Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
En ole mielestäni sanonut, että valtiontalous Kemerasta luopumalla pelastuu. Mutta näitä ”Kemeroita” on lukuisia suurempia tai pienempiä ja kaikista pitää luopua.
Kemera on kuitenkin ”hyvä” esimerkki siitä, että tukirahat eivät edes vaikuta tarkoitetulla tavalla.
Edelleen nämä mielipiteet ihmetyttävät.
Lapsilla on oikeus saada hoivaa, koulutusta ja kaikenlaista turvaa sekä vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta. Itsehän he eivät sitä pysty hankkimaan.
Nyt nämä aikuiset miehet, joilla on hyvät tulot ja omaisuutta heittäytyvät lapsien asteelle ja vaativat, että yhteiskunnan tulee (velkarahoituksella) osallistua heidän ”päiväkotiensa” pyörittämiseen.
Kannattamatonta yritystoimintaa ei kannata tukea. Sehän on itsestäänselvyys. Loppuvaiheet nähtiin Itänaapurissa. Ei tietysti kannattavaakaan, koska se pärjää omillaan ja tuet aiheuttavat vain lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Ainoa tilanne, jossa lyhytaikainen tuki on perusteltu, kun halutaan turvata jonkin uuden tuotantoalan syntyminen. Onko tuulivoima tällainen ja sen tukeminen viisasta? Siihen en ota kantaa, kun en tunne asiaa.
Väitetään, että Suomi on porvarillinen maa. Kyllä tämä kansamme on kuitenkin valtaosaltaan sosialismin aatteen omaksunut. Valtion pitäisi kustantaa lähes kaikki.
Täytyy sanoa, että tuo e-puuhomma on täysin outo meikäläiselle. Olen ensiharvennuttanut kymmeniä hehtaareja erilaisia metsiä. Ei ole tullut vielä vastaan moista.
Epäilemättä olen tuonut mielipiteeni selväksi tällä palstalla. Olen kyllä yrittänyt muutenkin vaikuttaa. Kolmisen vuotta sitten ennen vaaleja poliitikot jalkautuivat kansan pariin. Satuin olemaan eräässä ostoskeskuksessa, kun nykyinen pääministeri kierteli keräämässä kansan mielipiteitä ja toivomuksia. Minulla niitä oli kolme:
1. Maastoliikennelakia silloin esitetyssä muodossa ei saa säätää syistä, joita täällä on laveasti käsitelty. Ei ainakaan vielä ole lakiesitystä tullut
2. Valtiolle on nämä Kemera-rahat oiva säästökohde, Jyrki ei oikein ymmärtänyt eikä taida vieläkään ymmärtää sitä, että joku esittää säästöjä. Ei taida kyllä pääministerikautenaan tulla ymmärtämäänkään.
3. Eläkeläisiltä, siis esim minulta voidaan periä kunnolla veroja. Sanoi, ettei koskaan kukaan ole tullut esittämään tuollaista. Se idea kyllä meni lävitse ja saatiin se ”raippavero”. Selityksenä voin kertoa, että oltiin istuttu lounaalla ( hyvin vähän alkoholia) muutaman entisen luokkatoverini kanssa Jyväskylän Lyseosta. Todettiin, että meillä menee niin hyvin, että voidaan osaltamme vähän auttaa velkaista valtiota.Puhun Jesse ajasta sotien jälkeen. Silloin ei niistä metsistä ollut paljoa apua, koska ne oli ennen sotia jo harsittu pilalle. Eipä tosiaan tarvinnut istuttaa. kun ei ollut myytävääkään. Sitten alettiin istuttaa, kun puuta oli kasvanut niin paljon, että sai jotain tuloakin. Pakkokin oli istuttaa, sillä valtio olisi teettänyt sen metsänomistajan kustannuksella. Ajattelepas Jesse tätäkin vaihtoehtoa.
Meillä on kyllä täysin erilainen ajatusmaailma. ”Kyllä Kreikka opettaa”. Jos ei suosiolla etukäteen, niin sitten pakolla jälkikäteen.
Tätä keskustelua käyneenä alkaa kyllä ymmärtää Suomen nykytilan. Ja se on karmea. Metsäalakin, joka on erittäin kannattava. Sijoittamamme tuotantopanoksen saamme takaisin 10-kertaisena. Eikä sekään riitä. Valtion pitää maksaa.
