Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Gla:lle. Eivät linkit kuitenkaan auenneet minun koneella. Siis tutkijat ”ennustavat” tuhon 1,5-kertaistuvan. Onko tarkkuus sama kuin myyrätuhoennusteissa?
Jos kyseessä on kuuselle hyvin soveltuva maapohja, niin vaihtoehto voisi luonnollisestikin olla myös päätehakkuun aientaminen 50 vuoteen jolloin tuhot ovat vielä vähäisiä, mutta suurin hyöty saatu. Jotenkin hoopolta tuntuu leikkiminen lepänkasvatuksen kanssa, kun varmuutta ei kuitenkaan ole auttaako se edes.
Jos siellä juuristossa kaikkialla on sieniä, niin miksi sitten vain osa puista varioituu?
Tietysti vesitalouden pitää olla kunnossa. Tämä nopeuttaa taimikon kasvuun lähtöä merkittävästi. Luulisi myöhemminkin parantavan kuusien vastustuskykyä.
Sinänsä aika hassunkurista ajatella, että verotus jotenkin merkittävästi ohjaisi metsätaloutta. Puuthan kasvavat sen 60-100 vuotta. Siinä ajassa ennättää tapahtua vaikka mitä. Ja niihin ei verotus vaikuta. Ja, jos joku haluaa pitää sen metsäpalstansa, niin pitää.
Eihän metsävähennyskään hyödytä metsämaan ostajaa. Se on nostanut vähintään saman verran metsämaan hintoja. Hyötyjiä ovat pääasiassa metsäpohjan myyjät, jotka pistävät kauppahintoja tilanteesta riippuen joko hyötykäyttöön tai turhuuteen,
Kyllä siinä on tarkoitus lisätä valtion verotuloja. Tai sitten puun tarjontaa, jotta kantohinnat putoaisivat. Silloin tietysti verotulot metsästä pienisivät ja pitäisi keksiä metsästä uusia verotuskohteita tyyliin kilometrivero.
Epäilemättä kysymys on samasta asiasta, josta Hesarissa kirjoitettiin. Siis tehdään ”uudistuksia” joiden vaikutuksia veikkaillan. Järjestys on se, että keksitään ratkaisu ja sitten keksitään sille perustelut. Pieleen menee ja veronmaksajien rahaa palaa.
Ongelma on varmaan se, että markkinaa on vaikea ennustaa. Aamupäivällä katseltiin, kun kuusikauppiaita oli miltei vierivieressä, eikä asiakkaita. Joulun jälkeen ei alennuskaan auta.
Ihmettelen sitä, että häviääkö se juurikääpä, jos puusto vaihdetaan vaikka valtaosin toiseksi? Kuten tiedetään, niin sankkaan kuusikkoon tehtyyn aukkoon saattaa ilmaantua mitä erilaisempia kasveja, joiden juuret tai siemenet ovat olleet ”pankissa” kymmeniä vuosia. Miksi sitten se juurikääpä olisi poikkeus? Maahanhan jää kantoja ja juuria, joissa se sen luulisi säilyvän vaikka kuinka kauan.
Ja ilmassa sen itiöitä kerrotaan olevan kaikkialla. Eihän sitä kantokäsittelyä muuten tehtäisi. Vai tehdäänkö käsittely (veronmaksajien rahoilla) vain omantunnon rauhoittamiseksi. Onko sen hyödystä todellista näyttöä? Miksi sitten voi raivata kuusentaimikkoa ilman kantokäsittelyä? Mielestäni siinä on omituinen ristiriita.
Mielestäni pitäisi siis olla koesarjoja kestoltaan vähintään 100 vuotta, jotta jotain voitaisiin ennustaa. Onko sellaisia? Vai ovatko ohjeet tutkijoiden toiveajattelua?
Onko siis kyse pääasiassa kuitenkin maanlaadun, kosteusolojen ja yksittäisen puun huonon kasvupaikan yhdistelmästä? Kun en tiedä, voin esittää tällaisenkin vaihtoehdon.
Onko maapohjan märkyydellä vaikutusta juurikäävän esiintymiseen? Meillä mäkisillä mailla sitä ei juurikaan esiinny. Parantaisiko kunnon ojitus tilannetta? Onko tutkittu?
Tuolla toisaalla Anton uhoaa Sahalan maiden kuusi-koivuvuoroviljelystä. Jos rauduskoivu ei kosteassa maassa menesty, niin mikä on tilanne Sahalassa? Siellähän ojia on vähintään 100 m/ha.
Ihailen juuri sitä 35 euron siroa ”luomukuusta”. (ei ollut kuulemma lannoitettu) Tämä poikkeaa aiempien vuosien kuusista runsaan ja hennon oksaisuutensa vuoksi. Olisiko kasvupaikka tavallista karumpi? Epäilemättä kasvatuksessa on omat niksinsä. Tuon ikäinen metsäkuusi kun olisi vähintään luokkaa 4-5 metriä,
Aika vanha täytyy sen Velijalkasen olla, kun kaikki nuo temput on ennättänyt tehdä.
Katsopa Anton Lukijan kuvista kuusenkasvua kivisellä mäenlaella. Kasvupaikassa on todella eroa. Kummassa lienee parempi kasvu. Eikö siellä Sahalassa ole tehty erilaisia ojia yli 100 km. Sellaisilla maapohjilla täytyykin olla eri kasvatusmenetelmät.Meillä ei ole ainakaan toistaiseksi esiintynyt kuusikoissa laho-ongelmia. Eivätkä 40-vuotiaat 2 kertaa harvennetut koivikot ole itsestään kuusettuneet. Olosuhteet vaihtelevat ja ne on aina otettava huomioon.
Siellä Sahalan kartanossa taitavat pohjat olla niin vetisiä, että kuuset lahoaa ja tietysti sitten koivujen alle kosteaan maahan kyllä syntyy taimikko. Meillä on kuivat ja kiviset maat ja tilanne täysin toinen.
Kyllä minäkin olen AJ:n kanssa samaa mieltä, että siinä ERKISSÄ tuhot ovat pienemmät kuin jaksollisessa. Syynä on kuitenkin se, että sen kasvu/puumäärä ovat pienemmät. Nettotuloahan meidän kaiketi kuitenkin pitäisi talousmetsissä tarkastella.