Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Vähän ristiriitaista. Jos metsä on tiheä, niin latvukset eivät yleensä ole pitkät. Jos tuollaista metsää harventaa, niin tulos onusein katastrofi. Vähintäänkin kasvu hyytyy ja todennäköisesti puita eri syistä kuolla.
Auringonvalo tietysti elvyttää pintakasvullisuutta ja typen sidontaa, mutta toisaalta kuivattaa maanpintaa, mistä pintajuuriset kuuset kärsivät ja hellekesinä vähintäänkin lopettavat kasvunsa elleivät siis kuole.
Yhtälössä on niin paljon satunnaistekijöistä, kuten siis esimerkiksi säistä, johtuvia muuttujia, että lopputuloksen ennustaminen on mahdotonta. Koska mahdollisesti saavutettavat hyödyt mahdollisiin riskeihin verrattuna ovat vähäiset, niin ainakaan metsissä ei ikääntyneitä kuusikoita harvenneta. Kasvavat mitä kasvavat ja sitten uudistetaan,, kun arvellaan, että kasvu on tarpeeksi hiipunut.
Nykyisin kunnon kuusikon uudistus on lähes ilmaista, koska latvusmassasta maksetaan niin hyvin. Kumma, että Sahalassa uudistus on kallista.
UPM taisi olla toiseksi suurin veronmaksaja. Saattoi olla niin päin, että yhtiö maksoi Suomeen veroja ulkomaisistakin tienesteistä.
Jos Perkolla on tietoa, että joku yhtiö harjoittaa verovilppiä, niin verottajalle voi tästä ilmoittaa. Ottaa varmaan kiitollisena tiedon vastaan.
Puuntuotannon kasvattamiseksi hävitimme miljoonia hehtaareita suoekosysteemejä, jotta saamme kehua maailman parhaan osaamisen ja metsänhoidon saavutuksia.Samalla kiihdytimme osaltamme ilmastonmuutosta ja nyt nautimme ilmastonmuutoksen tuomasta kasvunlisäyksestä, ainakin toistaiseksi.
Suoekosysteemit ovat entisiä järviä tai metsiä. Suollakin on monta kehitysvaihetta. Miksi pitäisi ennallistaa juuri sotien jälkeiseen tilaan.
Ojitetun suon puuston sitoma hiili lisättynä metaanipäästöjen poisjäännillä ja vähennettynä lisääntyneillä hiilidioksidipäästöillä on hiilitaseen kannalta parempi kuin luonnonsuon metaanipäästöt. Kannattaa muistaa, että täällä pohjoisessa tarvitaan energiaa. Mistä sitä saa edullisemmin kuin metsästä. Sekin kannattaa muistaa, että metsäteollisuustuotteilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Kuinkahan iso talo Perkolla on, kun metsänkasvu menee sen lämmittämiseen? Tai päinvastoin, kuinka pieni metsänkasvu, kun riittää vain yhden talon lämmitykseen?
Nyt esitetyille ikä/järeysvaatimuksille tulee tavoitteet EU:sta, mutta tälle vaihtoehtoisia toteutusmalleja on lupa esittää.
Viime vuosina hakkaamatta jättäminen on tuonut parempia tuottoja kuin rahan sijoittaminen pörssiin, mutta eihän jatkosta tiedä. Pitää olla kaikkeen tyyliin mahdollisuudet.
Aktiivinen nopeasti uudistava metsänomistaja aikaansaa suurimmat hiilinielut ja samalla korvautuu eniten fossiilisia polttoaineita.
Hakkuut eivät Suomen luontoa pirstaloi vaan suot, järvet, pellot, taajamat ja valtaväylät. Osoittaa vaan halua hallita toisten omaisuutta nuo kytkeytyneisyyshömpät.
Luther sai aikaan uskonpuhdistuksen ja ehkä luterilaiset olivat ainakin silloin parempitapaisia. Näissä luonnonhävittämisjutuissa hävittämisen välttäminen tulee lähteä ihmisistä ja suunnittelusta. Anekauppa ei pelasta yhtään mitään.
