Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Markkina määrää mitä kannattaa jalostaa ja missä. Ei sitä kannata valittaa. On hienoa, että meillä on vahva selluteollisuus. Saadaan kaikki puu markkinoille. Ennen jätettiin tukkipuiden latvat metsiin ja sahausjäte poltettiin rimahelveteissä.
Vielä ennen jk sulkua peitteinen metsänhoito oli hallussa.
Tarkoitti siis sitä, ettei metsiä enää hakattu, koska ne olivat harsittu jo tarpeeksi. Lapsuudessani 1950 kahta puolen liikuin aika laajalla alueella metsissä. Erittäin harvoin niitä oli hakattu. Yhteismetsän kantatilalla metsät olivat lähes hakkaamatta 30 vuotta vuosiee 1933-63 välillä.
Ollaan mäntytaimikoista perattu kaikki lehtipuu pois ja mäntyjä ei ole syöty. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä syöntipaine riippuu myös siitä millaista ruokaa ja kuinka paljon hirvillä on mäntytaimikoiden ulkopuolella ja tietysti hirvikannastakin. Mänty on viimeisenä hirven ruokalistalla.
Riistakeskuksen/Metsästäjä-lehden jutut eivät kestä kriittistä arviointia, koska muuttujia on niin paljon eikä niitä kaikkia ole otettu huomioon.
Ja vielä. Eihän yläharvennus paranna metsänkasvua vaan päin vastoin pienentää sitä, koska parhaat puut hakataan. Eri asia on se, että metsänomistajan tulo saattaa parantua, jos ne pienemmät puut alkavat kasvaa kunnolla. Valitettavasti vanhemmissa kuusikoissa käy täysin päin vastoin. Puut lopettavat kasvunsa kuten Berza tuolla ”jatkuva kasvatus”-osiossa kuvaa. Saattaa tulla vielä pahempia vahinkoja.
Metsänkasvatus on hyvin yksinkertaista puuhaa. Kaikki normaalista harjoitellusta systeemistä poikkeavat viritelmät johtavat huonoon tulokseen.
On tutkijoilla keinot vähissä. Hakkuiden supistaminen tarkoittaa tietenkin tehtaiden alasajoa ja työttömyyden lisääntymistä. Samalla puuenergian saatavuus vähenee ja fossiilisen käyttö lisääntyy. Puuhassa ei ole mitään järkeä edes päästömielessä. Puhumattakaan yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä tilanteessa, jossa Saksassa poltetaan tolkuttomasti kivihiiltä, Intiasta ja Kiinasta puhumattakaan.
Kemera-tuki ei ole parantanut taimikoiden hoitoa. Huonosti kasvia metsiä pitää haittaverottaa. Oli kyse millä tahansa tavalla käsitellyistä metsistä tai taimikoista.
Jos tuommosen annetaan vaan kasvaa niin koivut kuolee pois ja mitä sitten jatkossa tapahtuukaan männyille
Minulla on referenssikohteena elokuussa 1911 olleen metsäpalon jälkeen kuivalle/kuivahkolle kankaalle syntynyt ja koko ajan luonnontilassa ollut männikkö. Siihen syntyneet koivut ovat korkeintaan mäntyjen mittaisia ja viimeisetkin kuolevat kohta pois. Sitten jäljellä on pelkkä männikkö. Kuusialikasvustoa ei karuuden vuoksi ole syntynyt.
Rohkenen kyllä uskoa, että ihminen on saarien luontoa käsitellyt varsin voimakkaasti. Mikä sen kätevämpää kun ajomatka vesistöön on olematon. Kun uitoista luovuttiin, niin tilanne muuttui ja saarihakkuista paljolti luovuttiin hankaluuden takia.
Usko vain Jovain, että sekametsä syntyy vain aukkoon ja tasakokoisena vain ihmisen aikaansaamana. Minulla on referenssikohteita niin sekametsästä kuin sekametsän muuttumisesta kuusikoksi. Tietysti luonnossa kaikki ei koskaan ole täysin mustavalkoista, mutta näin yleensä tapahtuu.
Siinä olen samaa mieltä, että taimikko pitää olla, jos toivoo luontaista uudistumista. Tietysti poislukien siemenpuuhakkuut maan pinnan muokkaamisineen, mikä joskus onnistuu, muttei suinkaan aina.
Timppa on havainnut jatkuvan kasvatuksen perusasian!
Eihän tässä ole kyse mistään jatkuvasta kasvatuksesta vaan 2-vaihe kasvatuksesta, jossa nuo alikasvuskuuset hakataan aikanaan aukoksi, jos kyseessä olisi normaali talousmetsä.- Nyt on kyse maisemametsästä ja mennään haavat edellä.
Onko muualta vastaavia havaintoja, että muun lehtipuun kuin koivun alle ei tule kuusia ja onko haapa erityisen tehokas kuusentaimien estäjä?
Meillä on eräs haapamaisemametsä ja kyllä sinne on kohtuullisesti tullut kuusia. Normaalit säännöt pelaa. Sopiva tiheys pitää olla. Ei liian harva eikä tiheä.
Eipä tietystikään voi kaikkea ennustaa. Esimerkiksi Pyhä-Häkin kansallispuisto on hyvin kaukana sekametsästä ja se on saanut olla hakkaamatta jo 1700-luvulta asti.
Pointtini oli tietenkin se, ettei tasakokoista sekametsää saa kuin perkaamalla ja harventamalla.
Meillä on vaihdettu suolelualueeksi kuvio, joka oli aikoinaan harsittu kohtuullisen harvaksi. Siitä tulee lopulta kuusikko, jossa kasvaa joku vanha mänty. Ei siis sekametsää. Lehtipuut häviävät. Jos se olisi harsittu vielä harvemmaksi, niin silloin lehtipuilla olisi ollut mahdollisuutensa. Siis tuohon Annelin kuvaaman metsän tyyliin.
Mikä on pienialainen uudistuminen? Aari vai 10 aaria. Aarin alue ei ainakaan meillä uudistu. 10 aaria pitkän ajan kuluessa voi tai sitten ei. Riippuu millaista heinää, vatukkoa, saniaista tai muuta kasvua haittaavaa tulee ensiksi. Olen lähetellyt kuvia muokkaamattomista kohteista, joissa kasvaa vain istutuskuuset.