Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Noihin AJ:n kasvulukuihin vähän kommenttia. Meillä 0-50 vuotiaat metsät kasvavat keskimäärin 6,8 m3/ha/v. Maapohja: kuiva kangas 8%, kuivahko kangas 45 %, tuore kangas 39 % ja lehtomainen 8 %. Näillä pohjilla päästänee kasvuun n. 7 m3/ha/v, kun jaksollista on harjoitettu vielä parikymmentä vuotta.
Metsäsuunnitelman mukaan kasvu oli vuonna 1992 3,4 m3/ha/v.
En kasvata metsiä enempää Vessarissa kuin Honkamäessäkään, joten en voi ottaa niihin tuloksiin kantaa. Selitä kuitenkin se, miksi norjalaiset ja ruotsalaiset tutkijat saivat aivan eri tuloksia. Ensimmäinen edellytys luotettavalle tieteelliselle tutkimukselle on nimittäin se, että koe on toistettavissa. Siis muuallakin kuin Vessarissa tai Honkamäessä.
Luepa muuten tarkkaan tuo referaattini 100 vuoden takaisista ohjeista. Eikö se tosiaankaan herätä jotain ajatuksia.Sinänsä alan ymmärtää miksi Kujala on päätynyt laskelmiinsa. Jos perusteena on joku yksittäinen koetulos ja VMI:n luettelo taimista joillain koealoilla, niin kyllä voi tehdä mitä tahansa päätelmiä. Meillä aikanaan historianopettaja hauskutti luokkaa kertomalla Keskiajan filosofeista, skolastikoista, jotka kiihkeästi väittelivät esimerkiksi hevosen hampaiden lukumäärästä. Kenenkään mieleen ei tullut avata hevosen suuta. Näemmä on syntynyt uusi skolastikkopolvi, joka hoitaa metsiään käymättä niissä.
Jos metsätalous perustuu tuon tasoisiin päätelmiin, niin voi kyllä ihmetellä. Meikäläinen on teettänyt aukkoja 5 aarista 5 hehtaariin ja seurannut niiden kehitystä. Tiedän kyllä tarkkaan, että taloudellinen metsätalous edellyttää kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka jo 100 vuotta sitten tiedettiin tarpeellisiksi.
Kustannuksista. Niitä syntyy jaksollisessa enemmän puunmyyjälle ja jatkuvassa taas ostajalle. Kuten aiemmin olen kirjoittanut puunostaja kuittaa kulunsa maksamalla vähemmän jatkuvassa. Kasvu ratkaisee. Ja kumpi systeemi kasvaa paremmin, siitä ei kyllä pitäisi olla nykypäivänä enää epäselvyyttä.
Varmasti aluskasvustoa on. Eihän metsiä olisi muuten syntynyt. Kyse on tietenkin siitä, että millaista? Toinen sitten se, miten se on jakaantunut. Ja kolmas miten se kasvaa verrattuna aukkojen taimiin.
Epäilemättä Kujala tuon voi optimoida. Mitenkähän on sen uuden puusukupolven syntymisen optimointi.
Hemputtaja tuolla jossain aiemmin sanoikin, että ainoa mahdollisuus Kujalan tyyliin on menestyä, jos onnistuu ostamaan metsäisiä tiloja halvalla ja myymään parturoidut tilat kalliilla. Miten se sitten onnistuu, kun niillä ostotiloilla pyrkii olemaan kova hinta, huono puusto ja paljon hoitorästejä. Mutta sehän on Kujalan murhe eikä meidän.
Tasaikäinen metsätalous tuli Suomeen Saksasta, missä sitä on harjoitettu jo 1700-luvulla. Tutkimustietoa tai ainakin käytännön kokemuksia on siis yli 100 vuoden ajalta.
Kyllä Timpan laskelmat ovat objektiivisia. Tieteellisiä tutkimuksia ne eivät tietenkään ole. Ne ovat ainakin meikäläisen tuntemien metsien osalla varmalla pohjalla, koska mittaus ja luonnosta tehdyt havainnot täsmäävät.
Tosiaan kummaa, ettei haluta uskoa päivänselviä tosiasioita.Miksi muuten Lähteen ja Vaaran tutkimukset poikkeavat täysin norjalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden tuloksista? Eivätkö nämä naapurimaiden tiedemiehet osaa asiaa? Vai vääristelevätkö tuloksiaan?
Metsätalous poikkeaa kaikesta muusta tietämästäni elinkeinotoiminnasta siinä suhteessa, että tuotantopanosten (ilman rahoituskustannuksia) osuus lopputuotteesta on luokkaa 10 %. Oikein panostamalla saadaan mahtava vipuvaikutus.
Näin kävi vuonna 1973, siis nimellishintataso jäi pysyvästi korkeammalle tasolle.
Eräs entinen sahamies selitti, että vuoden 2007 hinnannousua avitti Venäjän voimistunut vienti Kiinaan ja osin myös Metsäteollisuuden työtaistelu vuonna 2006, joka oli supistanut myös sahausta. Kyseessä ei silloin siis ollut mikään yleismaailmallinen trendi.
Kuule Pihkaniska. On eri asia arvostella kuin vastustaa. Mitä muuten tarkoitat leipäpapilla tässä yhteydessä? Nimeäisitkö.