Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Myyt jotain Metso-suojeluun? Ainakin meillä toteutettiin suojelu niin, että saatiin puustosta korvaus ( joka verovapaata) ja maapohja jäi itselle. Ajateltiin, että on mukava, kun oma luonnonsuojelualue ja toiseksi, jos joskus lait tai sertifikaatit muuttuvat, niin on valmista suojelualuetta.
Se maapohjakorvaus on niin pieni, ettei mielestäni ainakaan pienillä alueilla kannata hankkia Valtiota naapurikseen. Tulee muuten esim kulkurasaitteita. Voi jatkossa tulla muitakin yllätyksiä vaikka joissain lupakysymyksissä.
”Hoitokunnan jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut osakaskunnalle” (Yhteismetsälaki 28 §)
Siis et oikeuden päätöksen mukaan saa korvausta omista kuluistasi. Se on selvää. Toisaalta hoitokunta on tahallisesti rikkonut yhteismetsälakia. Siis vastuu yhteismetsälle syntyneistä kuluista kuuluu hoitokunnalle, ei osakaskunnalle. Kannattanee ainakin riitauttaa asia asia, kun kuluvan vuoden tilinpäätös hyväksytään.
Tuli vielä mieleen se, miten matkakulut on aikaisemmilla vuosila budjetoitu. Siis onko niille varattu oma määräraha vai onko ne kustannettu muiden menojen kohdasta. Oikeudessa tällä saattaa olla varsin merkittävä rooli.
Tietysti, kuten aiemminkin kirjoitin, hoitokunta on vastuuvelvollinen ja nimenomaan henkilökohtaisesti, jos ohjesääntöä on tietoisesti rikottu. Periaatteessa hoitokunta ei saa panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen ohjeäännön vastaista päätöstä. Osakaskunta ei voi olla vastuuvelvollinen, ainakan maallikon mielestä, koska silloin osakas itse joutuisi maksamaan omat vahinkonsa.,
Kun en ole juristi, en osaa ottaa kantaa onko asiassa reklamoitu oikein. Kun vaaditaan korvauksia siitä, että olet halunnut saada sinulle ohjesäännön mukaan annettavia tietoja, on ainakin mielestäni sellainen seikka, että siinä on hoitokunta henkilökohtaisesti vastuuvelvollinen osakaskunnalle syntyneistä kuluista. Mutta oikeuden saaminen ei tosiaankaan ole aina helppoa tai varmaa.
Se 2 %:n tuotto yli 100-vuotiaassa metsässä saattaa olla usein varsin haasteellinen, koska kuolema ja laho vievät kasvusta suuren osan. Huomattava on, että samalla menetetään uuden metsän tuoma arvonlisäys. Siis kannattavuutta arvioitaesa pitää ottaa myyntitulon lisäksi huomioon se uuden metsän kasvun tuoma lisäys taseeseen. Siksi normaalitapauksessa hakkuun lykkääminen tuottaa negatiivisen tuloksen.
Tietysti liikenneturvallisuuskin pitää ottaa huomioon. Kannattaa muistaa, että meistä itään on 10000 km hirvien laidunmaita ja, ettei Suomi ole saari vaan niitä hirviä vaeltaa aina paikoille, joissa on hyvät vapaat laitumet. Siksi ei ole suinkaan itsestäänselvyys, että hirvikannan vähentäminen radikaalisti vähentäisi samassa suhteessa hirvikolareita. Joskus 1950- ja -60-luvuilla hirvikanta oli pieni, mutta kolareiden määrä kasvoi, koska Karjalan kannaksen hirvet alkoivat vaeltaa Suomeen.
Sen, että on istutettu paljon kuusta, on väitetty johtuvan vain hirvien pelosta. Sehän ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa. Kuusen istutuksen runsastuminen oli luultavasti pääosin vastareaktio 1970-luvun männynistutusvillitykselle. Sinänsä tietysti yleensä oikea ratkaisu.
Aiemmin, kun hirvikanta oli pieni, niin jätettiin haavat pystyyn, koska pelättiin sitä vesakoitumista. Ainakin meilläpäin hirvet kyllä kurittavat niitä haavanvesoja, ettei niistä ole enää haittaa. Onko haapojen määrän väheneminen sitten kuinka suuri ongelma muulle luonnolle, siitä en osaa ottaa kantaa. Jätän niitä kyllä jatkuvasti kolopuiksi. Laajemmassa mitassa niiden kasvattaminen on luonnollisestikin metsätalouden kannalta erittäin epätaloudellista. (Jessen haapoihin en nyt ota kantaa).
Asioilla on monenlaisia ulottuvuuksia ja vaikutuksia, niin positiivisia kuin negatiivisikin. Kannattaisi kiihkomielisten hirvien vihaajien miettiä myös niitä positiivisikin vaikutuksia. Voisitte sitten saada ehkä myös paremmat yöunet..
Kaiketi voi todeta, että Suomen luontainen hirvikanta oli alunperin 0 yksilöä. Nimittäin jääkauden aikaan. Aivan kuin ihmisiäkin.
Käsite ylisuuri on tietysti paikkansapitämätön. Nyt ovat olosuhteet sellaiset, että vaikkapa 300000 hirveä voisi elää.
Nykyiseen hirvikantaan on suurelta osin vaikuttanut Toveri Stalin, joka aloitti sodan ja jääräpäiset suomalaiset, jotka eivät antaneet periksi. Tämän seurauksena Karjalan kannas muuttui hirvien paratiisiksi valtavine pusikkoineen.
