Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Katselin noita Metlan sivuja. Ymmärtääkseni laitos tutkii edelleen esimerkiksi jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta. Lienenkö oikeassa?Mitähän uutta tietoa asioista olisi enää saatavissa? Ei ainakaan käytännön metsänkasvattajille. Ei siitä jatkuvasta kasvatuksestakaan kuitenkaan koskaan mitään kunnollista tule. Vai yritetäänkö pyörä keksiä uudelleen. Perusteet ovat olleet tiedossa jo 1700-luvun Saksassa. Ei näitä asioita tutkimalla taideta luoda uutta tiedettä enempää kuin kilpailukykyäkään.
Asia erikseen vaikkapa myyrän kestävän kuusentaimen kehittäminen.
Aika reippaasti noita yhteismetsiä näytetään perustettavan. Kuusi vuotta sitten Keski-Suomessa oli kolme, nyt on parikymmentä.
Sinänsä se 2 prosentin veroetu ei kyllä perustamisia taida enempää lisätä, koska muut tekijät ovat paljon tärkeämmät. Yhteismetsät myös työllistävät enemmän, joten veroedusta huolimatta useimmiten jää prosenteissa laskettuna vähemmän jaettavaa. Toinen kysymys on sitten, että miten tuo verotettava tulo yhteismetsissä suhtautuu yksityismetsien tuottoon.
Onko ”Mehänpojalla” metsää? Jos on, niin sitten metsästysseuran jäseneksi ja päättämään suuremmista kaatoluvista. Tosin tiedoksi, eivät seurat niistä päätä.
Totta kai kirpaisee, jos hirvet syövät taimikon. Ymmärrän hyvin. Kuitenkin on suojauskeinojakin. Esimerkiksi lehtipuun poisto auttaa useimmiten kummasti. Auttaa myös sitä mäntytaimikkoa muutenkin. Eikä meillä muuten taida olla nytkään pulaa mäntykuidusta. Näilläkin palstoilla on monta kertaa kirjoitettu, ettei aina löydy edes yhtä ostajaa jollekin vähän vaikeammin korjattavalle leimikolle.
Tosiasiassa useilla seuduilla Eteläisessä Suomessa hirvikanta on jo nyt alhainen. Voi sitä kolariin joutua harvan hirvikannan alueellakin. Meikäläisen 57-vuotisen autoilijauran ainoa läheltä piti tilanne hirven kanssa oli Kaamasen-Karigasniemen tiellä, kun hirvi oli juosta auton kylkeen. Tietysti hirvikannan määrällä on vaikutusta kolareihin. On kyllä monella muullakin tekijällä, kuten hirvien vaelluksilla vähäisen hirvikannan alueille ja autoilijoiden valppaudella.
Muuten, jos Kemeraa ei maksettaisi, niin taimikot perattaisiin järkevästi. Metsänomistajien kustannukset eivät lisääntyisi, valtiolta säästyisi tukirahat ja valvontaorganisaation palkka. Tämä kommentti, koska vertasit Kemeraan.
Löytyisikö Jesselle jostain firmasta paikka? Osaa hoitaa nuo logistiikat niin hyvin. Luulisi, että noin taitavasta miehestä oikein kilpailtaisiin.
Minusta koko hirvenmetsästyskysymys ei oikein kuulu tämän otsikon alle. Koko ajan joku yrittää lietsoa tästä erilaista vastakkainasettelua.
Sen verran tästä hirvestysasiasta. Yleinen oikeusperiaate on, että tulosta verotetaan. Aika harvoin taitaa olla tilanne, että jotain verotettavaa jäisi, jos tulopuolelle lasketaan lihan tukkuhinta ja menopuolelle kaikki kulut lupamaksuista aseisiin, ampumaratojen ylläpitämisiin, koiriin, Gps-paikantimiin, matkoihin, lahtivajoihin. ym.
ym.Virkistysarvosta ei ole tapana verottaa. Silloin pitäisi tasapuolisuuden vuoksi verottaa esim siitä, kun meikäläinen kävelee Espoossa rannan tuntumassa olevaa kävelytietä ja nauttii katsellessaan merimaisemaa.
Eivätkä kaikki hirviporukat ole suinkaan ukkoutumassa. Meilläkin on useita 35-50 vuotiaita jäseniä. Ongelma taitaa olla lähinnä se, ettei kaikilla ole mahdollisuuksia omistaa parin kuukauden viikonloppuja metsästykseen. Näilläkin palstoilla on ilmennyt, että äänekkäimmät valittajat antavat kyllä toisten hoitaa asiat. Antavat kyllä ohjeita, miten pitäisi toimia.
