Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä olen Kuusmottisen kanssa samma mieltä. En lähtisi kokeilemaan. Halvin homma olisi se, että läheltä löytyisi moreenikumpare, jonka ajattaisi esim kunnon traktori-peräkärry-yhdistelmällä sienne suohon. Antaisi painua pari vuotta ja tasoittaisi epätasaisesti painuneet. Sitten päälle suodatinkangas ja sitten murske. Kuten tuolla aiemmin kerroin, niin kannattaisi ensiksi tutkailla sitä, mistä löytyisi kova pohja lähimpänä. Parinkymmenen hehtaarin hakkuusta kannattaisi investoida kunnon tiehen.
Meillä oli vähän pienempi ongelma kuin Puuntakusella. Piti saada rämesuon takaa pois n. 1500 m3 puuta. Ensiksi tutkittiin tangoilla ja löydettiin paikka, jossa turvemaata oli vain vähän. Sitten siihen ajettiin havuja ja kas kumma se kantoi ajokoneen kesällä. Vaihtoehtona olisi ollut jäädyttäminen talvella, mikä on aika työläs operaatio. (Ja vielä varasuunnitelmana ajaa pois puut naapurin maan kautta maksamalla kohtuullinen korvaus)
Jos kyseessä on vain puutavaran ajo joskus, niin eipä kyllä tuollaista Puuntakusen kyselemää tietä ainakaan taloudellisilla perusteilla kannata tehdä. Sinänsä tuollaisia telalavateitä minäkin joskus teekkarina suunnittelin kesätöinä Metsähallitukselle. Kuinka ne kantavat täyteen lastatatun nykypäivän tukkirekan en tiedä.
Muuten noista soista johtuu skkin, että Venäjän suunnattomat puuvarat jäävät pääosin hyötyläytön ulkopuolelle, koska lähes aina edessä suo tai joki. Että on noista soista hyötyäkin
En ole tieinsinööri. En ymmärrä tätä keskustelua. Kesällä teetätin tuollaisen tienparannushankkeen ihan yksityisellä rahalla.
Viime syksy oli jotenkin kummallinen, sillä tie käyttäytyi keväällä todella sopimattomasti. Jotkin paikat pehmenivät, niin, että piti asettaa lautoja, jotta henkilöautoilla pääsi. Tuollaista ei ollut ennen sattunut.Tehtiin remontti. Pahimmat savikot ajettiin pois ja korvattiin hiekalla=jakava kerros. Tämän alapinta kallistettiin ojaan päin, jotta rakenne säilyisi kuivana. Suodatinkangas levitetiin koko alueelle joko sen jakavan kerroksen alle tai sitten kantavaksi kerrokseksi muualle ajetun murskeen alle. Tietysti se muske ajettiin myös hiekan päälle. Kiviainesta käytettiin n. 2,9 tonnia tiemetrille. Tietysti myös ojat kunnostettiin ja syvennettiin. Hanke maksoi Alveineen n. 40 euroa/tiemetri Nyt on ainakin mahtava ajella. . Saa nähdä mikä on tilanne keväällä.
Homman organisointi oli yksinkertainen. Tutulle maansiirto/murskaamoyrittäjälle annettiin tehtäväksi kunnostaa tie. Toi kaivinkoneen sekä traktorin peräkärryineen ja alkoi ajaa savea pois. Siitä se työ jatkui. Aikataulutus oli aika vaativa, sillä systeemi oli sellainen, että tie voitiin sulkea vain päiväajaksi, koska asukkaiden piti päästä töihin.
Kyllä sitä näkee varsin kummallisia esimerkkejä metsänhoitotöiden laiminlyönneistä. Aika usein on kysymys siitä, ettei katsota olevan omakohtaista hyötyä, koska ikää on paljon eikä mahdollisesti omaa jälkipolvea. Tietysti sitten on sellaisia, jotka eivät kertakaikkiaan jaksa huolehtia. Onhan sellaisia karjankasvattajiakin, jotka antavat elikoidensa kärsiä. Kyllä metsänomistajia on moneen junaan. Jopa sellaisiakin, jotka uskovat haapaa kasvattamalla pärjäävänsä aina ja iänkaikkisesti.
Siksi tarvitaan kohtuullisen järeitä keino, jottei Suomen metsävarat häviä. Nythän metsien tilanne on hyvä. Onhan se ollut joskus ennenkin. Kuinka sitten kävikään ja millaisin toimenpitein nykytilanteeseen on päästy.
Pienaukkohan kasvatusmuotona on erittäin epätaloudellinen. Reunametsän vaikutuksesta 0,3 ha:n aukosta lähes puolet kasvaa tuskin lainkaan. Ja riskit tuulenkaadoille kuitenkin syntyvät. Siis metsänomistaja luopuu vapaaehtoisesti puolesta omaisuudestaan. Pienaukko on perusteltavissa vain tapauksissa, joissa sillä olevan puuston kasvu on totaalisesti pysähtynyt tai muuttunut negatiiviseksi.
Puuntakunen muuten tiesi senkin, että metsän keskellä oleva pienaukko houkuttelee hirviä. Olen ennenkin kertonut ¨n.0,5 ha:n männikössä olleesta metsäpaloaukosta, josta hirvet söivät lähes kaikki männyt ja piti istuttaa kuuselle.
