Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Valitettavasti lintu- ja muut luonnontieteilijät ovat ainakin minun silmissäni menettäneet uskottavuutensa. Esimerkiksi mantra, että vanhojen metsien väheneminen on syy siihen tai tähän, on tyypillinen esimerkki. VMI:stä tiedämme, että vanhat metsät ovat lisääntyneet. Sitten, kun avaamme Karttapaikan netistä, niin näemme, että suojelualueita on ainakin kaikkialla Keski-Suomen metsissä.
Jos hömötiainen on vähentynyt, niin tilastollisesti tarkasteltuna syynä on vanhojen metsien ja suojelualueiden lisääntyminen.
Ei ole tullut potutuksen tunnetta. Sen sijaan ihmettelyä millaisista paikoista puut onnistuttu hakkaamaan ja tuomaan tien varteen
Jos nauhoo aukon itse tai on mukana, niin sitä voi säätää vähän,. Silloin tulee mieleinen.
Kiitos Anneli.
Valitettava tosiasia on kuitenkin niin, että erittäin harva muuttaa mielipidettään, oli se kuinka typerä tahansa, minkään faktapohjaisen perustelun vuoksi. Uskovat kuin muslimi Allahiin tai jehovalainen, että kohta tulee maailmanloppu ja vain heidät pelastetaan. Tämänhän me näemme näillä palstoilla joka päivä. On muuten ”peruttu” aika monta maailmanloppua, mutteivat jehovalaiset ole siitä lannistuneet.
Surullista on, että tieteellisen koulutuksen saajissa on samanlaisia ”uskovia”. Esimerkkinä kuvaamani retki jatkuvan kasvatuksen metsään, josta näki, ettei se uudistu, koska taimia ei ollut tullut. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaja on uskossaan yhtä vahva kuin jehovalainen omassaan. Uskoo, että metsä taimettuu vaikkei uusia taimia näy ja metsä kasvaa hyvin vaikka mittaukset näyttävät aivan muuta.
Kuten kirjoitin, niin monimuotoisuuden ja puumäärän välillä ei mielestäni ole selvää korrelaatiota suuntaan tai toiseen.
Etelä-Suomessa tyvilaho on ennen kaikkea seurausta kauan harjoitetuista poimintahakkuista. Keski-Suomessa hakkuut käynnistyivät selvästi myöhemmin.
Omat havainnot kertovat, että muutaman tyvilahon tuulenkaato kuusikossa riittää käynnistämään kirjanpainajatuhon.
Saarijärvellä n 100-vuotiaassa kuusikossa on n 2% lahokuusta kuusim3:ä kohden. Toivakassa 1,2 % vähän nuoremmassa kuusikossa. Ei siis mitenkään dramaattista. Luonnontilaisista metsistä ei ole tietoa.
Voisi olettaa, että luonnon kuusikoissakin tyvilaho lisääntyy metsän ikääntyessä. Tästä seuraa, että myrskyt kaatavat entistä enemmän tyvilahokuusia. Ennen meitä suojeli ilmasto. Nyt selvästi vähemmän. Minä sanoisin, että nyt kääntyvät luonnonkuusikot ovat alttiimpia kirjanlainajateholle kuin normaalitavalla uudistetut talousmetsän kuusikot.
Oliko se niin noilla timpoilla notta puu määrä korreloi moni muotoisuuden kanssa. Notta mitä enemmän puuta niin sen moni muotoisenpi.
Nämä monimuotoisuuskysymykset ovat ihmisten keksimiä juttuja. Ei luonto niitä tarvitse. Luonto kehittyy hyvin sattumanvaraisesti siitä riippuen millaiset katastrofit jotain paikkaa kohtaavat ja miten sitten sattumanvaraiset olosuhteet vaikuttavat.
Suuri tai pieni puun määrä luonnossa on sattumanvaraista eikä siksi voi kumpaakaan arvottaa luonnon kannalta paremmaksi tai huonommaksi. Ihmisten kannalta tietenkin voi.
Meidän metsissä kasvaa männiköitä, kuusikoita, koivikoita ja sekametsiä. Eiköhän niitä kaikkia löydy luontaisestikin kasvavista metsistä niiden jossain elinvaiheessa.
Kun vaaditaan metsiltä sitä tai tätä, niin johdonmukaisuuden vuoksi pitäisi kertoa mitä se vaikuttaa ihmisten elämään. Tietysti tuon vaatijan pitää alkaa näyttää esimerkkiä ”puuvapaasta” elämästä. Mielenkiintoista olisi nähdä miten tällainen ”gaani” toimisi.
Kyllä luontoa on joka meidän metsähehtaarilla. Ei ole ollut koskaan poissa eikä tule koskaan olemaankaan. Luontokatoa aiheuttaa vain metsän käyttäminen muuhun tarkoitukseen.
Eihän 100-vuotias metsä ole vanha. Vasta 300-vuotias kuten Pyhä-Häkin metsät, jotka nekään eivät todellisuudessa ole, koska ovat monesti palaneet.
Ainakin meillä maksetaan niin hyvin puusta, että kannattaa uudistaa ja hoitaa. Hoitamattomasta pusikosta saa e-puun hinnan. Ei paljon tiliä kasvata.
Hyvä kasvu suurentaa leimikoiden kokoa ja sitä kautta myös yksikköhintoja.
Meistä monet ovat tiekuntien osakkaita ja/tai maksavat omista teistään. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä pienempi on noiden osuus.
Minkälaiset muistot palstalaisilla on edellisestä 15 vuoden takaisesta finanssikriisistä, miten se silloin vaikutti puukauppaan ja puunhintaan?
2007 oli ollut huippuvuosi, ja vuonna 2008 hinnat olivat hyvät. Vuonna 2009 markkina lähes seisoi. Pyysin vakiostajalta tarjousta. Sanoi, että on ostokielto. Saatiin kuitenkin sahalta hyvistä puista hyvä hinta.