Kyllä UPM:llä on menossa voimakas strategian muutos, minkä yhtiö itsekin kertoo. Ymmärtääkseni pyritään löytämään korkean jalostusarvon tuotteita, joissa siis raaka-aineen kustannusosuus ja ehkä määräkin ovat aiempaa pienemmät. Esimerkkeinä biodiesel, jotkut puumuoviseokset ym. Kertoivat juuri tällä viikolla esitellessään uutta pääkonttoriaan. Tavoitteena siirtää liikevaihdon ja tuloksen pääpaino uusiin tuotteisiin. Silloin vähemmälle huomiolle jäävät mm paperi Euroopassa ja sahatavara. Näin ymmärsin.

Uudet tuotteet perustuvat siis kylläkin puuhun, mutta vähän liioitellen mikä tahansa risu kelpaa. Siksi kannattanee myydä metsät, joista jatkossa saataisiin pääosin tukkipuuta, hyvään hintaan. Olettavat ilmeisestikin, että kasvatusmetsistä tullaan saamaan energia/kuitupuuta edulliseen hintaan. Saattavat olla oikeassa. Panostavat puun tuotantoon mm. Uruguayssa, missä omaa kehitystyötä.

Kuten tuolla toisaalla kirjoitin, tarina on hyvä, koska kurssi on varsien lyhyellä aikavälillä liki kaksinkertaistunut.

Poliitikkoja joskus moititaan tuuliviireiksi. Kyllä tuo S-E:kin puunhankinta taitaa päihittää tosiaankin kaikki. Pistettiin Kemijärvellä tehdas kiinni vaikka miltei portilta olisi saanut puut. Siitä huolimatta syytettiin puupulaa siellä.

Uusille markkinoille pitkien kuljetusmatkojen päähän tunkeutuminen tietysti maksoi monta kautta. Oli päihitettävä metsänomistajille tutut ostajat, organisaation perustaminen maksaa ja tietysti kuljetus. Taidettiin kuitenkin sitten huomata, että puuta riittää lähempänäkin.

Tietysti nuo liikkeet mietityttävät. Esimerkiksi UPM taitaa jatkossa entistä enemmän panostaa uusiin tuotteisiin. On ainakin kertonut hyvän tarinan, kun kurssi on noussut vahvasti. Kääntöpuolena sitten taas se, että yhtiön kiinnostus sahaukseen taitaa entisestään hiipua.

En ainakaan velkarahalla lähtisi investoimaan maanostoon uskoen puunhinnan lähiaikojen merkittävään nousuun. Perintömetsissä tilanne on tietenkin toinen.

Olen Silencion kanssa samaa mieltä. Ei kyllä pystytä suurmetsätiloja luomaan. Aikalailla tarvitaan pääomia, riskinottamista ja omakohtaista harrastamista. Kun vielä vaihtoehtona on vaikka pörssi- tai asuntosijoitukset, jotka tarjoavat yleensä selvästi paremman tuoton ja inflaatiosuojan. Toki tietysti tilakoot kasvat, jos myyntiin tulee naapurista edullista maata. Kuinkahan usein näin tapahtuu? Muistettava on, että näistä maista kilpailevat maattomat puuhapalstojen omistajat.

Kaistalehakkuu on sinänsä mielenkiintoinen vaihtoehto. Edellyttää kyllä varsin tasaisia maita. Mäkimaastossa vähän hankaa toteuttaa. Tuo myös tuulituhoriskejä. Tietysti sitten se taimettuminen. Edellä oli esimerkki onnistuneesta . Eräs UPM:n kaveri sanoi, että 15 vuoteen tulee männylle kunnon siemenvuosia pari kolme. Meillä on harjoitettu siemenpuu-uudistuksia männylle n. 30 vuoden ajan. Joskus on onnistunut. Joskus taas ei. Usein on käynyt, että ne parhaiten kasvat paikat ovat jääneet taimettumatta heinän ym takia. Se tietysti harmittaa. Epäonnistumiset merkitsevät sitä, että osa tilan pinta-alasta on pysyvästi kesantona.

Olemme kaikkien kokemusten perusteella tulleet siihen johtopäätökseen, että mahdollisimman tehokkaat uudistustoimet ovat varmin tae kannattavalle metsätaloudelle. Eikähän tämä maksa kuin n. 10 % kantorahasta. Muistettava vielä, että käytössä on ”verovipu”, koska menot saa vähentää myyntituloista. Siis saan koronkorotonta lainaa valtiolta siihen saakka kunnes saan siltä kuviolta myyntituloa. Tämän tietysti jk-porukka unohtaa tyystin. Esimerkkinä toiminnastamme karuhkoilla mailla, äestyksen yhteydessä kylvetään männynsiemen ja alue täydennysistutetaan kuusella seuraavana vuonna. Turvataan monipuolisen metsän syntyminen ja varmistetaan myös heinettyvien alueiden taimettuminen.

Sahalan kartanon mailla ( n. 1000 ha) Rautalammella kasvu on kotisivujen mukaan nyt n. 7 m3/ha/v. Tavoitteena samojen sivujen mukaan n. 10 m3/ha/v. Kyllä noihin tietoihin perustuen luulisi voivan valita.

Sitten vielä tuo aluskasvuskuusentaimien lahottajasieniriski, mistä täälläkin on keskusteltu. Sekin pyrkii jk:n kannattajilta unohtumaan.

N-merkille.
Tietystikään eivät huonotuottoiset koealat sovi jk-kuvioon. Hyvähän on, että se on rehellisesti sanottu. Huomaatko jotain huvittavaa? Siellähän keskeytettiinkin joku koe, kun mitään ei tapahtunut.

Kyllä tosiaan ihmeellistä, että näin selvistä asioista tarvitsee jankata.