<p>Lahottajien toiminta ja orgaanisen aineen riittävyys maassa varmistaa niiden saannin.  </p><p>Tietysti lahottajia tarvitaan hajottamaan kuollutta ainesta maassa, koska muut eivät sitä tee.  Tämähän on selvää.  Niillähän on nykymetsissä kunnon työsarka, koska hyvinkasvavissa  metsissä kantoja ja juuria syntyy paljon.   Runkopuuta hajottamaan niitä ei tarvita, koska ihminen tekee samaa.  </p><p>Fotosynteesi kierrättää vettä, koska ne aerosolit lisäävät sadantaa.  lisäksi vesihöyryn poistaminen viilentää ilmastoa, koska se helpottaa avaruuteen suuntautuvaa säteilyä.  Luonto on tarkkaan suunnitellut prosessin. </p><p>Ravinteet ovat lehdissä ja neulasissa ei kuolleessa puussa, jota sienet käyttävät.</p><p>Jos lahopuumäärällä olisi vaikutusta metsänkasvuun, se taatusti näkyisi, koska lahopuut on kerätty pois tai niitä on syntynyt hyvin vähän viimeisen 250 vuoden aikana.  Otetaan esimerkiksi Lappi.  Sillä seisovatko kelot pystyssä tai ovat vaakasuorassa kämpän seinässä, tuskin on merkitystä muuhun kuin, että kotkalta saattaa puuttua istumapuu.</p>

<p>Koko lahopuukeskustelu ja niiden lisäämisvaatimukset ovat täysin hakoteillä.  Lahopuun lisäämistä perustellaan lahottajasienien tarpeella.  Todellisuudessa maapallon ollessa luonnontilassa ienien funktio oli hajottaa hiilidioksidiksi ja vedeksi kaikki se kuollut puu, joka oli jäänyt metsäpaloissa palamatta.  Siis huolehtia, että ilmakehässä on riittävästi hiilidioksidia, jotta fotosynteesi toimisi.</p><p>Luonnon kannalta on  kuitenkin yhdentekevää poltetaanko se puu sellutehtaalla mustalipeänä, voimalaitoksen  kattilassa, saunan uunissa tai sienten toimesta metsässä.  Koska ihminen huolehtii suurelta osin polttamisesta, sienille jäi vähän tehtävää.  Kun ilmassa on jo liikaakin hiiltä, niin tarvitaan vieläkin vähemmän  sienien hajotustoimintaa.  Niitä on kuitenkin aina tarpeellinen määrä, koska me lisääntyvät ja leviävät helposti.</p><p>On siis täysin ilmastotavoitteiden vastaista kerätä lahopuuta sienten poltettavaksi, kun puu voidaan polttaa energiaksi ja vapautuinut  hiili kierrättää takaisin uudeksi puusukupolveksi.  Oleellista on nykytilanteessa huolehtia, että fotosynteesi toimii mahdollisimman hyvin ja saamme siten  käyttöömme mahdollisimman paljon auringon ilmaisenergiaa.  Lisäksi fotosynteesissä syntyvät aerosolihiukkaset toimivat pilvipisaroiden ytiminä ja siis lisäävät sadantaa sekä poistavat ilmakehästä sitä lämmittävää vesihöyryä.</p>

<p>Ei pillike esitäkään.  Kuten kirjoitinkin, niin se on vain esimerkki siitä, mitä kaikkea maasta voi löytyä.</p><p>Kuten olen moneen kertaan jankuttanut, niin metsien historia ei perustele nykyisiä suuria suojeluvaatimuksia.  Ne ovat vain ihmisten keksintöjä.  Hyvin ovat nykyiset avohakkuilla uudistetut metsät kasvaneet vaikka suojelua ja lahopuuta on ollut vähemmän.   </p>

