Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Turhaan viisastelette, kun ette ymmärrä hirviasioita. Hirvet saattavat liikkua tosi isolla alalla ja tosiaan laumaantua. Takavuosina yhtenä viikonloppuna nähtiin 20 hirveä, joista 5 ammuttiin. Seuraavana ei juuri yhtään. Meidän paikallisetkin hirvet olivat lähteneet tuon porukan matkaan.
Hirvet liikkuvat mielellään teillä ja näykkivät mitä sattuvat siitä vierestä löytämään. Katselin talvella 2019, kun hirvi oli kävellyt tietä mäntytaimikon ohi ja haukannut yhden koivunvesan. Nytkin oli hirviporukka nähnyt paljon jälkiä varttuneessa kasvatusmetsässä. Ainakin meillä päin hakevat niistä mitä sattuvat löytämään ja jälkiä tulee, joita jo muutama hirvi saattaa tehdä aivan tolkuttomasti.
Vähiin olivat meidänkin hirvet käyneet. Paljon tuli ajoissa eioota. Olen itse lopettanut, mutta seuraan tilannetta. Tavoite oli 4+4, mutta oli ammuttu 3 isoa ja 2 vasaa, kun lauantaina lopettivat. Ainoa tulos sinä päivänä oli 2 autoa ojassa ja yksi muuten jumissa. Hirvet olivat vauhkoja. Jos niitä löytyi, eivät jääneet haukkuun vaan juoksivat naapurin puolelle. Yhden naapuriporukka ampuikin meidän porukan koiran edestä. Tietenkin luvalla.
Kyllä ei tarvi karhun hyökkäystä pelätä Suomessa.jos ei oo haavoittunu tai suojele pentua.
Eivät karhut ihmisiä syö. Ongelma on, jos ihminen sattuu joutumaan emon ja pennun välille. Kerran kävi tällaisessa tilanteessa ihmiselle huonosti. Toinen on sitten loukkaantunut karhu. Voi olla kyse luodista tai autokolarista. Silloinkin voi käydä huonosti.
Tapasin kerran ampumaradalla kaverin, jolla hengenlähtö oli lähellä. Oli kyse haavakkokarhun metsästyksestä. Kaveri oli passissa, kun edessä olevasta vatukosta syöksyi se haavakko täysin yllättäen hänen päälleen. Heitti tien ojaan ja alkoi tappaa. Kaveri työnsi vasemman kätensä karhun suuhun. Näytti arvet. Rannekello hajosi. Sitten tuli koira avuksi ja hyökkäsi karhun päälle, joka häkeltyi tästä ja pakeni. Se saatiin sitten passimiehen ampumana saaliiksi.
Susi on sitten eri tapaus. Sehän saattaa tehdä hirvenmetsästyksen täysin mahdottomaksi. Kuka haluaa riskeerata hyvän ja uskollisen koiransa suden suuhun.
Kyllä karhuja ja susia on Suomessa aivan liikaa. Ollaan hyvin pärjätty pienemmälläkin määrällä.
Anneli eikö kuitenkin ole selvää, että kauriit levittävät punkkeja ja punkit borrelioosia ja aivokuumetta.
Ilves on siinä mielessä hyötyeläin, että se syö kaikkia punkkeja levittäviä eläimiä myyristä pieniin hirvieläimiin.
Ilves on hyötyeläin kuten niissä Hesarin jutuissa olen kirjoittanut. Syö punkkien väli-isäntiä. Syödessään myös supeja ja kettuja parantaa kanalintujen elinmahdollisuuksia. Siksi ilveksenmetsästys on typerä, mutta mitä muuta Riistakeskukselta voi odottaa. Siirrettiinhän hirvenmetsästyksen alkamista myöhemmäksi perusteena, että näin hirvien paino nousee. Ei noussut, mutta hirvionnettomuudet lisääntyivät.
Hyvin yksinkertaista. Eivät ne lajit olleet minnekään kadonneet. Ne olivat vaan muuttaneet majaa. Tai joku peto oli ne juuri siitä paikkaa syönyt, mistä oli aiemmin syöty..
Hassunkurista etsiä jotain pientä ötökkää laajasta Lapista. Jos ne ovat harvalukuisia, on erittäin suuri todennäköisyys, ettei niitä näe. Jos niitä näkee, ne eivät ole harvalukuisia. Kyllä Suomessa maksetaan palkkaa kaikesta turhasta.
Edelleenkin jankutan, etten yhtään ymmärrä noita suojeluvouhotuksia. Lähes olemattomiin hakattujen metsien kasvu elpyi, kun ymmärrettiin muuttaa hakkuutyyliä.
Sama juttu ns uhanalaisista. Eivät ne ole nyt tulleet mistään ulkoavaruudesta vaan eläneet ja viihtyneet niissä perusteellisesti harsituissa metsissä, joista lahopuutkin oli paljolti hakattu haloiksi.
Biologisista asioista johtopäätökset tulee tehdä havaintojen, ei mutun pohjalta. Nyt on vallalla erikoinen luontouskonto, joka on täysin unohtanut metsien historian ja siihen perustuvat johtopäätökset.
Jotenkin nolosti maa- ja metsätaloudessa mikään ei tunnu hoituvan ilman tukia, vaikka harjoitukset ovat kestäneet vuosikymmeniä.
Maataloudessa tasataan kustannuseroja edullisempiin maihin. Muuten ei säilyisi omavaraisuus.
Metsätaloudessa ymmärrän teihin kohdistuvat avustukset, koska yhteiskunta huolehtii teistä muidenkin tuotantolaitosten porteille.
Taimikkokemeroista ei näytä olevan ihmeempää apua. Katselin äskettäin eräällä syrjäkylällä, kun aukkoa ei oltu uudistettu ja toisaalla taimikot oli jätetty perkaamatta. Ajastellaan vaikka 70 ha:n tilaa, jonka metsää uudistettaisiin n 1 ha/v. Kemeraa saa siis reilu 200 euroa vuodessa. On heikkovarainen metsänomistaja, jonka käyttäytymiseen tuo raha rahana vaikuttaa.
Meillä taimikot perataan, kun on tarve. Kemeraa haetaan, jos edellytystä on. Aina ei ole. Jäävä taimikko voi olla niin pientä tai sitten edellisestä parkauksesta on kulunut liian vähän aikaa. Joskus tarvitaan kolmekin perkausta.
Ainakin kauriit ja punkit ovat lisääntyneet. tapasin eräässä kokouksessa kirkkonummelaisen naisen, joka kertoi, että enimmillään hänen pihallaan oli 11 kaurista. Oli sairastanut kahtena vuonna peräkkäin borrelioosin.
Mielenkiintoista. Pihabongauksen mukaan kaikkialla hömötiaiskanta väheni vuoteen 2018. Tämän jälkeen Pohjois-Suomen hömötiaiskanta on kääntynyt lievään nousuun vaikka siellä vanhojen metsien osuus on vähentynyt.
Muualla hömötiaiskanta on jatkanut laskuaan.
Käpytikkakanta on lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2023 kaikkialla muualla kuin Pohjois-Suomessa alueesta riippuen 28-45 %. Pohjois-Suomessa kanta on sitä vastoin laskenut 2 %.
Eiköhän tämä selitä asiaa.