Kuulkaa hyvät ystävät. Eikö minkäänlaista pientäkään värinää löydy tuolta yläpäästä, joka kuiskaisi, ettei tällainen meno voi jatkua. Ei tunnu löytyvän. Poliitikkopoloiset eivät uskalla tehdä mitään, kun Jesset ja kumppanit saattaisivat suuttua. Tosiaan tämä kaikenlaisten apujen jakaminen on kuin syöpäkasvain. Se lopulta turmelee koko organismin.
Ei muuten ollut avustuksia sillä raivaajasukupolvella, joka nosti sotien jälkeen tämän maan kukoistukseen. Asutti melkein 10 % väestöstä uudelleen. Rakensi valtavasti teitä, lentokenttiä kouluja, yliopistoja, sairaaloita asuntoja ym. Koulutti lapsensa ilman yhteiskunnan tukea. Ym ym.
Miksi e-puuta pitäisi jotenkin erikseen tukea Jesse? Sen olemassaolo kasvatusketjussa on eräs tapa tuottaa lopuksi laatutukkia. Esimerkiksi mäntyjen kasvatus tiheydessä 3000 runko/ha. Emme kasvata niitä tuossa tiheydessä saadaksemme e-puuta vaan aikanaan laatutukkia.
Kaikessa tuotannollisessa toiminnassa on työvaiheita, jotka aiheuttavat kustannuksia eivätkä vie hanketta eteenpäin. Esimerkiksi rakennustyömaan lumityöt. Jessen ja kumppaneiden periaatteiden mukaisesti valtion pitäisi kustantaa ne.
Aletaan olla Gla:n kanssa samoilla linjoilla.
Tuosta alakateasiasta. Minulla on naapurissa 4 yksittäisasunnon yhtiö. Valmistunut joskus 1980-luvun lopulla. Muutama vuosi sitten kaikki tiilikatot uusittiin. Ilmeisestikin alakateongelmien vuoksi. Se on siis sinullakin edessä.
Kyllä aina on ollut tiedossa kuinka pitää rakentaa. Meillä maalla on suuri tiilinavetta (ei enää alkuperäisessä käytössä). Se oli katettu joskus 60 vuotta sitten sementtikattotiilillä. Ruoteitten alla oli bitumipahvi umpilaudoituksen päällä. Tuolla tavoin rakennettu katto olisi kestänyt vaikka kuinka. Ongelmana oli tiilien haurastuminen. Päätettiin lankomiehen kanssa hoitaa katto kuntoon, ettei jälkipolvien tarvitsisi valittaa. Päätöksentekokin oli helppo kahdestaan. Nyt siinä on Rautaruukin peltikatto teräsruoteiden päällä ja kunnon muovinen aluskate. Ei tarvinne lastenlastenkaan murehtia.
Metsätalousyrittäjä ostaa ulkopuolisia palveluja, joiden hintaan sisältyvät yrittäjän että tämän henkilökunnan maksamat verot sekä sosiaaliturvamaksut. Pientilallinen voi tehdä kaiken itse eikä hänen tarvitse maksaa mitään sosiaaliturvamaksujakaan. Tällöin paljon ostopalvelujakäyttävän velkaantuneen ja uutta metsää hankkineen vero suhteessa puutavaramyyntiin saattaa olla pieni. Toisaalta kulut ovat suuret. Siis rahaa suhteessa myyntituloon jää vähemmän.
Ollaan Gla aika kaukana aiheesta.
Aivan omakohtainen esimerkki. Minulla on harjakattoinen omakotitalo. Joinakin vuosina määrätyillä tuulilla lunta kerääntyy ulokkeeksi räystään ulkopuolelle. Minä pudotan sen maasta käsin K-raudasta ostamallani kapineella. Jos kyse olisi kerrostalosta, niin aina pitäisi mennä jonkun roikkumaan räystäälle pyryn jälkeen.
Kaikkeen ei siis voi vaikuttaa suunnittelullakaan. Olisi kansantaloudellisesti erittäin tyhmää tehdä ratkaisuja, joista aiheutuu vuosittain rakennuskannan lisääntyessä kasvavat käyttökulut. Lisäksi tapahtuu vaurioita niille harjakatoille.