Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Näissä ”ympäristöopin” keskusteluissa ongelmana on, että tiedemiehet eivät voi haastaa esimerkiksi Kotiahoa. Sehän merkitsisi urapolun katkeamista yliopistoissa ja sitä, ettei apurahoja tipu. ”Toisinajattelijoiden” tilanne on sama kuin Putinin Venäjällä vain sillä erolla, ettei Suomessa joudu vankilaan.
Luke sinnittelee vielä. Kun sen raportteja lukee, niin tilanne on toinen.
Täällä voimme vapaasti keskustella.
Meillä latvusmassa kerätään sellaisista kuusikoista, ettei niissä ole muugta aluskasvillisuutta kuin kuin muurahaispesiä.
EN ole skeptinen vaan teen johtopäätökset luonnosta havaittujen tosiasioiden pohjalta. Luontopaneeli jonkun ismin. Enkä hyväksy selitykseksi lahopuun vähenemistä, koska se on Luken mittausten mukaan lisääntynyt. Enkä vanhojen metsien vähenemistä, koska niitä on enemmän kuin 70 vuotta sitten.
Edelleen on siis neljä selittäjää, mittausvirhe, ilmasto, valehtelu tai tuntematon.
Meidän metsissä on runsaasti haapaa. Sitä on jätetty vuosikymmeniä. Muutama tosi kaunis pihlajakin löytyy. Löytyy muutama metsälehmuskin ja metsäruusukin.
Mehän emme tiedä, mikä noiden uhanalaisten tila oli 100 tai 200 vuotta sitten.
Meillä on harvoin aukossa hakkuun jälkeen raivaustarvetta. Jos on, niin sitten raivataan
Se vielä ihmetyttää, että aiemmin Jalkanen kertoi, että Sahalassa kuusikot kasvatetaan nopeasti. Uudistustiheys muistaakseni 1200 tain/ha. Ensiharvennus tasolle 700 runkoa/ha ja sitten päätehakkuu. Tässä keskustelussa on erityylinen tapa.
Juuri kuten kirjoitin. Lahopuun määrä on lisääntynyt ja on tapahtunut kielteisiä muutoksia. Siis lahopuun määrästä eivät negatiiviset muutokset voi johtua. Jos niitä aidosti on tapahtunut, niin kyse on ilmastomuutos. Tutkimuskin saattaa antaa vääriä tuloksia.
Esimerkiksi kookkaat haavat ovat lisääntyneet ja suojelualueet lisääntyneet. Tutkija pupeltaa vanhaa mantraa, mikä on ristiriidassa Luken tutkimusten kanssa.
Historialliset tiedot metsistämme kertovat, että ne ovat kasvaneet, vaikka lahopuuta on ollut erittäin vähän. Lahopuun määrällä ja metsän hyvinvoinnilla ei siis ole selvää korrelaatiota, ”Ekologinen tavoite” ei siis perustu mihinkään luontohavaintoihin vaan esittäjiensä sympatioihin ja antipatioihin.
Vanhojen lehtipuiden tilanne vaikeutuu tulevaisuudessa . Jättöpuuhaavat alkavat vanhetessaan kuolla ja hirvet ovat estäneet jo vuosikymmeniä uusien syntymisen. Sama juttu pihlajien kanssa. Raitoja on vähän.
Eihän Tuntemattomassakaan selityksiä kaivattu vaan Lahtista ja konekivääriä. Pääasia on kuitenkin, ettei saa hyväksyä järjenvastaisia väitteitä.
Jos luonnon tila heikkenee, niin paraneeko se, jos lahopuumäärä vähenee. Tuskinpa, mutta tilastoja voi tulkita, että lisääntyvällä lahopuumäärällä ja luonnontilalla on negatiivinen korrelaatio.
Vielä lisää. Maaperän luontainen kosteuskin vaikuttaa. Pitää olla niin märkää, etteivät juuret kuiva kuumanakaan kesänä ja toisaalta niin kuivaa, etteivät juuret ui märkänä kesänä. Insinöörinä olen tottunut erilaisiin riskianalyyseihin. Tuollainen tavoite on aika vaikea saavuttaa, joten pelaan varman päälle.
Miten ihmeessä minkään lahopuusta riippuvan lajin kehitys voi olla taantuvaa, kun lahopuu lisääntyy. Tätä insinööri ei ymmärrä. Mahdollisia selityksiä, lahopuumäärällä ei ole vaikutusta, tutkimustulokset ovat vääriä tai tutkijat tietoisesti valehtelevat. Arpokaa näistä, mutta ei mennä hyväksymään selvästi järjenvastaisia väitteitä.