Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meillä ei muuten makseta mitään muita kuin todellisia kuluja tai laillisia korvauksia. On aivan pohjaton suo lähteä tuolle kilometrikorvauslinjalle. Tietysti saa aina pelätä verottajaa. Vielä pahempi olisi luultavasti keskinäinen kateus. Päivärahojakaan ei makseta, ellei ole syntynyt todellisia menoja. (kuuden vuoden aikana ei ole maksettu yhtään päivärahaa)
Vuonna 2013 maksettiin kilometrikorvauksia 635 kilometriltä.
Koita nyt Tolopainen rauhoittua ja mene sinne perkaushommiin.
Tolopainen ei kyllä tunnu vieläkään ymmärtävän, että se reikäperkaus tuo jatkossa turhaa työtä sekä siinä 3 metrin korkeudessa että myöhemmin. Jos olisit kunnolla varhaisperannut, voisit suorittaa seuraavan perkauksen jossain 4-5 metrin pituudessa. Tämän jälkeen kuusikko sulkeutuu niin, ettei vesakosta ole mitään haittaa myöhemmissä hakkuissa.
Eipä yhteismetsä tietenkään yleensä saa parempaa hintaa 10 ha:n aukosta kuin samanlaisen omistava naapuri. Harvat yksityiset kuitenkin vuosittain hakkaavat10 hehtaaria aukoiksi. Vaihtoehtona kun voisi siis olla 10 omistajaa, jotka kukin puuhastelisivat metsissä.
Tietysti vakuutukset on.
Tuosta reikäperkauksesta. Sitähän välillä suositellaan. Olen sitäkin testannut. Omakohtaisen kokemuksen mukaan kyseessä on hölmöläisen homma. Ne jätetyt lehtipuut varsin villiintyvät ja pian saat olla taas perkaamassa. Kaikki turha nurin kerralla. Ainoa oikea tapa.
Yritätkö Tolopainen vain v-lla vai, etkö tosiaan ymmärrä taimikonhoidosta?
Siitä yhteismetsä hyötyy, kun taimikot perataan pieninä. Jännä nähdä kuinka havupuut petraavat kasvuaan, kun kilpaileva lehtipuusto poistuu. Suosittelen Tolopaisellekin. Toki kerroit tuolla aiemmin peranneesi joka hehtaarisi. Olisitko päässyt helpommalla ja metsäsi kasvaisivat paremmin, jos olisit aientanut perkauksiasi?
Valtaosan perkauksista suoritan (vastikkeetta). Jonkun verran käytetään myös ulkopuolisia tekijöitä. Meillä kävi keväällä PEFC-sertifikoijan edustaja tarkastamassa metsät. Erityisesti kiitti taimikoiden hoitoa. Toki muutakin.
Ei niin Rane. Olen moneen kertaan sanonut, ettei meidän metsiin saa taimikonhoitokemeroita, koska poistettavaa ei ole kerralla tarpeeksi. Tuossa juuri edellä kerroin, että haettiin ja saatiin myyrätuhon takia korvaus.
Eipä tietysti toimihenkilö voi muuten toimiakaan. Hommat täytyy tehdä työnantajan edun mukaisesti. Ei omien mielipiteiden.
Taneli tuossa vastasikin.
Meillä hallintokulut ovat 5 % kaikista menoista. Loput 95 % ovat sitten niitä samoja, mitä kaikki muutkin metsänomistajat maksavat.
Tietysti on riski, että meikäläisen yläpää lahoaa. Silloin porukka kyllä passittaa ”eläkkeelle,” toisin kuin yksittäisen metsänomistajan laita on. Hän voi aivan vapaasti tehdä tai olla tekemättä mitä tahansa sen metsänsä kanssa.
Sieltä Metlasta löytyi tällainen tieto vuodelta 2012 (se 28 miljoonaa oli jotain yksityismetsien kauppoja):
Teollisuuden puutavarakäyttö:
kotimaasta 53,01 miljoonaa m3
tuontipuu 8,47 miljoonaa m3
yhteensä 61,48 miljoonaa m3Energiapuu:
pientalot 5,36 miljoonaa m3
lämpölaitokset 3,96 miljoonaa m3
yhteensä 9,32 miljoonaa m3Siis yhteensä kotimaasta runsaat 60 miljoonaa m3 eli 60 % vuotuisesta kasvusta.
Eipä tuolla lämpölaitosten energiapuulla näyttäisi olevan kovin suurta kansantaloudellista merkitystä, kun haittapuolelle väistämättä tulee usein ongelmat tukkipuun kasvatuksessa.
Muista Yhteismetsistä en tiedä. Meillä ei tosiaan ole ollut yhtään energiapuukauppaa juuri Tolopaisen mainitsemasta syystä.
Miten muut yhteismetsät suhtautuvat joulukuusenhakuun en tiedä. Meillä kyllä osakkaat saavat hakea. Saa naapurikin, jos on kuusen tarpeessa.
Sama sitten polttopuun kanssa. Hakkuutähdettä saavat hakea niin osakkaat kuin naapurit. Ja ovat hakeneetkin.
Kyllä yhteismetsät saavat Kemeratukea, jos ehdot täyttyvät ja sitä haetaan. Kuuden toimintavuoden aikana on haettu yksi myyrätuhokorvaus n. 2000 euroa, koska vakuutusyhtiö ei korvannut, jos oli mahdollista saada julkista tukea. Jos siis tällainen tuki poistuisi, niin korvaus tulisi silloin vakuuttajalta.
Yhteismetsillä on tosiaan tuo pienempi veroprosentti. Miksi? Sitä en tiedä. Toisaalta lainsäätäjä on asettanut yhteismetsien hallinnolle tavallista metsänomistajaa ankarampia vaatimuksia. Tämä hallinto useimmissa tapauksissa syönee tuon edun verrattuna yksityiseen metsänomistajaan. Yhteismetsä maksaa myyntitulostaan esimerkiksi hallintohenkilökuntansa verot. Täällä on käsitelty esimerkkiä, jossa ne ovat melkoiset, joten ainakin siinä tapauksessa tämä 2 %-yksikköä on laiha lohtu.
Meillä hallintokuluja synnyttää lähinnä kirjanpitäjä. Muu hallinto tehdään talkoilla. Siksi tuosta 2 %:sta jää vähän jaettavaa. Olemme kaiketi aika harvinainen poikkeus.
Metsänomistajat on tosiaan opetettu, että Valtio maksaa siitä, että saavat metsänsä kuntoon. Tilanne on aivan sama kuin taannoin Neukkulassa. Siellä kulut menivät kolhoosin piikkiin ja yksityiset viljelivät palstojaan ja saivat niistä hyödyn. Tuli kaaleja myyntiinkin ja ”toimeliaisuus” lisääntyi. Miten siinä sitten kävikään?
Pahinta on, että valtio joutuu lisäämään vientiteollisuuden taakkaa, mistä syntyy sitten lopullinen näivettyminen.