Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ihailen juuri sitä 35 euron siroa ”luomukuusta”. (ei ollut kuulemma lannoitettu) Tämä poikkeaa aiempien vuosien kuusista runsaan ja hennon oksaisuutensa vuoksi. Olisiko kasvupaikka tavallista karumpi? Epäilemättä kasvatuksessa on omat niksinsä. Tuon ikäinen metsäkuusi kun olisi vähintään luokkaa 4-5 metriä,
Aika vanha täytyy sen Velijalkasen olla, kun kaikki nuo temput on ennättänyt tehdä.
Katsopa Anton Lukijan kuvista kuusenkasvua kivisellä mäenlaella. Kasvupaikassa on todella eroa. Kummassa lienee parempi kasvu. Eikö siellä Sahalassa ole tehty erilaisia ojia yli 100 km. Sellaisilla maapohjilla täytyykin olla eri kasvatusmenetelmät.Meillä ei ole ainakaan toistaiseksi esiintynyt kuusikoissa laho-ongelmia. Eivätkä 40-vuotiaat 2 kertaa harvennetut koivikot ole itsestään kuusettuneet. Olosuhteet vaihtelevat ja ne on aina otettava huomioon.
Siellä Sahalan kartanossa taitavat pohjat olla niin vetisiä, että kuuset lahoaa ja tietysti sitten koivujen alle kosteaan maahan kyllä syntyy taimikko. Meillä on kuivat ja kiviset maat ja tilanne täysin toinen.
Kyllä minäkin olen AJ:n kanssa samaa mieltä, että siinä ERKISSÄ tuhot ovat pienemmät kuin jaksollisessa. Syynä on kuitenkin se, että sen kasvu/puumäärä ovat pienemmät. Nettotuloahan meidän kaiketi kuitenkin pitäisi talousmetsissä tarkastella.
Antonille voin vastata koivuista. Tarkoitit ilmeisestikin, että hirvenliha on kallista, koska ei voi kasvattaa koivuja.
Totta on, että tuolla hirvimetsissä koivut eivät menesty. Kokemusta on kuitenkin myös peltojen lähellä kasvattamisesta, jossa ei hirvistä ole haittaa. Ei meillä päin ole 40-vuotias OMT-maalle istutettu, monta kertaa perattu ja kaksi kertaa harvennettu koivikko vielä päätehakkuukunnossa. Savossa voi toisin. Siihen en osaa ottaa kantaa.
Siihenkin osaan ottaa kantaa, että koivusta tukkisaanto on ratkaisevasti pienempi kuin kuusesta. Syinä mm. koivun paksuusvaatimus, oksaisuuskriteerit ja mutkaisuus. Laatutyveä saa tosi harvoista koivuista ja nekin pitää kasvattaa kuusikoissa. Puhtaissa koivikoissa se ruskotäpläkärpänen heikentää laatua. Ainakin minun matematiikalla kuusen kasvatus tuottaa paremman tuloksen. Oli sitten hirviä tai ei.
Kuten aiemminkin olen todennut, niin mekin kasvatetaan peltojen ympärillä entisillä hakamailla koivuja. Etuna on silloin se, että koivu kasvaa alussa nopeasti, mikä helpottaa taimikon vakiintumista. Toinen syy on esteettinen. Koivikko soveltuu maisemaan paremmin. Talous ei ole ratkaiseva tässä tapauksessa.
Anton, ei kannata isotella. Olen kulkenut metsällä 71 vuotta. Aluksi Isäni kanssa ja itsekseen aseen kanssa 64 vuotta. Revi siitä. Sitä paitsi isäni oli nuoruudessaan ammattimetsästäjä. Revipä siitäkin.
Epäilemättä hyvä tuomio. Poliisina takavarikoisin kaverin aseetkin. Ei tiedä mitä tapahtuu, kun aikansa asiaa päässään hautoo.
Yksi häirikkö kyllä pilaa koko sakin fiiliksen. Meillä on onneksi erittäin sopuisa porukka. Kaikki porukat eivät kyllä ole. Sen tietää, kun lukee esim Jahti-lehden lakipalstaa. Kyllä porukoissa monenlaista riidanaihetta onnistutaan keksimään.
Keski-Suomessa on hirviporukka, joka on niin tarkka hirven lihojen tasapuolisesta jaosta, että jauhaa kaiken, niin paistit kuin fileetkin, jauhelihaksi, joka on sitten helppo jakaa grammalleen itse kullekin.
Minulle tämä keskustelu on kovin outoa. Meillä harvennetaan sekä nuoria että vanhempia metsiä yli 10 ha joka vuosi. Ainoastaan yhdessä koivikon ensiharvennuksessa keskusteltiin mahdollisesta näkemäraivauksesta. Sitäkään ei tarvinnut tehdä, kun hakkuu tehtiin talvella, jolloin puskien lehdet olivat varisseet.
Eihän oikein hoidetussa kuusikossa ole ensiharvennusvaiheessakaan aluskasvillisuutta käytännössä lainkaan. Jossain tuoreen kankaan ensiharvennusmännikössä kyllä jonkun verran kuusta, kuten tuolla edelläkin todettiin.
Ratkaisevin tekijä on kyllä ajallaan tehdyt perkaukset. Toinen on kyllä aivan varmasti maapohjan taimettumisherkkyys. Meillä se on yleensä pieni. Ei meilläkään motokuskit kuitenkaan helpolla pääse. Maastot ovat yleensä erittäin kivisiä. En tiedä kummasta tykkäävät vähemmän, puskista vai kivistä.
Kyllä Puuntakunen on oikeassa. Olisi ehdottomasti pitänyt puuttua kaavoitus- ja rakennuslainsäädäntöön. Sen toimeenpaneminen nykyisessä pykäläviidakossa aiheuttaa mahdottomat kustannukset kunnille. Toinen, tietysti vielä mittakaavaltaan eri luokan asia, on sitten se, että kuinka paljon tämä lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia rakennushankkeiden toteuttajille.
Olen nähnyt tämän tolkuttoman byrokratian kasvun tuolta 1960-luvun lopulta nykypäivään. Se on itseään työllistävä laitos. Järkyttävää on myös se järjestelmään hiipinyt ajattelu, jonka mukaan vain kaavoittaja tietää mitä yhteiskunta tarvitsee ja miten se tulee toteuttaa. Todellisuudessa riittäisi vain kohtuullisten reunaehtojen asettaminen.
Tämä nykypäivän ajattelu johtaa myös siihen, etteivät suunnittelijat halua etsiä uusia ratkaisuja vaan odottavat määräyksiä viranomaisilta.
Lehden mukaan piti ensin ottaa avioero ennen palstan myyntiä. Jokainen voi sitten harkita, kuinka kallis oma siippa on.