Onpa Suomen Eduskunta mahtava laitos, kun se pystyy päättämään luonnonlaistakin. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla tuota 0,3 ha:n sääntöä arvioitaessa. Millähän se eduskunta aidosti siellä luonnossa vaikuttaa? Nimittäin, jos pienaukko ei itsestään taimetu, niin käyvätkö edustajamme salaa yön pimeydessä istuttamassa taimia ja perkaamassa vai onko heillä taivaalla joku salainen satelliitti, joka lähettää taimikon kasvua elvyttäviä säteitä???
Olen teettänyt muutaman pienaukon harvennuksien yhteydessä. Aukot ovat olleet ympäristöä rehevämpiä ja yleensä vanhaa harvaa lehtipuuta kasvaneita. Yhteistä niille on se, ettei niihin olisi ilman viljelytoimenpiteitä syntynyt kunnollista taimikkoa. Eihän se taimikko nytkään kasva aivan niin nopeasti kuin suuremmassa aukossa, mutta kasvaa kuitenkin.
Siis ainakin meidän metsissä ilman viljelyä sattaisiin kasvattaa vattupusikkoa, saniaisviidakkoa tai heinikkoa llisättynä muutamalla leppäpuskalla, pihlajilla ym.
Ihmetyttää tällainen pinta-alaperusteinen huutokauppameininki lainsäädännössä. Etenkin, kun se ei taatusti perustu mihinkään tutkimustietoon. Kyllä pitäisi lansäätäjällä olla joku itsenäinen päätäntävalta ja luonnonlakien kunnioitus, etteivät kaikenlaiset lobbarit veisi iniin ministeriötä kuin eduskuntaakin kuin pässiä narusta.
Puukerrostalorakentamisessa suurin ongelma on vesi. Vaikka talo saataisiin kuivana valmiiksi, niin tumpelot käyttäjät pilaavat sen.
Vaihtoehtoja:
-Vuodepalo laukaisee sprinklerin. Sammutusvesi leviää puurunkoon. Se on käytännössä mahdoton kuivattaa Vuodepaloja useita vuodessa.
-Humalainen nukahtaa suihkuun ja tukkoaa lattikaivon. Näitäkin tapahtuu vuosittain.
-Marihuanan kasvattajat perustuvat kasvihuoneen asuntoonsa. Seurauksena kosteuden leviäminen runkoon Kun lukee lehtiä, niin tuntuu, että puuhaa hatjoittaa vähintään joku jossakin vähän suuremmassa vuokratalossa.Kun tuollaisille riskeille haetaan oikekedenmukaista vakuurusmaksua, niin kylää se on tosi kallis.
Tietystikin uuden teknologian käyttö on muutenkin kallista ja riskialtista. Kun lisäksi ympäristösyistä esim kaupunkikeskustoissa pitää pysyä vanhassa kuosissa, niin lopulta jää teoriassakin varsin pieni osa tuotannosta sellaisiksai, että ne voitasiin toteuttaa puusta. Kahden samanaikaisen teknologian ylläpitokin nostaa kustannuksia.En siis usko, että puukerrostalorakentamisella voi olla merkittävää tulevaisuutta. Julkisissa rakennuksissa tilanne voi toki olla toinen.
En yritä kääntää keskustelua mihinkään suuntaan. Toin vain esille tuon tulopuolen, jolla myös on joku merkitys. Tulevaisuutta emme toki tiedä, kuten Jesse totesi.
Vaikka koivusta saatava tulo olisikin pienempi kuin kuusesta, niin rehevillä mailla sen kasvatusta voi erittäin hyvin perustella helpommalla uudistuksella. Reheviä entisiä hakamaita on Eteläinen Suomi täynnä. Ne ovat sitä ominta koivunkasvatusmaastoa. Eikä niillä yleensä ole hirvistäkään haittaa, koska ne ovat asutuksen tuntumassa.
Miten on Seppo. Jos et saisi Kemeraa, niin jättäisitkö tuo kuvion silleen vai tekisitkö kuten edellä kuvasit?
Toki on nuorempiakin koivuja. Varsinaiset laatutyvet (n. 200 €/m3)ovat kyllä kasvaneet 100-vuotiaissa metsissä ainakin meillä päin.
Tuota Jesseä täytyy ihailla. Kyvyissään tai ainakin jutuissaan päihittää niin edesmenneen Kaarpaattien neron Causescun kuin Pohjois-Korean Kimit. Jessestä metsäministeri, niin mitään ei tarvitse tehdä ja rahaa vietaa ovista ja ikkunoista. Vai oliko kuitenkin niin, että Jessen metsätalous tuottaa tappiota?
Kokeilin muuten tuota koivun kasvatusta kuusikossa ( n. 800 kpl/ha). Laadusta ei vielä tiedä. Ongelma on, että se päihittää alkuvaiheessa kuuset. Oliko pitänyt jättää harvempaan. Ehkä. silloin kuuset olisivat pärjänneet paremmin.
Niin. Enpä ole noita 100-vuotiaita koivuja alusta saakkaa kasvatellut, joten en tiedä tarkoin alkuvuosien metsäntiheyksiä. Harsintametsiä ne ovat olleet, joten metsänkasvatustavalla kyllä on vaikutusta.
Nykyisissäkin muutaman kymmenen vuoden ikäisissä täystiheissä koivikoissa kyllä erilaista laatuongelmaa löytyy paljon enemmän kuin kuusikoissa, joten koivun keskihinnat jäävät aina todella selvästi kuusta halvemmiksi.
Varsinaista laatukoivuahan saadaan vain kuusikon keskellä kasvaneista puista.