<p><p><p>Tässä kommentti Panun ja kaverin kirjoitukseen:</p><p> </p><En ymmärrä raportin kuvaa. Sen mukaan Suomen luonnosta puuttuu jo 2020 mm isot puut hirvet, sudet, karhut, joutsenet ym. Parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa ei olisi metsiä vaan puuttomalla arolla vaeltelee kaiketi kettuja. Jos tuollaista propagandaa esitettäisiin naapurimaassa sen ymmärtäisi.</p><p>En myöskään ymmärrä sitä, miten metsäluontomme laatu on heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana, kuten raportissa väitetään. Puustomme ja myös lahopuun määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi järeän haavan määrä 1980-luvulta on kuusinkertaistunut Luken mukaan. Lukuisia luonnonsuojelualueita on perustettu. Sertifikaatit ovat lisänneet jättöpuiden määrää ja jättäneet alueita hakkuiden ulkopuolelle.</p><p>Siitä on kyllä samaa mieltä, että metsäluonnon muuttamista muuhun käyttöön pitää rajoittaa. Luontomme tila ei kuitenkaan parane vaan pahenee, jos jonnekin raivataan liikenneväylä ja metsänomistaja joutuu kompensoimaan sen jättämällä kasvunsa lopettaneen metsän uudistamatta. Ymmärsin raportista, että tätä Luontopaneeli esittää. Jos supistamme hakkuita, siitä seuraa metsien kasvun herkkenemistä, mikä supistaa hiilinieluja, vähentää arvokkaan uusiutuvan fossiilisia tuotteita korvaavan raaka-aineen tuotantoa, kansantuloa ja etenkin syrjäseutujen työllisyyttä.</p><p>Netistä löytyy kartta Suomen metsät 1850. Siitä näemme, että suuri osa eteläisen Suomen metsistä oli hyvin vähäpuisia ja paljon puuttui tukkipuita. Paikoin puuttui jopa metsiä. Kunnon metsiä oli Lapin lisäksi vain Pirkanmaalta Kainuuseen suuntautuvalta alueelta. Tilanne paheni tämänkin osalta, kun 1870 käynnistyi sahateollisuusboomi. Metsät hakattiin määrämittahakkuilla paljolti aukoiksi tai harveikoiksi. Kaikesta tästä metsien surkeudesta huolimatta nyt metsämme ovat kehittyneet nykyiselle hyvälle tasolleen. Väite, etteivät lajit pystyisi siirtymään paikasta toiseen näyttää siis olevan ristiriidassa luonnostamme joka päivä tehtävien havaintojen kanssa.<</p><p>Ei ole eikä voikaan olla mitään objektiivista mittaria sille minkä ikäinen metsä olisi arvokkaampi. Nykyinen oppi, että vanha on arvokkaampi, perustuu vain subjektiivisiin mielipiteisiin. Kuten tuolta metsiemme historiasta voimme päätellä, hyvin pieni vanhojen metsien määrä riittää pitämään metsäluontomme elinvoimaisena.</p><p>En tunnista sellaista metsissämme esiintyvää luontokatoa, johon metsänomistaja olisi voinut vaikuttaa. Muuttolinnut ovat vähentyneet, mutta se on suomalaisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. En ymmärrä millaisella mekanismilla olisi edes mahdollista hävittää joku kotiperäinen laji, ellei ilmastonmuutos sitä tee.<</p><p>Boreaaliset havumetsät ovat kehittyneet uudistumaan aukoissa katastrofien kautta. Kasvaessaan metsä ei tiedä. koska metsäpalo tai myrsky sen hävittää ja kasvu on alettava alusta. Eikä metsän kannalta ole merkitystä sillä on tuho vaikka 20000 hehtaaria. Uudistuminen onnistuu. Noin vuodelta 1750 käynnistynyt ja 200 vuotta kestänyt sekä n 1950 päättynyt metsien ylikäyttö tämän todistaa. Siksi on mahdotonta ymmärtää nykyisiä metsäkatomme ennustajia. Parasta mitä voimme metsillemme tehdä on kasvattaa ja käyttää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Silloin olemme tehneet kaikkemme mitä voimme tehdä pahimman metsiemme uhkan, ilmastonmuutoksen, torjunnassa.</p></p>

<p>Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin luontoasioissa elämme kuin kansa Putinin Venäjällä.  Poikkeavia mielipiteitä ei kannata kertoa.</p><p>Onko Vuokko katkera tai sitä emme tiedä.  Varmaksi voi olettaa, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia päästä Luontopaneeliin aiemmin esittämiensä mielipiteiden takia.   Kunnon paneelissa pitäisi olla kirjo erilaisia näkökantoja edustavia.  Mitenkähän on Luontopaneelin laita?</p>