Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
En ole huomannut kenenkään torjuvan jk:ta, joka on laillinen menetelmä. Sen sijaan on otettu kantaa systeemin kannattajien katteettomiin lupauksiin ja suoranaisiin valheisiin. Siitä ollaan kyllä huolissaan, että jk:n yleistyminen romahduttaisi Suomen metsätalouden ja ilmastopolitiikan. Eiköhän tässä ole tarpeeksi syytä ottaa kantaa.
Omakohtainen kokemus on, että jk:hon siirtyminen pudottaisi metsänkasvumme ehkä puoleen ja taloudellisen tuloksemme vielä huonommaksi. Kummallista, että näin tuhoisaa systeemiä puolustetaan,
Opin aikanani eräältä kokeneelta ja erittäin ammattitaitoiselta sijoittajalta, että menneisyyden voitoilla tai tappioilla ei ole mitään merkitystä investointipäätöstä tehtäessä. Vain se otetaan huomioon, mikä vaikuttaa tulevaisuuteen. Kun teen aukon, niin näin varmistan metsäni kasvun paranemisen. Jos teen harsinnan, niin varmistan metsäni kasvun kasvun taantumisen.
Kaikki tämä on nähty tuhansia ja tuhansia kertoja.
Niissä ammattilaisten esittelemissä jk-metsissä, joita olen nähnyt, on selvästi enemmän tuottamatonta pinta-alaa kuin huonossakaan jaksollisessa metsässä. Sama pätee myös harsintametsiimme ennen niiden uudistamista.
Myös erittäin hyvin uudistunut Luken 1980-luvulta asti kasvattama jk-metsä häviää selvästi selvästi karummille metsillemme.
Sadut ovat satuja. Mittausdata on se, joka kertoo totuuden.
Tuhot riippuvat paikkaseudusta. Yhteismetsän toisella tilalla esiintyy tukkimiehentäituhoa vain satunnaisesti ja silloinkin pieniä määriä.
Toisella tilalla ensimmäinen paha tuho oli 2007 istutetuissa. Sitten siirryttiin jättämään kokonainen kesä hakkuun ja istutuksen välillä, mikä auttoi.
Kerran testasin tuon jälkeen erään heinettyväksi arvelemani paikan. Siis istutin kesähakkuuta seuraavana keväänä. Siinä olin oikeassa, että aikanaan voimakkaasti harvennettu ja taimettumaton kuvio heinettyy. Ei ollut yllätys, että tuho tapahtui. Taimista n 70 % syötiin. Oli paikka kunnon mätäs tai ei niin kyllä maistui.
Oliko siellä Tinpan havaintokohteella jk metsää, eri-ikäisiä puita, tukkia ja propsipuita jos oli niin onhan sinne silloin taimettunut metsä joskus. Millainen se puusto oli?
Ei tietenkään ollut Perkon kuvaamaa tilannetta, koska sellaista ei Suomen metsistä löydy. Se oli jatkuvan kasvatuksen metsää, koska eräs alan asiantuntija tohtori Norokorpi niin sanoi. Pitäähän tuollaisen a siantuntijan puhetta uskoa.
Taimettumista tapahtuu joka vuosi eikä kerta epävarmana 70 vuoden istutuksena. Tämäkin on tutkittua tietoa.
Olen moneen kertaan kirjoittanut, ettei näkemässäni jk-metsässä ollut tapahtunut taimettumista 8 vuoteen. Senkin olen kertonut, että toisessa oli syntynyt kuusia, mutta ei mäntyjä tai koivuja.
Olen myös lähettänyt kuvapareja siitä kuinka meidän metsissä jk-kokeilu ei taimettunut toisin kuin viereinen kasvatusmetsä. Pienaukkojakin olen tehnyt joskus ja niissä kasvaa istutetut taimet, ei muuta.
Lopeta Perko tuo valheiden suoltaminen. Et siitä saa kuin pahan mielen.
Meidän yhteismetsällä on vain runsaan 500 hehtaarin kokemukset uudistamisista. Voi sanoa, että ehkä 0,5 ha on heikosti uudistunut, muuten hyvin tai erinomaisesti. Joskus helposti tai joskus työtä vaatien. Tuotantokustannukset ovat alle 10 % myyntihinnoista. mikä on katettu jatkuvaan kasvatukseen verrattuna paremmilla myyntihinnoilla ja latvusmassojen myynneillä. Voitoksi on jäänyt n 70 % parempi kasvu.
Kemeraa ollaan saatu n 1 % myyntihinnoista.
Myyty on viime vuosina pääosin sahoille. Kartellit ovat menneen talven lumia. Tukeista kilpailevat yksityiset sahat ja konsernit. Kuiduista konsernit ja energialaitokset.
Kemeralle sanoisin, ettei minun tarvitse valehdella.
Tai olen muuten vaan niin mukava. Luulen kyllä, että ajoituskin osui kohdalleen. Aina ei tietysti niin käy. Joskus kyllä itsekin ihmettelen näitä meidän saamia hintoja. Kauppa oli toki yli 2000 m3, mutta koostui useista eri palstoista ja kerran piti koneet siirtää lavetilla.
Tietysti kaikki tavat mahtuvat metsään. Ei siitä ole mitään epäilystä. Järki vaan siitä puuttuu. Tätä on yritetty tolkuttaa. Mutta umpiluuhun ei mikään uppoa.
Nämä jk-hurmostyypit ovat oma uskontokuntansa. Näin viime syksynä erään aivan livenä. Paapatti kuin papukaija samaa litaniaa. Ei mitään haitannut vaikkei 8 vuoteen hakkuusta ollut tullut uusia taimia.
Toukokuussa tehdyssä kaupassa harvennushakkuussa havukuidut olivat 40 ja koivukuitu 42 euroa/m3. Timo Heikki käytti siis liian pientä kuituhintaa. Käyttäen uudistushakkuussa 44 euroa/m3 ja tukkiprosenttia 80, saadaan tukille latvusmassoineen 93,5 euroa/m3.
Kaupassa, jossa harvennuspuuta oli 37 %, muodostui läpihinnaksi 62 m3/ha