Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitan sitä, että valtio käyttää metsäsektorilta kerättyjä verotuloja esin ”taimikonhoitoon” tarkoitettuun Kemeraan, joka raha ei yleiseti ottaen kuitenkaan paranna metsien kasvua. Usein päoinvastoin. Kemeran valvomiseksi tarvitaan virkamiehiä, joiden työstä ei synny minkäänlaista lisäarvoa kansantaloudelle. Tätä tarkoitan valtion puuhastelulla.
Olen siis sitä mieltä, että kaikki tulonsiirrot minimiin ja sitten verot alas tai verorahat koulutukseen, terveydenhoitoon, puolustukseen ym hyviin tarpeisiin
Etenkin ketunpoikaset ovat loppukesällä ilvekselle helppoa saalista. Poikue liikkuu harvassa laumassa ja pitää yhteyttä huutelemalla. Mikä sen helpompaa ilvekselle, kun käydä nappaamassa paisti, joka kertoo sijaintinsa.
AJ.
Mihin tietoon perustuu, että ketun harvinaistuminen johtuu tehostuneesta metsästyksestä? Nimittäin, jos kyse on ihmismetsästäjistä. Jos kyse on ilveksistä, niin asia pitää paikkansa. Kapikin saattaa olla osasyyllisenä. Ja tietysti lisääntynyt liikenne.Esimerkiksi meillä päin ei metsästetä kettuja lainkaan. Silti se on harvinaistunut.
Kuten AMMATTIMIES tuolla edellä totesi, ei säästöpuita mikään laki vaadi. Vain se sertifikaatti, jossa kaikki tilat taitavat olla.
Mukava on kyllä jättää joku vanha puuyksilö maisemaa hallitsemaan sopivaan paikkaan. Mieluummin, jos mahdollista, jätän mäntyjä vaikeasti viljältäviin kivikoihin tai kallion päälle. Siellä ne saattavat kasvaa vielä satoja vuosia. Ötököiden ruokaa en niistä toivo. En myöskään usko, että niistä on mainittavaa lisähyötyä monimuotoisuudelle. Tavallisessa talousmetsässä on kuitenkin jo päätehakkuuvaiheessa lahopuuta muutenkin. Turhanaikaista on kyllä jättää kuusiryhmiä, jotka kaatuvat ja haittaavat vain taimikoiden kasvua.
Minulle on liki sama, millainen verojärjestelmä on. Se minua pännii, kun korkealla veroasteella tuetaan turhanpäiväisiä puuhasteluja esim metsäalalla. Jo se raha menisi vaikka koulutukseen tai terveydenhoitoon, niin voisi maksaa enemmänkin.
Tietysti sitten sekin kysymys, että tultaisiin metsänomistajilla teettämään työtä, joka ei paranna enempää metsänomistajan kuin muunkaan yhteiskunnan hyvinvointia.
Anton.
Tämä on metsäaiheinen keskustelupalsta. Pellolla peltomyyriä pyydystelevä kettu ei kuulu aihepiiriin.Minä kyllä olen aika usein jättänyt vanhoja isoja mäntyjä todella komistamaan maisemaa strategisiin paikkoihin. Ei niiden perimä öle ainakaan huono. Joskus jonkun vanhan haavankin. Joskus ei sitten mitään, sillä lähes aina ne pakolliset viisi puuta löytyy hehtaarilta. Siis riippuu aina maisemasta ja omasta silmästä. Vihersellaiset eivät tietenkään ajatteluun vaikuta.
Yteismetsää ei voi kiinnittää. Yhteismetsäosuus kuuluu aina johonkin tilaan. Kyseessä voi olla tila, jolla on fyysiset rajat ja se voidaan kiinnittää.. Voi olla myös ns. haamutila, jolla ei rajoja. Tällainen tila, johon yhteismetsäosuus kuuluu voidaan myös kiinnittää. Sitten on eri kysymys kuinka pankki määrittää vakuuden arvon.
Tämä on ehkä vähän vaikea havainnollistaa. Jos sitten kiinitys realisoitaisiin vaikkapa pakkohuutokaupassa, niin yhteismetsän tilanne ei muuttuisi muuten kuin, että osakas vaihtuu. Yhtymämuotoisessa omistuksessa tilanne onkin sitten jo aivan erilainen.
Yhteimetsän ohjesäntöön voidaan ottaa myös määräys siitä, että yhteimetsällä (määräenmmistöllä) on etuosto-oikeus (eräin rajoituksin), jos kaupassa on kyse vain yhteismetsäosuuksista . Siis tavallisessa kaupassa tai pakkohuutokaupassa yhteismetsä voi tulla ostajan sijaan samoin ehdoin.
Mukava oli todeta, että myyrätutkijalla oli meikäläisen kanssa sama käsitys minkin ja ketun vaikutuksesta myyrätuhoihin.
Huitu sanoi tietävänsä paljon myyristä ja tietomäärän edelleen kasvavan. Sitä edelleen tarvitaan, sillä ennustivathan myyrätutkijat Etelä-Suomen myyrähuipun totaalisesti väärin. Seurauksena mm istutusten siirtäminen seuraaville vuosille ja kuusentaimien kuskaaminen kaatopaikoille. Itse en noita varoitteluja uskonut.
En kyllä jaksa uskoa, että ravintotekijät olisivat kovinkaan merkittävässä roolissa myyräkantojen säätelyssä. Kyllä sieltä metsästä luulisi vieläkin suuremmille määrille ruokaa löytyvän. Kyllä luulen, että kannan kasvaessa alkaa syntyä porukan kesken stressiä, joka aikaansaa muuttoliikettä. Esim vuonna 2009 osa myyristä söi kuusentaimia äskettäin istutetuissa aukoissa, joissa ei ollut paljon muuta vihreää kuin ne taimet. Tuntuisi, että kyseessä oli joku sopulivaelluksen tapainen ilmiö, jossa osa porukasta lähti vaellukselle vapaaehtoisesti tai karkoitettuna.
Siis oma käsitykseni on, että kyllä myyräkantaa säätelee lähinnä taudit ja loiset. Säätekijöilläkään tuskin on merkitystä, koska kannanhuiput vaihtelevat Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tuhot sitten vaihtelevat hyvinkin runsaasti sekä maakunnan sisällä että yhdenkin tilan alueella.
Vielä kerran Metsänvartijalle.
Jos teetän jonkun hoitotoimenpiteen vieraalla, niin puuta myydessäni minulle jää vieraalle maksamani kulun verran vähemmän verotettavaa pääomatuloa. Siis tehdessä työn itse verotettava pääomatuloni on tuon verran suurempi.Vähän sama tilanne on esim apteekkarilla. Jos maksaa palkkaa vieraalle, niin tulot pienevät palkan verran. Jos tekee itse, niin tulo on vastaavasti suurempi. Tämän jaosta sitten pääomatuloon ja ansiotuloon käydään verotuksessa tiukkaa vääntöä. Epäilen siis, että verouudistuksella pyritään tuomaan samaa ideaa metsäpuolelle.