Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Epäilemättä Kujala tuon voi optimoida. Mitenkähän on sen uuden puusukupolven syntymisen optimointi.
Hemputtaja tuolla jossain aiemmin sanoikin, että ainoa mahdollisuus Kujalan tyyliin on menestyä, jos onnistuu ostamaan metsäisiä tiloja halvalla ja myymään parturoidut tilat kalliilla. Miten se sitten onnistuu, kun niillä ostotiloilla pyrkii olemaan kova hinta, huono puusto ja paljon hoitorästejä. Mutta sehän on Kujalan murhe eikä meidän.
Tasaikäinen metsätalous tuli Suomeen Saksasta, missä sitä on harjoitettu jo 1700-luvulla. Tutkimustietoa tai ainakin käytännön kokemuksia on siis yli 100 vuoden ajalta.
Kyllä Timpan laskelmat ovat objektiivisia. Tieteellisiä tutkimuksia ne eivät tietenkään ole. Ne ovat ainakin meikäläisen tuntemien metsien osalla varmalla pohjalla, koska mittaus ja luonnosta tehdyt havainnot täsmäävät.
Tosiaan kummaa, ettei haluta uskoa päivänselviä tosiasioita.Miksi muuten Lähteen ja Vaaran tutkimukset poikkeavat täysin norjalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden tuloksista? Eivätkö nämä naapurimaiden tiedemiehet osaa asiaa? Vai vääristelevätkö tuloksiaan?
Metsätalous poikkeaa kaikesta muusta tietämästäni elinkeinotoiminnasta siinä suhteessa, että tuotantopanosten (ilman rahoituskustannuksia) osuus lopputuotteesta on luokkaa 10 %. Oikein panostamalla saadaan mahtava vipuvaikutus.
Näin kävi vuonna 1973, siis nimellishintataso jäi pysyvästi korkeammalle tasolle.
Eräs entinen sahamies selitti, että vuoden 2007 hinnannousua avitti Venäjän voimistunut vienti Kiinaan ja osin myös Metsäteollisuuden työtaistelu vuonna 2006, joka oli supistanut myös sahausta. Kyseessä ei silloin siis ollut mikään yleismaailmallinen trendi.
Kuule Pihkaniska. On eri asia arvostella kuin vastustaa. Mitä muuten tarkoitat leipäpapilla tässä yhteydessä? Nimeäisitkö.
On niitä useampiakin taimettumattomia aukkoja. Myös Matti Kärkkäisen Metsieni kirjassa on kuva. Siis on ainakin kaksi. Ja kuten kirjoitin, niin on meillä muitakin vähäisiä kuusien keskelle syntyneitä.
Siis odotetaan, että luonto hoitaa perkauksen ja säästetään perkauskustannuksissa. Niinhän tietysti käy, että säästetään. Miten kauan se KUNNOLLISEN uuden metsän syntyminen tuolla systeemillä kestää. Kertokaapa viisaat, kun tiedätte. Ei tuon kuvan mukaan ainakaan 17 vuodessa. Jos sattuu syntymään kuusentaimia runsaasti, ei koskaan, sillä eiväthän ne kuuset kovin herkästi kuole. Lukijan palstalla oli tuostakin ilmiöstä kuva. Jos sattuisi syntymään männikköä, niin se kyllä itsestään harventaa itsensä. Aikaa kuluu noin 50 vuotta, sitten alkaa tapahtua. Kokemusta on noista Lukijan kuvissa esittelemistäni männiköistä. Ja joku vielä väittää, että tällä puuhastelulla on jotain tekemistä taloudellisuuden kanssa.
Katso nyt Jesse tuo lukijan kuva ja sano, miksei siihen heinikköön ole kasvanut kuusta 17 vuodessa. Sehän on selvää, että jossain tilanteessa sitä kuusta tulee liikaakin, mutta joskus ei lainkaan. Taloudellista toimintaa ei yleensä kannata perustaa sattuman varaan. Sama olisi sinunkin tilanteesi, jos asiakkaat maksavat tai sitten jättävät huvikseen maksamatta.
Olen kyllä Puuntakusen kanssa samaa mieltä, että hakkuutähteistä saatava korvaus pitää ottaa huomioon tulona, kuten kaikki muutkin tiedossa olevat tuot ja menot. Sinänsä asialla ei vertailussa ole merkitystä, koska kannattavuusero on niin ilmeinen.
N-merkin kanssa olen samaa mieltä, ettei jatkuvassa kasvatuksessa ole heinäystarvetta. Syy on kuitenkin se, ettei heinettyville alueille synny taimikkoa, jota pitäisi suojella. Näkyy esim lähettämässäni lukijakuvassa. Tämän tyyppisiä pohjia esiintyy yleisesti ainakin meidän metsissä. Luultavasti muuallakin. Joskus tietysti syntyy vesakkoa turhan paljon, jolloin joudutaan perkaamaan.
Vähän hinnoista. Kujalan hinnat eivät tosiaan kerro koko totuutta. Jos esimerkiksi harvennuttaisin lukijan kuvissa näkyneen kuusikon tyyliin, että joka kolmas puu jätetään, niin saisin aivan varmasti normaalin päätehakkuun hinnan. Aivan kuten minä ja joku muukin olemme saaneet huippuluokan männikön harvennuksesta uudishakkuun hinnan avohakkuun kylkiäisenä. Todellinen hintaero kyllä näkyy Metsälehden puunhintatilastosta, johon tietysti vaikuttaa korjuuolot nostavasti tai laskevasti. Jokainen voi sitten päätellä kumpi harvennus on helpompi suorittaa, tasakokoisen metsän, jossa taimikkoa ei tarvitse varoa vai tarkkaan jokisen puun tilanne ja kaatosuunta harkiten.