Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Pölyttäjille esim. kimalaisille alkukesän kylmyys ja sateisuus on suurin uhka.
Tai jatkuva kasvatus, joka poistaisi läpi kesän kukkivat aukot.
Vesiensuojelukosteikon arvo on vähintään se hinta jonka sen tekeminen maksaa
Ei ole vaan arvo on miten paljon hankkeesta on hyötyä.
Ekosysteemipalvelut pahimmassa tapauksessa vähentävät metsäsektorin tulosta ja lisäävät työttömyyttä. Nämäkin pitää hinnoitella.
Ei tarvita tutkimusta onko aukosta taimien kasvulle haittaa. Senhän näkee, kun katsoo miten aukkojen taimet kasvavat verrattuna metsässä olevien kasvuun
Sieniä tulee tietysti taimen mukana. Mutta myös siemenestä alkaa aukkoon kasvaa uusia puita, mikä todistaa, etteivät sienet ole maasta kuolleet.
Sieniä on kaikkialla ja niillä sekä puilla on ihmeellinen vuorovaikutus, joka mahdollistaa puiden kasvun.
Tämä aukkojen sienien häviäminen on taikauskoa, jota levittävät aukkojen vastustajat.
Mykorritsasienet kärsivät puiden poistosta joten jatkuvapeitteisyyden lisääminen hyödyttää niitä. Mikroilmaston muutos on myös vähäisempi poimintahakkuussa.
Eikö sama vaikutus mykoritsaan ole poistetaan puut poimimalla tai aukosta.
Eikö jaksollisten puiden hyvä kasvu lisää mykoritsoja.
Havainnot jaksollisten taimikoiden hyvästä kasvusta kertovat, että maasta löytyy tarpeeksi mykoritsoja.
Onko mikroilmaston muutos aukossa hyvä vai paha asia, koska boreaalinen havumetsä uudistuu aukkojen kautta ja niiden taimet ja muu kasvullisuus voivat hyvin.
Ovako siis väitteet avohakkuiden uhkista satua, jota esittävät tahot, jotka eivät pidä aukoista? Onko tiedeyhteisö tosiaankin joutunut jonkin ihmeellisen luontouskonnon aivopesemäksi?
Valitettavasti vihreiden ”uskonto” on niin vahva, ettei sitä häiritse ilmiselvät tosiasiatkaan.
Maankäyttö tuo tuloa ja pitää ihmiskunnan hengissä. Muu ihmisten toiminta kuluttaa luonnonvaroja ja lisää hiilidioksidia. Siihen pitää puuttua.
On kyllä täysin kieroonkasvanut ajatus, että sallitaan nykyinen energiankäyttö, mutta vaaditaan, että tuloa tuottavaa toimintaa pitää supistaa.
Kommenttia Annelille
Eikös turvepellot ole kaikkein turvallisimpia viljellä? Kestävät paremmin kuivuutta kuin kivennäismaan pellot. Riskienhallinnan kannalta tarkasteltuna pitää olla erilaisia peltoja. Luultavasti metsäkato pahentaa entisestään eteläisissä maissa kuivuutta ja heikentää satoja. On sulaa hulluutta ajatellakaan poistaa viljelystä turvepeltoja. Ei sillä ilmastoa pelasteta.
Jatkuva kasvatus soilla onnistuu aidosti hyvin harvoissa tapauksissa. Korjuuolot sitä vastoin saattavat haitata soiden metsätaloutta. Meillä viime talvena Saarijärvellä oli hankaluuksia rämeen harvennuksessa. Kaadetut harvennuspuut olivat jäädä keräämättä, mutta onneksi tuli pakkasjakso, jonka jälkeen suo kantoi ajokoneen.
Maankäyttö tarjoaa ihmisille hyödykkeitä, siis ruokaa, vessapaperia, asuntoja ym. Jos sen päästöjä pitäisi leikata, niin sitten pitäisi vähentää väkeä ja/tai muuttaa heidän kulutustottumuksiaan. Mistä aloitetaan?
On selvää, että runsaan peura-/kauriskannan alueella ilveksenmetsästys on tyhmintä mitä voi tehdä. Ilves on ekologinen kannan säätelijä. Sama se metsästetäänkö jossain Kainuussa ilvestä tai ei.
Luminen metsä on hajuttomampi kuin lumeton, minkä vuoksi hirvi haistaa helpommin passimiehen. On lukuisia kertoja nähty kuinka hirvi on kääntynyt passimiehen edestä pois.
Meillä porukka siirtyi vasajahtiin, koska ampumatta on yksi suuri ja kolme vasaa. Jäivät odottamaan lumen tuloa. Ei tainnut tuolla mieleen, että sitä voi tulla liikaakin. En enää metsästä, riitti 60 vuotta, joten en enää ota kantaa pyyntiin. Käyn vain hakemassa maanomistajalle kuuluvan osuuden.
Kyllähän tiet saa auki. Joka kylältä löytyy auraajia. Rahasta se on kiinni. Vaikeampaa on metsässä.