Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tuli taas harrrastettua ”hirvipolittiikkaa” viikonloppu. Ei lisätty hirvikantaa. Ei myöskään vähennetty. Tuli passissa mietittyä sitä, millainen Suomen hirvikanta olisi, jos nämä hirvistä valittajat olisivat kannan hoitamisesta vastuussa. Jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä.
Yksi asia on selvä, jos kanta on kovin pieni, niin metsästys ja etenkin hirvikoirien kasvatus menettää mielekkyytensä. Se taas johtaa äkisti metsästyksen vähenemiseen ja sitä kautta kannan voimakkaaseen nousuun. Ongelmallista on siis myös hirvien liikkuminen. Hyvä tietysti olisi, jos hirvikanta olisi kohtuu pieni ja tasaisesti jakautunut. Näinhän ei tietysti ole, mikä antaa oman jännitteensä metsästykseen.
Harva näistä narisijoista olsi varmaankaan valmis kasvattamaan ja kouluttamaan hirvikoiraa. Koiran omistajan rooli on usein sellainen, että, kun muu porukka lähtee kotiin, niin koira saattaa vielä jatkaa ajoa. Niin tänäänkin. Koira aloitti hirvenhakkúmisen ennen yhdeksää. Liekö ollut sama hirvi, jota se edelleen haukkui 17 jälkeen. Muut metsästäjät olivat lähteneet kotiin jo paljon aiemmin.
Mutta mukaavaahan se jahti on ollut, kun ilmat ovat olleet hyvät ja porukka mukava, vaikkei aina saalista tulisi. Sitten, kun on pakkasta tai kunnon räntäsade ja metsästretty pari kuukautta kaikki viikonloput, tilanne alkaa olla tioinen.
Olen kyllä AMMATTIMIEHEN kanssa samaa mieltä. Harvennus ei kannata. Tuon ikäinen kuusikko tuskin parantaa kasvuaan harvennuksen jälkeen. Nimittäin aurinko alkaa polttaa runkoja ja kasvu saattaa käytännössä tyssätä kokonaan. Myös tuulituhoja saattaa ilmaantua.
Siis aukoksi noin 10 vuoden kuluttua. Kannattaa muistaa, että kasvu tästä eteenpäin on käytännössä tukkipuuta.
Uudistamisvaiheessa sitten vesitalous priimakuntoon, koska puiden haihduttamisen loppuminen nostaa automaattisesti vesipintaa. Naveromätästys on eräs hyvä tapa hoitaa kuivatusta. Jos mahdollista, niin myös valtaojat kuntoon.
Meikäläinen merkitsee tietenkin punaisella leimikon rajan. Sinisellä jättöpuut ja oranssilla tai keltaisella ajouran.
Meillä päin hirvet hoitavat nuo haavan juurivesat. Saattaa varmaan karhukin käydä niitä napsimassa. Nykyään ei mitään haittaa haavanvesoista.
En kyllä usko, että pihlajakasvustolla kuusikossa ja räkättiyhdyskunnalla siellä olisi välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa. Räkätit syövät pihlajanmarjoja yleensä syyskuussa ja vaeltavat vähän missä sattuu, joten ne kyllä ”siementävät” metsiä tasasaisesti. Niin uskon.
En kyllä usko, että aukkojen koollakaan olisi merkitystä.
Kyllä uskon edelleen, että maaperään paikallisresti on vuosituhansien kuluessa, syystä tai toisesta, muodostunut olosuhteet, jotka suosivat pihlajaa.
Meilläkin noita kivikoita riittää. Kysyjän tilanteessa tuntuu kyllä aika epätodennäköiseltä, että uusia mäntyjä alkaisi liiemmälti kasvaa.
Ongelmia saattaa joskus tuottaa myös heinettyminen, jos heti muokkauksen jälkeen ei synnykään männyntaimia.
Ollaan siirrytty käytäntöön, että hakkuun jälkeisenä vuonna suoritetaan äestys, jonka yhteydessä männynsiementen konekylvö. ämä on vähän kalliimpi kuin laikutus. Siementä tulee taatusti riittävästi. Seuraavana vuonna sitten täydennysistutus 1000-1200 kuusentainta. Kuten aloittajakin kertoi, kyllä ne kuuset kasvavat siellä kivikoissa. Kylvö ei luonnollisestikaan onnistu kaikin paikoin. Siksi kuusia lisäksi. Vähän kalliimpi kuin perusmallit, mutta kyllä varmasti parempi.