Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
”Jaksollinen kasvaa paremmin”, niin väitetään. Kannattaako jaksollista metsänhoitoa uhrata reservaatiksi hiilinieluille, sillä perusteella että kasvaa paremmin. On metsänhoidon yksinkertaistamista.
Jo on tyhmää juttua. Ei jaksollista tietenkään kannata uhrata hiilinieluksi vaan hyödyntää sen hyvä kasvu energiaksi ja fossiilisia tuotteita korvaaviksi materiaaleiksi.
Yksinkertaista. Hiilivaraston muutos on tilalta poistetun puumäärään ja kasvavan puumäärän erotus. Poistetaan metsästä puu aukosta tai poimimalla, niin puuta vähenee yhtä paljon. Kyse on sitten siitä, mitä muulle alalle tapahtuu. Siis jäljelle jääneen ja uuden puuston kasvun summa.
Kaikki luotettavat tutkimukset kertovat samaa. Jaksollinen kasvaa paremmin, siis jaksollinen on hiilitaseen kannalta edullisempi. Vertailussa ei vielä ole otettu huomioon maanalaisen hiilivaraston lisäystä, joka jaksollisessa näkyy myös runsaana kantomääränä.
Kaikilla kasveilla on pyrkimyksenä selvitä ja levittää sukua. Tässä harrastetaan myös kemiallista sodankäyntiä. Voiko olla, että siellä koivikossa on joku kasvi, joka pystyy myrkyttämään kuusentaimet.
Jk metsänhoito tuottaa saman ja enemmänkin, kuin jaksottainen ja tuskin kannattaa vedota teollisuuden ahdinkoon.
Sellaista aitoa tieteellistä tutkimusta ei ole tehty, joka päätyisi tuohon tulokseen. Eikä tulla koskaan tekemään.
Metsässä, jonka puusto koko ajan vähenee ja vuosikasvu pienenee voi tuottoprosentti olla vain negatiivinen.
Esi-isät hävittivät lähes totaalisesti Suomen metsät harsintahakkuilla. Heidän kunniakseen on sanottava, että vastineeksi saatiin pitkälle kehittynyt teollisuusmaa.
Kontorta oli niin oksaista ainakin erään metsäyhtiön maalla, ettei kunnon tukkia olisi tullut. Kaikki pois sieltäkin.
Nuo jatkuvaa kasvatusta toivat eivät tietenkään ymmärrä, että he samalla heikentävät metsäalan työttömyyttä ja Suomen hiilinielua. Jos nämä olisivat tiedossa, niin mielipiteet saattaisivat muuttua.
Varmastikin runsaslajisesta metsästä on hyötyä. En vaan ymmärrä miten kuolleet puut auttavat tässä.
Vuonna 1933 kelpasivat tukeiksi 4,8 metrin korkeudelta 6- ja 7-tuumaiset puut. Suurempia ei ollut.
Kaikki nämä jutut todistavat lähes olemattomasta lahopuumäärästä, mistä huolimatta metsämme kasvavat nykyään erittäin hyvin.
Tuolloin 1800 metsät kasvoivat erittäin heikosti. Syynä poimintahakkuut ja kaskeaminen.
Kuusi-mäntysekametsää voi kasvattaa tuossa Puukin tiheydessä. Koska kuusia on harvemmassa ne kasvavat paremmin kuin missään normaalitiheydessä kasvaneet kuuset. Juuri ensiharvennettiin tuollainen sekametsäkuvio 27-vuotiaana, kun tavallisten kuusikuvioiden ensiharvennusikä meidän mailla on n 30 vuotta. Kun 30-vuotiaana puhtaassa kuusikuviossa on puuta n 150 m3/ha ja kasvu n 10 m3/ha/v, niin sekametsä kasvoi tuohon 150 m3/h tiheyteen n 3 vuotta nopeammin.