Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Joskus istuteiin koivuja kuusien seuraksi., Hirvet söivät kaikki.
Pinta kunnolla rikki, joten koivua tulee. Kuusta tasaisesti 1000-1200/ha. Jos kuusi ja koivu ovat erillään, niin koivujen hakkuun jälkeen alue jää aukkojen vuoksi vajaatuottoiseksi.
Ovat täysin teoreettista täyttä viherpesua. Aukkoja karttava laji voi kiertää aukon kuten se kiertää nuo suuremmatkin esteet.
Viherkäytävät museoituisivat. Ne kasvit, jotka odottavat maan alla, että alue avautuu ja ne pääsevät ilmoille, jäisivät sinne piiloon ties kuinka pitkäksi aikaa. Siis aukot todellisuudessa lisäävät monien kasvien leviämismahdollisuuksia, koska ne pääsevät ylös maasta siementämään. Sienet kulkevat itiöinä ilmojen myötä. Niitä eivät esteet pysäytä.
Oli muuten harvinaisen asiallinen uutinen hiilen päästöjen kompensaatiosta äskeisissä YLEn uutisissa. Jostain ikimetsästä ajettiin alkuperäiskansa pois ja poltettiin heidän asuntonsa. Metsä on myyty rikkaan öljymaan rahastolle, joka pitää sen ennallaan ja myy sitten kompensaatioita saastuttajille. Pasi Toivonen totesi, että he lisäävät tuolla perusteella saastuttamistaan.
Siis juuri niin kuin olen jatkuvasti kirjoitellut. Kaikki hiilikompensaatiot lisäävät todellisuudessa päästöjä.
Kytkeytyneisyyteen ja peitteisyyteen vaikuttavat järvet, suot, viljelysmaat, taajamat ja liikenneväylät. Kun ajetaan minkä tahansa tien vartta tai isolla järvellä, niin nähdään metsää, jossa siellä täällä on pieni aukko tai nuorempi kuvio. On täysin teoreettinen ajatus. että nykyisiin metsiin kannattaisi suunnitella mitään viherkäytäviä. Eivät ne vaikuttaisi mitenkään.
Jos jonkin luontokappaleen liikkumista haluttaisiin parantaa, niin pitäisi peltoja metsittää, täyttää suuria järviä, tai jyrätä joku iso kaupunki.
• Laaditaan ohjelma jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuuden kasvattamiseksi.
Eipä Luontopaneeli taida luonnon monimuotoisuudesta tai ilmastosta piitata. Kunhan vaan saa kasvattaa lahovikaisia kuusikoita. Ei haittaa vaikkei lehtipuuta tai mäntyä kasva. Eivät kiinnosta kukkivat kasvit tai pölyttäjät. Ei ilmasto, ei työllisyys tai kansantalous. Kunhan saa tuottaa lahopuuta.
Jankutan taas ja odotan, että joku isonatsainen sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita, siis, että lahopuu on jätettä, jota emme tarvitse nykyistä enemmän.
Hänen vastineensa ovat osoittaneet roskaksi sadat muut tutkijat ja tutkimukset. Vai onko tässä muiden tutkijoiden salaliitto yksinäistä Don Qihotea vastaan?
Ei vaan Yliopistoväen asenne metsätaloutta vastaan.
Toki nuo nykyiset metsänvirkistyskäyttötavat ovat hyväksyttäviä. Nehän häiritsevät luontoa satunnaisesti. Nykyinen metsätalous mahdollistaa paremmat marjasadot kuin aiemmin harsintahakkuiden aikaan. Sen sijaan pysyvä käyttö turismiin muuttaa metsän luonteen ja sen eliöiden olot ratkaisevasti.
Toistan taas itseni.
Nykyinen monimuotoisuus on yhtä hömppää kuten olen jo tuolla edellä kirjoittanut. Minä ymmärrän monimuotoiseksi luonnon, jossa paljon erilaisia kasveja, hyönteisiä, selkärankaisia ym, jotka sitten aikojen saatossa muuntuvat ja sopeutuvat. Nyt kuitenkin ylimmäksi luonnon tuotteeksi on nostettu kuollut aines.
