Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Käytiin emännän kanssa hakemassa Espoossa kauppakeskuksen parkkipaikalta nurmijärveläinen ”luomukuusi” ja kannettiin se sitten kotiin. Hintaa oli 35 euroa. Isommat olisivat maksaneet 45 euroa. Myyjätär sanoi, ettei kuusta ole kasvuaikana lannoitettu. Siltä se muuten näyttikin. Oksia oli runsaasti. Metsänkasvattaja olisi harmitellut, mutta joulukuuseksi erittäin sopiva. Sanoi, että tulee myöhemmin myyntiin savolaisiakin kuusia Suonenjoelta.
Ei ole mielestäni mitään eroa, nimittäin, jos myyjä on ALV-rekisterissä. Myyjä maksaa ALV;n ja toisaalta lapsi saa vähentää ALV:n omassa ALV-laskelmassaan.
Meillä vaihdettiin perikunnalta tullut mönkijä uuteen. Koneliike oli huolissaan siitä, että se oli tullut yhteismetsälle arvonlisäverollisena, siis edellä mainitulla tavalla.
Se 30 vuorokauden valitusaika taitaa kohta päättyä. Nyt on vilä mahdollista valittaa. Myöhemmin ei.
Periaatteessa noin meneteltiin, kun perikunta muuttui yhteismetsäksi. Perikunta möi kalustonsa verotusarvosta+ALV yhteismetsälle. Se ALV on tärkeä tietysti myös siksi, että mahdollisesti kalustoa vaihdossa luovutettaessa kauppias kysyy sitä.
Hanke on kuin housuihin kuseminen pakkasella. Hetken lämmittää, mutta sitten…
Täytyy kyllä ihmetellä nykyistä hallitusta tästäkin.
Aikanaan Fortumin osakkeet maksoivat 4 euroa. Nyt niistä saa 5 vuodessa verojen jälkeen saman vaikka verkko on Fortumilla.
Tanelin kanssa samaa mieltä. Ei maanomistus tee ihmisestä änkyrää. Jos hän on änkyrä, on hän sitä luonnostaan. Maanomistus tuo vaan tuon änkyröinnin esille naapureiden harmiksi.
Meille päin muutti pariskunta, joka osti isohkon, mutta miltei puuttoman tilan. Heti ensiksi he käynnistyttivät rajankäynnin, jonka kuluista naapurit joutuivat maksamaan puolet. Tietysti he valittivat rajoista ja yhtä tietysti he hävisivät maaoikeudessa. Nyt on menossa valitus tietoimituksesta. Metkaa on, kun he yrittävät myydä harvennuskuusia. Vaatimus oli nimittäin, että hakkuun jälkeen kuuset kasvaisivat tasavälein. Ostaja sanoi, että voi hakata niin, että puita on sovittu määrä tai pohjapinta-ala. Uudelleen istutus ei kuitenkaan onnistu. Nyt kuusikko kituu edelleen harventamattoman. Valittavat, että hirvistä on haittaa, mutta eivät vuokraa maataan. Tässä pariskunnassa on vielä niin, että rouva on se tosi änkyrä.
Tietysti sitten löytyy tyyppejä, jotka ostettuaan parikymmentä hehtaaria, käyttäytyvät kuin puolen Suomen omistajat. He kyllä sitten tasaantuvat. Meillä on kyllä tuuria, koska kaikki naapurit suhtautuvat suurpiirteisesti. Jos tarvitaan jotain kulkuyhteyttä, se järjestyy. Tietysti mekin toimitaan samoin.
Puukauppaa käydään monilla tavoin. On myös kokorunkokauppaa. Sitten hyvästä mäntyharvennusleimikosta päätehakkuun yhteydessä joku saha todella maksaa päätehakkuun hinnan, jos sattuu olemaan tosi tarpeessa. Kumpaakin kauppaa on tehty ja männyn keskihinta on silloin hyvä. Toisella kertaa tulee sitten taas huonompi tarjous. Sellaista markkinatalous on, tavaran laadulla ja ostajan tarpeella on merkitystä.
Laudepuut tulevat kaiketi pääasiassa Virosta. Siellä kasvaa haapaa kunnolla. Pari vuotta yrittelin löytää ostajan haapatukeille. Ei kelvannut edes haapatuotteiden tekijälle. Kuiduksi meni. Hintahaitari 8-12 euroa/m3.
Harrastettu muokkaamattomaan maahan istuttamista vuosia. Muutaman kerran olut niin pieni aukko kaukana tiestä, ettei ole kannattanut rahdata konetta. Lopputulos oli, että säästyin kahdelta perkaukselta ja taimet ovat kasvaneet lähes yhtä hyvin kuin laikutetussa. Yleisesti tapauksia, joissa kivisyys estänyt osittain muokkauksen. Tulokset olleet hyviä. Syksyllä 2012 vertailin keväällä 2011 istutettujen taimien pituuksia kahdessa aukossa laikutettuun/muokkaamattomaan paikkaan Tulos: laikussa keskipituus 48,5 cm, ”luonnossa” 44,4 cm. Tietysti heinettyminen saattaa haitata tai sitten ei. Meillä yleensä ei.
Kantojen ja kivien vierustat ovat hyviä paikkoja taimien kannalta. Silloin heinä ei yleensä haittaa. Onko sitten kuusen kannon viereen istuttamisesta haittaa lahoriskin kannalta siihen en ota kantaa.
Niin kuin tuolla edellä todettiin, konsernit noudattavat laatuvaatimuksia tarkkaan, koska myyvät aika usein tukkipuut sahoille tai muille kilpailijoilleen. Esim UPM kuusta Vilppulan sahalle.
Toisaalta firmoille on oma mainekin kallis, joten ei sitä haluta varmaankaan pilata jonkun kuitumotin takia. Jos tilanne on todella se, että kuitukasassa on selvästi tukkia, niin luonnollisestikin ensimmäinen yhteys ko ostajaan. Jos hänen kanssaan ei asia asiallisessa keskustelussa selviä, niin sitten yhteys esimieheen ja/tai MHY:een.
Kyseessähän voi olla aloitteleva kuski, joka on varonut liikaa. Joka tapauksessa motokuskin tai ostajan olisi pitänyt ottaa yhteyttä myyjään, kun alkoi ilmetä, että tukkiprosentti on epätavallisen pieni. Omat kokemukset ovat siis päinvastaisia. Motomies on merkinnyt lengon tyven tukiksi ja ajokoneen kuski sitten tehnyt korjausviennin tukista kuiduksi.