omaa systeemiään. Suunnilleen samanlaiseksi minäkin sen kuvittelen. Varhaisperkaus ajoissa. Seuraava perkaus tiheyteen n. 3000 runkoa/ha, kun puut ovat noin 4-metrisiä. Perkauksessa jätetään pääosin havupuuta. E-puuhakkuu, kun metsä on vaikka 10-metristä. Sitten 1 tai 2 harvennusta aikanaan. Systeemillä on runsaasti etuja. Perkauskulut ovat pienet. Tiheän valtapuuston alla vesakoituminen on vähäistä. Tuhoriskit ovat pienet. Lopputuloksena laatupuuta. Ei tässäkään systeemissä tarvitse maksaa erityistä e-puutukea. Systeemihän sattaa olla kustannuksiltaan jopa perinteistä mallia edullisempi vaikkei e-puulle laskisi edes kantohintaa. Meillä on runsaasti hyvin varhaisperattuja kuusi-mäntytaimikoita, jotka luultavasti aikanaan tullaan käsittelemään näin.