Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy sanoa, että kyllä minä olen metsänomistajia vähän älykkäämpinä pitänyt. Tosin oma otanta on aika pieni.
Onko tosiaan vaikkapa 90 % Suomen metsänomistajista sellaisia, etteivät tekisi mitään metsänsä eteen, jos Valtio ei maksaisi?
Olemme kyllä tosi syvälle tähän sosialismin suohon uponneet, kun metsänomistajatkaan eivät enää osaa omaisuudestaan huolehtia.
Voi meitä suomalaisia.
Ja valtion pitää maksaa harrastuksesta. Niinhän se on.
Noista tiehankkeista. Olen myös usein todennut, että niiden tukeminen on joskus perusteltua. Suuri apu on todella se hankkeen koordinointi.
Ollaan muuten kyllä teetetty aivan itse omalla ”kovalla rahallakin” metsätietä. Ne Kemera-normit vaativat yli-investoimaan, jolloin kustannukset nousevat niin, ettei joskus tuesta olekaan mitään hyötyä.
Suo-ojien kunnostuksista on käyty aikalailla keskustelua. Tulee vaan mieleen, että saako siitä todellista hyötyä. Oma, kokemuksiin perustuva suhtautuminen, soiden ojituksiin on vuosien kuluessa muuttunut entistä kriittisemmäksi. Ainakaan meidän soilla ei ole nähty sellaisia kasvuja, että hommassa olisi ollut mitään järkeä. Tuhottiin luontoa ja lakkasoita.
Niinpä Tolopainen. Aika lopettaa. Taivaastako ne Kemera-rahat satavat ja Pyhä Henkikö Metsäkeskuksen työntekijöiden palkat maksaa?
Kyllä niitä kustantavat veronmaksajat osana ylipaisunutta julkista sektoria.
Selvä ettei järjestelmää voi oitis alas ajaa. Hallitusti. Olisi ollut jo aikaa tehdä. Nämä ”suunnittelijat” tekevät muuten aivan samaa ”työtä” kuin Neuvostoliiton kontrollerit tai Kreikan poliitikkojen serkunpokien kumminkaimat. Ja kuinkas niissä maissa kävi?
Presidentti Niinistö huomautti taannoin ylisuureksi paisuneesta julkisesta sektorista. Kemera-järjestelmä on sitä tyypillisimmillään.
Seppo todisti itse, että täysin järjenvastaista puuhaa.
Miksi peltoja pitää metsittää yhteiskunnan kustannuksella? Toisaalla nimittäin maanviljelijät raivaavat lisää peltoja. Saavat vuorostaan pinta-alatukea enemmän.
Jos pellosta puuttuu jotain lannoitetta, niin maanviljelijä ostaa sen itse. Jos joltain muulta yrittäjältä puuttuu jotain tarvittavaa, niin itse sen joutuu kustantamaan. Ihmettelen tosiaan tätä metsänomistajien paapomista. Eikö yhtään hävetä?
Sen 50 euroa saa keskimäärin vuodessa, kuten kirjoitin. Tarvitsee siis saada hehtaarin tuki joka toinen vuosi.
Neuvostoliitossa hoidettiin työllisyys valtion varoilla. Kuinka kävi? Kreikassa poliitikot palkkasivat aina vaalien jälkeen lisää sukulaisiaan valtion töihin. Mites näille nyt kävi? Suomessa ollaan kyllä pitkällä samalla tiellä. Eikö esimerkit yhtään arveluta? Ei näemmä. Lisää tukia.
Se pienituloinen metsänomistaja ei siitä kostu, koska metsääkin on vähän. Jos sinulla on 50 ha metsää ja perkaat itse, niin saat keskimäärin noin 50 euroa vuodessa. Tarkastajien kulut ovat moninkertaiset.
Asia erikseen sitten tutkijat. Heitäkin on epäilemättä liikaa. Parempi tulos syntyy yleensä vähemmällä väellä. Aikanaan, kun tykkejä vielä liikuteltiin miesvoimin ja tykki ei liikkunut, otettiin työntäjistä pois pari parasta. Yllätys yllätys konsti tehosi ja tykki meni asemaan.
Ei ne duunareiden palkat kyllä Suomea kaada. Ongelma ovatkin ne, jotka eivät tee tuottavaa työtä ja jotka heidätkin on elätettävä muiden tekemällä työllä.
Esimerkkinä vaikka Metsäkeskuksen tarkastaja, joka käy laskemassa onko Kemera-perkaustyömaalla tarpeeksi kantoja. Metsäinsinööri on opiskellut monta vuotta, on tarvittu siis paljon opettajatunteja. Rakentajat ovat duunanneet toimiston, tarvitaan monenlaisia palveluja niin lähellä kuin kaukana. Mitä saadaan aikaan? Siis arvio kantojen lukumäärästä. Kannattiko panostus?Tämän tyyppisiin tarkastajiin ja tarkastajien tarkastajiin tämän maan talous kaatuu, Heidän kulunsa nostavat veroja, jotka osaltaan rasittavat vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Maksetaankohan Virossa Kemera-tukea?
Mihinkähän tuo Maalais-Sepon käsitys, että metsänomistajat ovat keskimäärin pienempituloisia kuin muut kansalaiset, perustuu?
Taitaa enemmistö metsänomistajista nykyään olla palkanansaitsijoita tai eläkeläisiä. Miksi heistä juuri metsänomistajia olisi vain pienempituloiset? Ei kyllä tunnu uskottavalta.
Todellisuudessa metsänomistajat ovat luonnollisestikin keskimääräistä paremmin ansaitsevia. Useimmiten se metsäomaisuus on tullut perintönä ja tuottokin siis normaalin palkan tai eläkkeen päälle.
Jos Seppo haet niitä pienituloisia, niin ne löytyvät kyllä täältä Pääkaupunkiseudulta. Toki niitä löytyy muualtakin Suomesta, mutta harvemmin metsäomistajien joukosta.
Minä en Jesseä ymmärrä.
Sitä paitsi yhteismetsässä ei tehdä mitään toisten selän takana. Ei ainakaan meidän yhteismetsässä. Päin vastoin minun haasteeni on saada koko sakki puuhaamaan siellä metsässä yhdessä. Yleensä olen onnistunut saamaan istutushommiin parhaimmillaan jopa15 osakasta tai lähipiiriläistä.Yhteismetsän toimintakertomuksessa muuten kerrotaan kaikki mitä siellä metsissä tehdään. Se on mielestäni eräs yhteismetsien etu verrattuna metsäyhtymään. Tuo määrämuotoinen toimintakertomus.