Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meikäläinen merkitsee tietenkin punaisella leimikon rajan. Sinisellä jättöpuut ja oranssilla tai keltaisella ajouran.
Timppa 24.10.2013, 20:23Jos hirveä saisi vapaasti metsästää missä vain, niin kyseessä olisi todellinen anarkia. Varmaan joku hirvikin kaatuisi. Moni niistä kyllä haavoittuneena vasta päivien päästä. Paljonko kuolisi sivullisia ja muita metsästäjiä en käy arvailemaan.
Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Eikä sitä voi pois ottaa.
Kauhistuttaisi tuollainen vapaa metsästys esimerkisi meidän hyvillä hirvialueilla. Sinne varmasti ryntäisi porukkaa laajemmalti. Kuka uskaltaisi siellä tehdä enää metsätöitä? Todella hassunkurisia joidenkin utopiat.
Timppa 24.10.2013, 13:37Nythän on esim Keki-Suomessa tilamnne, että laajat alueet ovat tähän aikaan käytännössä hirvivapaita, koska eläimet ovat paikoin siirtyneet talvilaitumille. Esim velipojan seuralla oli Jyväskylän lähellä klolmen ensimmäisen lupaviiklonlopun aikana yksi hirvihavainto.
Petelle sanoisin, ettei näiden saippukonstien tehokkuutta voi toki tieteellsesti tai edes puolitieteellisesti todistaa oikeiksi. Pitäisi olla verrokkialueita ja kokeen toistamismahdollisuuksia, jotta voitaisiin puhua tieteestä.
Vuonna 2008 laadittusssa metsäsuunnitrelmassa oli ”suojellun” taimikon kohdalla maininta HIRVITUHORISKI. Se ei kuitenkaan ainakaan vielä ole toteutunut siitä huolimatta, että kyseessä on talvilaidunalue. On sitten syynä saippuat, hyvä onni tai se, etteivät nuo männyt jostain syystä hirville maistu. Sen voi todeta toki myös, ettei kuviolla kasva lehtipuuta. Tämä taas johtunee pääosin maapohjan ominaisuuksista.
Jotenkin kummallinen käsitys on sekin, että kaatolupia jätettäisiin laiskuuttaan käyttämättä. Kyllä porukat aika sitkeästi ne pyrkivät käyttämään. Säänöt ovat vain joskus hankalia. Meidän porukalla on luvat viiden aikuisen ja viiden vasan kaatoon. Nyt on ammuttu neljä aikuista ja yksi vasa. Siis tässä vaiheessa metsästetään vain vasoja. Ongelma on se, että alueelle on tullut muuttohirviä ja koiralle ei ole vielä pystytty opettamaan, että nyt metsästetään vain vasoja. Päivä kuluu helposti, jos koira lähteekin aikuisen hirven perään. Toivoisi, että joskus nämä marisijat tulisivat viettämään muutaman räntäsateisen marrsaskuuviikonlopun hirvimetsällä.
Timppa 22.10.2013, 20:40Ei se ihan niin mene kuin Metsänpoika arvelee. Meidän maat ovat nimenomaan hirvien talvilaidunaluetta. Siksi hirvikanta lisääntyy talveksi. Sen huomaa nytkin. Selvästi on hirvikanta lisääntynyt metsästysaikana vaikka kaadettu on jo pari hirveä/1000 ha. Hirvillä on usein erilaisia vaihtoehtoja. Siksi ne voivat etsiä myös niinsanotusti B- tai C-vaihtoehtoja. Eivät siis välttämättä mene naapurin taimikkoon vaan tekevät vähän enemmän työtä. Toki voivat mennäkin, mutta niitä naapurin taimikkoja ei ole lähitienoilla.
Timppa 22.10.2013, 11:22Tehtiin taas tänään vaimon kanssa jokasyksyinen operaatio, jossa vietiin hajusteita 1,5 ha:n mäntytaimikkoon. Meillä Rexona-saippuat ovat harsokangasnyssyköissä. Syrjästen opin mukaan vaikutusta tehostettiin superloniin lisätyillä hajusteilla. Meillä ”tehoaineina” oli vaihdellen emännän hajuvesi, minun after shave lotion ja kelvottomaksi osoittautunut hirvikärpäskarkoite.
Aukko on hakattu vuonna 2000. Pisimmät taimet ovat jo yli 3-metsisiä. Mikä miellyttävintä hirvituhoja ei näkynyt. Nytkin oli joku hirvi kävellyt kaiketi syömässä kanervaa. Tuskin tulevat ainakaan lähiaikoina. Niin tymäkkä koktaili meillä oli.
Timppa 21.10.2013, 08:23Meillä päin hirvet hoitavat nuo haavan juurivesat. Saattaa varmaan karhukin käydä niitä napsimassa. Nykyään ei mitään haittaa haavanvesoista.
Timppa 18.10.2013, 13:49En kyllä usko, että pihlajakasvustolla kuusikossa ja räkättiyhdyskunnalla siellä olisi välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa. Räkätit syövät pihlajanmarjoja yleensä syyskuussa ja vaeltavat vähän missä sattuu, joten ne kyllä ”siementävät” metsiä tasasaisesti. Niin uskon.
En kyllä usko, että aukkojen koollakaan olisi merkitystä.
Kyllä uskon edelleen, että maaperään paikallisresti on vuosituhansien kuluessa, syystä tai toisesta, muodostunut olosuhteet, jotka suosivat pihlajaa.
Timppa 18.10.2013, 10:17Meilläkin noita kivikoita riittää. Kysyjän tilanteessa tuntuu kyllä aika epätodennäköiseltä, että uusia mäntyjä alkaisi liiemmälti kasvaa.
Ongelmia saattaa joskus tuottaa myös heinettyminen, jos heti muokkauksen jälkeen ei synnykään männyntaimia.
Ollaan siirrytty käytäntöön, että hakkuun jälkeisenä vuonna suoritetaan äestys, jonka yhteydessä männynsiementen konekylvö. ämä on vähän kalliimpi kuin laikutus. Siementä tulee taatusti riittävästi. Seuraavana vuonna sitten täydennysistutus 1000-1200 kuusentainta. Kuten aloittajakin kertoi, kyllä ne kuuset kasvavat siellä kivikoissa. Kylvö ei luonnollisestikaan onnistu kaikin paikoin. Siksi kuusia lisäksi. Vähän kalliimpi kuin perusmallit, mutta kyllä varmasti parempi.
Timppa 17.10.2013, 12:10Jesselle tiedoksi.
Suojelua on kahdenlaista. Määräajaksi suojelu, jossa korvataan hakkuutulomenetys. Se on verollista (luullakseni). Sitten pysyvä suojelu, jossa korvataan puuston arvo (-15 %, joka katsotaan säästettävän uudistuskuluissa). Se on verovapaata. Tässä suojelussa metsä jää luonnontilaan ikuisesti, elleivät Valtio ja maanomistaja sovi jostain mahdollisesti tarvittavista metsänkäsittelyistä.Timppa 16.10.2013, 17:55Tosiaan niin on että josain on sitä pihlajaa tolkuttomasti ja monin paikoin ei yhtään. Ei se voi siis ainakaan johtua siitä, että lähimenneisyydessä linnut olisivat levittäneet siemeniä.
Tuolla edellä todettiin, että pihlaja vesottuu parhaiten rehevillä mailla. Minunkin mielestäni, niin on tilanne. Mutta ei kyllä kaikilla rehevillä mailla. Onko siis maapohjan kemiassa tai eliöstössä jotkut erikoiset piirteet, jotka mahdollistavat tuon mahdottoman ongenvapametsän syntymisen?