Lahopuu on siis tuon prosessin jätettä, joka pitää hajottaa, jottei kaikki happi ja hiili keräänny maan päälle kuolleeksi hajoamattomaksi massaksi. Tällöinhän lopulta kaikki ilmakehän happi sitoutuisi siihen ja elämä loppuisi.
Lahottajasienten tehtävänä on suorittaa tuo prosessi. Samaa tekevät nykyiset jätteenpolttolaitoksetkin, jotta emme hukkuisi jätevuorien alle ja toisaalta saisimme jätteestä erotettua hyödyllisiä raaka-aineita. Emme palvo jätteenpolttolaitoksiamme. Miksi meidän pitäisi palvoa toisella tavalla tehtyä jätteen käsittelyä?
Tähän lahopuuhömppään pitää saada tolkkua, koska se tulee aiheuttamaan jatkuvasti lisääntyviä päästöjä ja heikentämään hiilinieluja. Aivan kuten ne Annelin linkittämät Luken tutkijat kirjoittivat.
On metsässä yksi tai 50 lahopuuta, niin varmasti niistä löytyy samat sienet, jos olot ovat samanlaiset. Sienien puolesta ei tarvitse olla huolissaan. Sen verran jätetään pökkelöaineksia, että hömötiaisetkin löytävät kodin, jos saavat olla rauhassa.
Tuosta metsien suuremmasta monikäytöstä en ole Lapin eteläpuolella innostunut. Nykysysteemi riittää. Hiilipäästöjä aiheuttavan turismin vuoksi metsiä ei saa uhrata. Minua inhottaa ajatuskin, että metsien rauhaa häirittäisiin jatkuvasti matkailijoiden takia. Sitten alkaisi tulla todellista luontokatoa.
Tässä vastineeni, sille minua arvosteelle ”saffelle”. Hiljeni ainakin toistaiseksi:
Selitä saffe miten kuusikon kuoleminen ja alueen huono taimettuminen auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Minä en ymmärrä.
Ainoa minkä ymmärrän on, että kasvattamalla kunnolla puuta saadaan sekä energiaa että fossiilisia korvaavia tuotteita kuten tuolla edellä kirjoitin.
Totta, että paljon on tietoa tuotettu. Mm sellaista, että kuivahkot kankaat ovat uhanalaisia. Eivät kankaamme ole minnekään häviämässä ellei niitä raivata tuulivoimaloiksi ja sähkölinjoiksi.. Toki ilmastonmuutos ja typpilaskeuma saattavat niitä rehevöittää, mutta sille ei yksittäinen metsänomistaja tai koko tiedemaailmakaan nykymenolla voi mitään.En tiedä miten onnistuisin normaalilla metsätaloudella aiheuttamaan mitään luontokatoa. Sen sijaan tekemällä aukkoja olen mahdollistanut lukuisien pitkään maan alla piilotelleiden kasvien ilmaantumisen. Samoin olen aukkoja tekemällä mahdollistanut pölyttäjien lisääntymisen ja sitä kauttakin lisännyt luonnon monimuotoisuutta.
Kun suojelualueet ja sertifikaattien aiheuttamat rajoitteet ovat lisääntyneet, niin miten ihmeessä luonnon tila heikkenisi. En ymmärrä. Kuten nimim. Kurki tuolla edellä perusteli, ei metsätalous aiheuta mitään luontokatoa.
Lopuksi kiitos rohkaisevasta palautteesta. Mistähän sinä saffe olet tuon kirjoitustyylisi oppinut. Tuo palautteesi kertoo minulle, että olen oikeassa.
Joskus kyselin viisaammilta suojuspuuhakkuista. Ensimmäinen ehto oli, että taimet ovat valmiina olemassa. Kuulemma hyvin hitaasti sitten kasvoivat, minkä jokainen ymmärtää. Kuusien kaatumis- ja kuivumisriskikin saattaa tulla kuvaan.
Harsintajulkilausumassa suojuspuuhakkuita suositeltiin kuusikoihin. Ymmärtää, koska silloin ei ollut taimituotantoa.