Tosiaan valtiovallalla on taipumus kehittää erilaisia veroja ja maksuja, jotka tyypillisesti kääntyvät tarkoitustaan vastaan.
Aiemmin oli investointivero, jonka tavoitteena oli tasata suhdanteita ja joka joka kohdistettiin pääkaupunkiseudun ”vähemmän tärkeään” rakentamiseen, kuten toimisto- ja liiketiloihin. Tietysti vero kiihotti aloittamaan kaikki mahdolliset hankkeet ja kääntyi sitten tarkoitustaan vastaan.
Sitten oli tuo Gla:n tarkoittama rakennusmaamaksu joskus 1980-90-luvulla, jolla maksulla pyrittiin saamaan asuntotontit käyttöön. Tietysti tulos oli päinvastainen, koska kukaan yksityinen ei enää uskaltanut kaavoittaa suurten maksujen aiheuttamien riskien vuoksi. Maksusta luovuttiin kaikessa hiljaisuudessa.
Metsämaksu olisi luonteeltaan saman tyyppinen yritys. Jos tuollainen maksu säädettäisiin, niin tasapuolisuuden nimissä pitäisi metsäteollisuudelle säätää puutavaran ostopakko maailmanmarkkinahintaan. Mahtaisivatko Kopra ja kumppanit olla kovin innoissaan.
Tietysti RR jatkaa samalla provolinjalla.
Jos tarkoitus on omistaa metsää ikuisesti eikä sen hankintaan ole käytetty rahaa, niin mihin sitä korkoa tarvitsee? Metsänkasvatuksessa on niin paljon muuttujia, ettei kukaan tiedä aidosti mitä korkoa pitäisi käyttää tai mille pääomalle se lasketaan. Lasketaanko kuten esim meidän tapauksessa hankintahinnan nimellisarvolle 3 euroa/ha vai mille.
Koska uudistuskulut ovat vain luokkaa 10 % myyntitulosta, kannattaa käyttää tätä vipua. Siis huolehtimalla hyvin uudistuksista saadaan absoluuttisesti paras tuotto.
AJ:lle. Sitä vähän ihmettelen, että mitä tietoa kaipailet eri kasvatusmuotojen kannattavuuseroista. Eikö niitä ole jo riittävästi tutkittu? Ja eivätkö käytännön metsänkasvattajat tiedä kumpi on kannattavampi? Eikö tieto ole ollut käytössä jo 1700-luvun saksalaisilla?
AJ:lle
Vastasit eri kysymykseen. Kysyin onko sinun mielestäsi uudistaminen ilmaista.
Toinen kysymys on sitten se, kuinka metsä kasvaa. Sitä en kysynyt. Siihen en tarvitse kasvatusmallien virtuaalivertailuja, koska käytännön havaintoja on riittävästi.
Kolmas tekijä on sitten riskit. Ainakaan toistaiseksi ei taida kukaan osata sanoa kumpi menetelmä on parempi. Kuten tiedetään suurtuhossa kaikki kaatuu. Suurtuhot kuten pienemmätkin riskit voi vakuuttaa kohtuullisen edullisesti.
Mitä mieltä AJ itse olet siitä ilmaisuudesta? Mantraa vai faktaa?
RR tietysti vain provosoi. Luultavasti muut kuin Jesse ei ota tosissaan.
Vähän kuitenkin faktoja. Sitä perintömetsää tosiaan kannattaa omistaa ja hoitaa. Meillä metsänkasvatuskulut ovat alle 10 % myyntituloista ja toiminta on kestävää. Uudistuksia tehdään vuosittain n. 1,4 % pinta-alasta. Harvennuksia ja hoitoja siten, ettei jää mitään hoitorästejä. Hakkuutkin ovat jopa alle vuosikasvun, koska varttumassa on nuoria hyvin kasvavia kasvatusmetsiä toisin kuin takavuosina, jolloin harsintametsien kasvu oli vähäistä.
Kyllä istutus on tietysti kannattavin investointi. Sehän ei maksa mitään, koska se kustannetaan aukosta saatavilla suuremmilla hakkuutuloilla harsintaan verrattuna. Vastaavasti istutusmetsät kasvavat jopa kaksinkertaisesti harsintametsiin verrattuna. Siis RR:kin matematiikan mukaan istutuksen kannattavuuden pitäisi olla ääretön.
Asiastakin. Puhtaasti matemaattisesti laskien näyttäisi kyllä siltä, että pörssiin sijoittamalla saa paremman tuoton. Jos haluaa rikastua, niin sitten sinne. Jos haluaa muutakin kuin rahaa, niin sitten metsänostoon, jos likviditeettiä riittää.