Tietysti nykyinen metsienkäsittelytyyli mahdollisti sen, että hirvikantamme voi olla tosi suuri. Sehän on selvää. Toisaalta, kuten Metsälehdessä todettiin, niin sotien jälkeen metsänkasvu oli jotain 40 miljoonaam3, nyt yli 100 miljoonaa. Siis ne hirvet eivät ole kyllä kovin hirveästi vaikuttaneet. Ihan aidosti voi todeta myös, että ne suorittavat paikoin hyvin tehokasta vesakonperkausta. Voisiko olla jopa niin, että metsien kasvu voisi olla nyt pienempi ilman hirviä. Ainakin meikäläisen paimentamissa metsissä voi erittäin selvästi havaita hirvien positiivisen vaikutuksen. Toki tietysti niitä tuhojakin löytyy jossain määrin.
Kaiketi voi todeta, että Suomen luontainen hirvikanta oli alunperin 0 yksilöä. Nimittäin jääkauden aikaan. Aivan kuin ihmisiäkin.
Käsite ylisuuri on tietysti paikkansapitämätön. Nyt ovat olosuhteet sellaiset, että vaikkapa 300000 hirveä voisi elää.
Nykyiseen hirvikantaan on suurelta osin vaikuttanut Toveri Stalin, joka aloitti sodan ja jääräpäiset suomalaiset, jotka eivät antaneet periksi. Tämän seurauksena Karjalan kannas muuttui hirvien paratiisiksi valtavine pusikkoineen.
Tietysti nykyinen metsienkäsittelytyyli mahdollisti sen, että hirvikantamme voi olla tosi suuri. Sehän on selvää. Toisaalta, kuten Metsälehdessä todettiin, niin sotien jälkeen metsänkasvu oli jotain 40 miljoonaam3, nyt yli 100 miljoonaa. Siis ne hirvet eivät ole kyllä kovin hirveästi vaikuttaneet. Ihan aidosti voi todeta myös, että ne suorittavat paikoin hyvin tehokasta vesakonperkausta. Voisiko olla jopa niin, että metsien kasvu voisi olla nyt pienempi ilman hirviä. Ainakin meikäläisen paimentamissa metsissä voi erittäin selvästi havaita hirvien positiivisen vaikutuksen. Toki tietysti niitä tuhojakin löytyy jossain määrin.
GLA tuolla edellä otti kantaa maaomistuksiini. Sellaisiakin on, toki perikunnan välityksellä. Rehellisyyden vuoksi voin todeta, ettei nillä ole hirvistä mitää riesaa. Ne ovat nimittäin kuusivaltaisia kesälaitumia asutuksen tuntumassa. Niillä hoitaa hirvipolitiikkaa mm. kaksi veljeäni.
Pitkäparta tuolla edellä ehdotteli, että perustettaisiin riistapeltoja ja ammuttaisiin hirvet niiltä. Olen seuraillut hirvien elämää riistakameran avulla niin nuolukivillä kuin pelloillakin. Hämmästyttävää on kuinka pimeässä ne hirvet liikkuvat. Tarvittaisiin tosi mahtavat yökiikarit, jotta jotain näkisi. Ja kuten tuolla edellä todettiin, niin kuka siellä pimeässä todennäköisesti ilman koiraa löytäisi hyvänlin laukauksen jälkeen pari kolmesataa metriä juosseen hirven. Eikä se löytyisi kyllä aamullakaan.
Kyllä minun mielestäni Suomen hirvien luontainen kanta on sellainen, jota emme ole istuttamalla lisänneet. Siis se kanta ei ole syntynyt kirjoituspöydällä vaan hirvien toimesta. Ilman metsästäjien panosta se todellinen luontainen kanta voisi olla nykyään vaikka 300000 hirveä tai vielä enemmän.
Metsästäjät ovat näilläkin palstoilla kertoneet aika monta kertaa, miksi hirvien pyyntiluvista ei voi luopua. Nykyisin metsästys on säänneltyä ja tapahtuu porukan sisäisen kontrollin valvonnassa. Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet. Eihän se pikkupläntin omistaja voisi mennä luvallisesti seuraamaan haavakkoa naapurin puolelle. Tuollaisessa villissä puuhassa olisi mukana aina sellaisia, joille mitkään hyvän metsästystavan säännöt eivät tule mieleen. Siksi ammutaan miten sattuu ja jos ei kaadu, niin annetaan jäädä kitumaan.
3. Ei tietenkään olisi haavakkoja jälestäviä koiriakaan, sillä kuka olisi valmis huolehtimaan koirasta läpi vuoden ja uhraamaan omaa aikaansa sen kouluttamiseen, sillä eihän koiraa voi käyttää sirpaleisilla alueilla.Velipoika metsästää Jyväskylän lähellä. Ensimmäisenä jahtipäivänä näkivät yhden hirven. Toisena vähän vähemmän.
Me nähtiin kyllä vähän enemmän. Tusina metsästäjiä ja kaksi koiraa sai ensimmäisenä viikonloppuna saaliiksi yhden pyyn (törmäsi autoon) ja kuolleen vasan (oli pudonnut itsekseen kalliolta ja haisi)
Se hirvipolittiikka ei tiettävästi vähennä tai lisää hirviä. Hirvet hoitavat itsestään lisääntymisen ja metsästäjät harventamisen. On tosi hellyttävää lukea noita eimetsästäjien kannanottoja asioista, joihin he eivät millään tavalla halua tuolla luonnossa ottaa osaa. Siis metsästykseen ja järjestötoimintaan mukaan ja siellä päättämään.