Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin olen monesti kirjoittanut noitten tukien turhuudesta. Pohjois-Suomen osalta en ota varmaa kantaa, kun en tunne tilannetta. Jos sinne ohjataan tukia, kyse on siis kehitysaluepolitiikasta, ei metsätaloudesta. Sielläkin taitaa suuri osa metsistä olla uudistettu ja kestää usein kauan ennen, kuin tullaan päätehakkuuseen, joten tukiorganisaation ylläpitäminen on juuri sitä turhaa hallintoa. Jokainen voi toki omalla rahallaan uudistaa metsiään
Sen verran voin todeta, että ”viljelymetsätalous” kannattaa aivan hyvin ilman tukiakin. Tukikin on niin pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä tavalliselle metsänomistajalle.
Sitkeänä elää tosiaan usko, että metsänomistajat ovat niin tyhmiä, etteivät osaa hoitaa metsiään, vaan pitää houkutella. Epäilemättä sellaisiakin löytyy, jotka eivät hoida lainkaan, mutta heihinhän Kemerakaan ei auta. Useimmat kuitenkin hoitaisivat metsänsä joka tapauksessa, mutta ottavat kyllä avustuksen vastaan.
Kuule Jesse sinä kirjoitat niin paljon, ettet ennätä lukea toisten kirjoituksia. Jos olisit lukenut, niin olisit oppinut monia asioita. Useimmat ovat kertoneet joistakin kokeiluistaan. Onnistuneista tai sitten ei. Molemmista ovat oppineet. Metsän kiertoaika on normaalisti 60-100 vuotta, joten ei metsänkasvatusoppeja kannata joka vuosi muuttaa.
Ainakin meikäläisen etenemistapa on se, että koko ajan seuraa, miten homma toimii. Suurta kuviota ei ole tosiaan tarpeen muuttaa, mutta jatkuvasti hienosäätöä kylläkin. Olen kyllä oppinut, että olla tosi painavat perustelut, jos lähtisin keksimään vaikka uudenlaista pyörää. Tietysti siihenkin voi aikaansa kuluttaa, jos rahat ja vaimo sen sallivat. Tämähän on vapaa maa. En siis lähde keksimään uutta tapaa toimia metsässä, kun vanhakin toimii luotettavasti. Enkä tunne kenenkään pakottaneen itseäni tällaiseen ajatteluun. Kyllä se lähtee aivan omista havainnoista.
Toinen vaihtoehto valon puutteesta kärsivälle ”valopuulle2 on riukuuntuminen. Lieneekö Jesse koskaan nähnyt sellaista ilmiötä, että ohuen koivun tai männyn latvassa on vain tupsu ja puu lopulta lumen painosta taipuu luokille, josta ei enää oikene.
Karsiintuminen on kyllä mielestäni männyllä vuosikymmeniä kestävä prosessi. Sinänsä mielenkiintoista nähdä, että puhtaissa männiköissä oksiston alareuna on hyvin vakio oli puu vähän pitempi tai lyhempi. Niissä lyhemmissä puissa latvuksen mitta supistuu supistumistaan ja puu lopulta kuolee.
Jesselle pari sanaa metsänkasvatuksesta.
Olen tuonne lukijan kuviin lähetellyt otoksia laatumänniköistä, joista runkomäärä/ha on 400+- jotain. Se on varsin sopiva tiheys esimerkiksi kuivahkon kankaan päätehakkuuta edeltävälle männikölle. Syntyy runsaasti arvokkainta tyvitukkia ja kokonaiskasvu on lähes sama ,vaikka tiheyttä olisi enemmän. Ja kuten kuvistakin näkee, näkemäraivausta ei tarvita, koska alla ei tälläkään tiheydellä kasva muuta kuin mustikkaa.
Usein tosiaan sieltä sekametsästä saadaan etenkin rehevillä mailla parhaat männyt. Kannattaa kuitenkin huomata se, että tämä onnistuu vain, jos metsä on täystiheä. Muussa tapauksessa ei tapahdu riittävää karsiutumista. Syntyy siis ”räkämäntyjä”.
Olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että osalta metsänomistajista jää taimikon varhaishoito tekemättä. Syynä ei kuitenkaan aina ole se, ettei siihen saa Kemeraa. Syynä on se, että Kemeraa saa taimikon myöhempään perkaukseen. Siksi sitä odottaessa jää asialliset työt tekemättä.
Jopa väittäisin, että nämä Metsäkeskukset ja MHY:t ovat kehitykseen vähintäänkin osasyylliset. Totta kai moni mielellään jakaa rahaa, kun samalla työllistää itsensä ja vielä hommiin, joista saa palkan ilman tulosvastuuta. Meidän taimikoista loppui Kemera-kelpoisuus lähes tyystin, kun siirryttiin tehokkaaseen varhaisperkaukseen.
Vierailla teetettyinä saattoivat kokonaiskulut nousta vähän. Itsetehtyinä taisivat laskea, vaikka otetaan huomioon saamatta jääneet avustukset. Varsinainen tulos tulee tietenkin tehostuneesta kasvusta ja siitä, ettei esimerkiksi tarvita myöhempiä ennakkoraivauksia.
Mistä Rane tietää, etteivät naapurit perkauttaisi taimikoitaan, jos Kemeraa ei ole? Eihän sellaista vaihtoehtoa ole nykyään olemassa. Ovatko he niin köyhiä? Epäilen.
Jospa ”aikuisten oikeasti” nämäkin metsänomistajat ottaisivat vastuun omista metsistään.
Meikäläisen edustama porukka ei ole hakenut ainakaan 10 vuoteen Kemeraa taimikoiden perkaukseen tai nuoren metsän kunnostukseen. Taimikkoja on perattu kymmeniä hehtaareja.
Mites ne Kemera-tuet vaikuttavat Ranen taimikoiden hoitoon?
Juuri niin Rane. Usko Kärkkäistä.
Tuli tuosta hirsitalojutusta mieleen, että taisivat suomalaisetkin oppia. Nimittäin entinen työnantajani yritti vallata Saksan markkinoita joskus 1960-luvulla puutaloilla. Huonostihan siinä kävi. Tulkitsivat puutalojen rakoja ym betonitalojen normeilla. Suomipojalle jäi kyllä suuret tappiot. Työmaalta varastettiinkin tavaraa. Kiinni jäi paikallinen pormestari.
Tämän esimerkin perusteella ymmärtää, ettei haluttu viedä taloja. Toinen maa, jossa rakennusalan viejiä huijattiin on Ranska. Pariisissa oli kuulemma kivempi käydä selvittelemässä asioita.
Tarkoittaako Rane, että esim 70 ha:n tilan omistaja perkaisi tai oli perkaamatta taimikkonsa vuodessa keskimäärin saamansa 100-200 euron Kemera-perkaustuen takia? En usko, että erityisen yleisesti. Joko ne taimikot hoidetaan tai jätetään hoitamatta. Totta kai Kemera-tuet otetaan, jos edellytykset täyttyvät.
Sitten se toinen piirre. Joskus ei tehdä varhaisperkauksia, ettei menetettäisi Kemeraa. Joskus jätetään mahdollisesti tarvittava toinen perkaus tekemättä, koska ei saa enää Kemeraa. Kemera kannustaa siis huonoon taimikonhoitoon.
Kannattaisi lukea Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirja”, jossa hän toteaa ostotiloistaan, että aikoinaan ennen Kemeraa perustetut taimikot ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin Kemera-tuella hoidetut. Silloin aikoinaan oli vakuustalletus, joka vapautettiin, kun uudistustyö oli tehty.
Jotenkin säälittävää, että aikuisia ihmisiä pitää maanitella hoitamaan omaisuuttaan. Aina puhutaan nykyajan uusavuttomista. Ovatko he oppineet sen metsänomistajilta?