Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Aivan niin Tolopainen: Mekin perkautamme metsämme yli ”miniminormin”, koska se on kannattavaa ilman tukeakin:
Siitä ylipaksujen eristeiden käytön viisaudesta ollaan kyllä montaakin mieltä. Riskinä on nimittäin se, että rakennusfysiikka saattaa tuottaa aika outoja yllätyksiä. Pahimmassa tapauksessa syntyy homepommi. Pienempi kiusa on ”ylihyvien” ikkunoiden ulkopintojen jäätyminen määrätyissä talvioloissa. Siis asunnosta ei näe ulos. Kesällä ilmiötä ei onneksi esiinny.
Kuten Gla:kin aivan hyvin tietää, niin on laajoja rakennuksia, joissa ei voi käyttää niitä räystäitä ja ulkopuolisia syöksytorvia.
Toisekseen Suomen ilmastossa lumi aiheuttaa ongelmia. Miltei vuosittain joku on kuollut tai ainakin loukkaantunut, kun ulkopuolisilla räystäskouruilla varustetun rakennuksen katolta on jäälohkare pudonnut jalankulkijan päälle. En ole huomannut, että sisäpuolisten sadevesiviemäreiden käytöstä olisi aiheutunut henkilövahinkoja.
Vaikka turmilta vältyttäisiinkin, niin lumenluonti kerrostalon harjakatolta on taloyhtiölle suuri vuosittainen kustannus. Olen suunnitteluttanut kummallakin tavalla toteutettuja rakennuksia. Minun ja epäilemättä monen muunkin, kun katsotaan katukuvaa, mielipide on, että Suomen ilmastossa sisäpuolinen sadevedenpoisto kerrostaloissa on yleensä järkevämpi ratkaisu.
Huono perustelu Tolopaiselta.
Valtio asettaa esim omakotirakentajalle hyvin ankaria vaatimuksia lämpöeristyksistä. Tolopaisen logiikan mukaan valtion pitäisi kustantaa ne eristeet, aikaansaahan niiden tuottaminen, kuljettaminen ja asentaminen erilaista taloudellista toimintaa.On siellä lännessä rakennettu. Tosin en heidän talojaan aina referenssinä käyttäisi. Niin kevyesti ne on rakennettu.
Olen vetänyt monenlaisien rakennushankkeiden suunnittelua, välillä jossain epäonnistuenkin. Sen olen kuitenkin oppinut, että mahdollisimman yksinkertaisten suunnitelmien pohjalta rakennettu hanke onnistuu parhaiten. Jotenkin en tajua sitä, että joudutaan monimutkaisiin palosammutus- viemäröinti ym järjestelmiin, jotta voitaisiin hyvin pieni osa hankkeesta toteuttaa puusta. Kun sitten vielä tiedetään, että rungon totaalivaurio merkitsee talon purkamista.
Epäilemättä puutalorakentaminen jossain määrin voi lisääntyä. Valtamenetelmää ei ainakaan nykyisissä olosuhteissa siitä voi tulla. Suurempien kaupunkien olosuhteet sen määrittävät. Kahden eri menetelmän käyttö tietenkin nostaa kustannuksia, joten kansantaloudelliset hyödytkin jäävät vähäisiksi.
Parempi olisi lisätä vientiä esim Japaniin tai muille maanjäristysalueille, joissa puusta on todellista hyötyä. Käytettäisiin kaikki nämä kotimaan puuhasteluihin uhratut rahat viennin edistämiseen. Paranisi vaihtotasekin.
Kriittisiä näkemyksiä esittävät leimataan luonnollisestikin taantumuksellisiksi. Ehkäpä sitä olenkin.
Sen verran vielä jatkan, että pahimmassa tapauksessa voidaan kivitalon ulkoseinät jopa vaihtaa. Runko jää pystyyn ja sisuskalut.
Puutaloon kun kosteus kunnolla pääsee, niin on kyllä aika tehtävä kuivatella.
Näistä asioista pitää kyllä puhua rehellisesti. Ammatissa olevat eivät tietenkään voi, koska saattavat menettää asiakkaita. Itse olin aikoinani rakennusalalla liki 40 vuotta. Vastuullani on ollut mm tuhansien asuntojen rakentaminen. Kantapään kautta oppi olemaan hyvin varovainen.
Varmasti on myös tuollaisia elementtejä, joiden eristeet ovat vetistä mössöä. Tiedän syynkin. Huonosti suunnitellut pellitykset niin räystäillä kuin ikkunoissakin. Se minua ihmetyttää, että samoja virheitä tehdään vuosikymmenestä toiseen. Me opittiin kyllä ensimmäisestä vahingosta.