<p>Maankäytön muutosmaksu on puhdasta anekauppaa. Kun maksat, niin saat vapaasti hävittää luontoa. Helppoa, eikö. </p>
Tässä kommentti siihen ”Kansan tahtoon” Saa nähdä julkaisevatko
Tutkimus osoitti, että Suomen koululaitos on toiminut häpeällisen huonosti, kun metsien kokonmaismerkitys on tavallisilta kansalaisilta täysin hukassa. Kysely valitettavasti osoitti tämän. Vastausjakautuma olisi luultavasti sama, jos kysyttäisiin, että haluatko lyhyempää työaikaa, parempaa palkkaa ja pienempiä veroja.
Myös median vaikutus on totuutta vääristävä. Toimittajien omat sympatiat ja antipatiat ohjaavat juttujen sisältöä. HS on tästä esimerkki. Ainakin kahteen metsäaiheiseen juttuun oli kuvattu ehkä suurin hakkuuaukko, mitä oli mahdollista löytää. Normaalimetsässä ei sellaisia aukkoja kukaan tee. Toinen esimerkki. Valitettiin erään naisen mustikkametsän häviämistä vaikka Luonnonvarakeskus kertoi ennätyksellisestä mustikkasadosta.
Samaa lätinää. Tässä meikäläisen kommentti_
Olisi keskustelulle eduksi, että kirjoittaja luettelisi metsätalouden vuoksi häviäviä lajeja. Tuollainen yleinen metsätalouden syyttely ei ole mistään kotoisin. Nimittäin uhanalaiset lajit eivät yleensä esiinny talousmetsissä vaan yleensä harvinaisilla suojelluilla biotoopeilla.
Jos kirjoittaja on sitä mieltä, että metsiä hakataan liikaa, niin onko hän omalla esimerkillään vaikuttanut metsäteollisuustuotteiden kysyntään?
Kyllä niitä ”pöllejä ja pölkkyjä, pitkiä pinoja ja loputtomia kiintokuutiometrejä” tarvitaan. Mitenkä kirjoittaja arvelee maaseudun muuten säilyvän elinvoimaisena kuin metsätalouden avulla. Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen vuosittain voinut myötävaikuttaa monien metsäalan ammattilaisten työllistymiseen, mikä tuottaa aina suurta iloa, kun tapaa heitä työmaillaan.
Metsähän on ihmeellinen organismi, auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja ilman hiilidioksidista syntyy arvokasta raaka-ainetta. Kysymyksen pitäisi kuulua miten tätä ilmaista luonnonvoimaa voisi hyödyntää enemmän.
Kirjoittaja on täysin väärässä siinä, että metsiä hakataan liikaa. Niitä on ylihakattu todella paljon n 200 vuoden ajan 1750-1950. Nythän metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.
Hömötiainen on jatkuvasti käytetty lyömäase metsätaloutta vastaan. Metsissä vaikuttavat monet muutkin ihmisistä riippuvat tekijät kuin hakkuut. Talviruokinnasta hyötyvät tali- ja sinitiaiset ovat lisääntyneet ja vahvempina vievät reviirejä hömötiaisilta. Myös paha pesärosvo käpytikka on lisääntynyt talviruokinnan ansiosta ja epäilemättä tästä syystä hömötiaisten pesätuhot ovat lisääntyneet.
Olen kulkenut metsissä 80 vuotta. Tänä aikana niiden puumäärä hehtaarille on lisääntynyt n 70 % ja yllättävää kyllä Eteläisessä Suomessa myös vanhojen metsien osuus on tänä aikana lisääntynyt. En ole havainnut minkäänlaista hakkuista johtuvaa luontokatoa. Sen sijaan metsien monipuolistuvan.Meillä päin hirvenmetsästys on siis tuottanut toivotun tuloksen. Kanta on pienentynyt. Tosin osansa saattaa olla myös paikallisella ahmalla. Vasatuotto on selvästi supistunut, kun se ilmaantui riistakamerakuviin.