Jatkan vielä:
Kuinka Oulussa lämpöeristeiden kävi, ei ole tiedossa. Se on kyllä tiedossa, että ainakin monesta niin betoni kuin tiilitalosta ne ovat kuivaneetkin. Eristeet ovat yleensä epäorgaanista ainetta, joten niiden homehtuminen on vähäistä.Esimerkkinä eristeongelmista on vaikka reilut 30 vuotta sitten Helsingin Katajanokalle muuratuilla tiiliulkoseinillä toteutetut talot, joista ensimmäisestä mm Presidentti Koivisto osti asunnon. Siellä tuuli painoi sadeveden tiilensaumoista ym seinän sisään. Vesi tunki asuntoihin yleensä ikkunoiden yläpuolelta. Kyllä nekin talot ovat pystyssä. Eikä niitä ulkoseiniäkään ainakaan alkuvaiheessa purettu. Onko sitten myöhemmin, en tiedä.
Eivät ne uima-altaat tosiaankaan pidä aina vettä. Oikea suunnittelu ottaa tämän huomioon.
En ole kyllä kuullut, että yhtään betonitaloa olisi vesivahingon takia jouduttu purkamaan. Puutalossa tuon laajuisen vahingon tapahtuessa purku-uhka olisi suuri.
Pahin omakohtainen kokemukseni vesivahingosta on, kun erään vakuutusyhtiön pääkonttorin yläkerroksissa putkikuilussa 15 cm:n sadevesiviemärin liitospanta petti ukkossateen seurauksena. Olin vastannut talon suunnittelusta ja rakentamisesta. Näky oli hurja. Vettä tunki alakerroksiin saakka. Kellarissa oli puhelinkeskustila ja muuntamo. Jotenkin tuurilla pystyttiin ne suojaamaan. Lopulta vauriot rajoittuivat vain jonkin lattiapinnoitteen uusimiseen. Puutalossa tilanne olisi ollut totaalisesti toisenlainen. Sen opin, että lähtökohtana pitää olla, että missä vain voi sattua suuri vesivahinko. Suunnittelun on lähdettävä tästä. Jos rakennus voidaan kuivata, niin ongelma voidaan unohtaa. Jos rakennusta tai sen tärkeitä osia ei, niin sitten suojauksien on kaikissa olosuhteissa toimittava. En usko, että puukerrostaloja pystytään tällä filosofialla toteuttamaan.
Oulussa remontin yhteydessä sattunut mittava vesivahinko aiheutti mittavia tuhoja asunnossa ja 4-5 kerroksessa sen alapuolellakin. Kertoi tänään Iltasanomat nettisivullaan.
Kuivuisiko puutalo? Mitä luulet Puuntakunen. Puu on hyvä materiaali pientalossa, mutta tuollaisia riskejä en kyllä haluaisi ottaa itselleni.
Yleensä tässä ”puutaloaatteessa” on osin ihan aitoa ja ymmärrettävää ideologiaa. Osin sitten taas kyse siitä, että kierretään joitakin tonttienluovutusehtoja. Tuskin koskaan kyse on aidosta kilpailukykyisestä tuotteesta. Asuintalon runko muodostaa niin pienen osan hankkeen kustannuksista, ettei siinä itsessään saada merkittäviä säästöjä aikaan. Oleellista on sitten seurausvaikutukset. Siis palonsammutusjärjestelmät tupaviemäröinnit riskien todelliset kustannukset ym.
Tilanne tuolla Virossa pitäisi tietenkin olla se, että pystypuusta maksetaan enemmän kuin Suomessa, koska tuotantokustannukset alhaisemmasta palkkatasosta johtuen ovat pienemmät.
Markkinathan määräävät luonnollisestikin valmiin tuotteen eli sahatavaran hinnan. Jos pystypuun hinta olisi pieni, niin sahojen kannattavuus olisi valtavan hyvä. Tällainen tilannehan on mahdoton vapailla markkinoilla. Puun hinnan ”korjaa” jo paikallisten yrittäjien kilpailu, jota täydentää ulkopuolinen kilpailu Suomesta.
Mikä pakko on istuttaa 3000 kuusentainta Jesse? Me istutetaan usein vain 1000 tainta, joiden kanssa kasvatetaan mäntyä. Ne 2000 tainta istutettuna maksavat 1000 euroa. Paljonkohan niistä saa energiapuuna? En kyllä ymmärrä sinun taloudellista ajatteluasi.
Vaikka istuttaisinkin 3000 kuusta, niin kyllä saattaisi tulla vastaan tilanne, että on sekä varhaisperattava että perattava.
Et muuten taaskaan tunnustanut olleesi väärässä itse asiassa.