Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Oliko siellä Tinpan havaintokohteella jk metsää, eri-ikäisiä puita, tukkia ja propsipuita jos oli niin onhan sinne silloin taimettunut metsä joskus. Millainen se puusto oli?
Ei tietenkään ollut Perkon kuvaamaa tilannetta, koska sellaista ei Suomen metsistä löydy. Se oli jatkuvan kasvatuksen metsää, koska eräs alan asiantuntija tohtori Norokorpi niin sanoi. Pitäähän tuollaisen a siantuntijan puhetta uskoa.
Taimettumista tapahtuu joka vuosi eikä kerta epävarmana 70 vuoden istutuksena. Tämäkin on tutkittua tietoa.
Olen moneen kertaan kirjoittanut, ettei näkemässäni jk-metsässä ollut tapahtunut taimettumista 8 vuoteen. Senkin olen kertonut, että toisessa oli syntynyt kuusia, mutta ei mäntyjä tai koivuja.
Olen myös lähettänyt kuvapareja siitä kuinka meidän metsissä jk-kokeilu ei taimettunut toisin kuin viereinen kasvatusmetsä. Pienaukkojakin olen tehnyt joskus ja niissä kasvaa istutetut taimet, ei muuta.
Lopeta Perko tuo valheiden suoltaminen. Et siitä saa kuin pahan mielen.
Meidän yhteismetsällä on vain runsaan 500 hehtaarin kokemukset uudistamisista. Voi sanoa, että ehkä 0,5 ha on heikosti uudistunut, muuten hyvin tai erinomaisesti. Joskus helposti tai joskus työtä vaatien. Tuotantokustannukset ovat alle 10 % myyntihinnoista. mikä on katettu jatkuvaan kasvatukseen verrattuna paremmilla myyntihinnoilla ja latvusmassojen myynneillä. Voitoksi on jäänyt n 70 % parempi kasvu.
Kemeraa ollaan saatu n 1 % myyntihinnoista.
Myyty on viime vuosina pääosin sahoille. Kartellit ovat menneen talven lumia. Tukeista kilpailevat yksityiset sahat ja konsernit. Kuiduista konsernit ja energialaitokset.
Kemeralle sanoisin, ettei minun tarvitse valehdella.
Tai olen muuten vaan niin mukava. Luulen kyllä, että ajoituskin osui kohdalleen. Aina ei tietysti niin käy. Joskus kyllä itsekin ihmettelen näitä meidän saamia hintoja. Kauppa oli toki yli 2000 m3, mutta koostui useista eri palstoista ja kerran piti koneet siirtää lavetilla.
Tietysti kaikki tavat mahtuvat metsään. Ei siitä ole mitään epäilystä. Järki vaan siitä puuttuu. Tätä on yritetty tolkuttaa. Mutta umpiluuhun ei mikään uppoa.
Nämä jk-hurmostyypit ovat oma uskontokuntansa. Näin viime syksynä erään aivan livenä. Paapatti kuin papukaija samaa litaniaa. Ei mitään haitannut vaikkei 8 vuoteen hakkuusta ollut tullut uusia taimia.
Toukokuussa tehdyssä kaupassa harvennushakkuussa havukuidut olivat 40 ja koivukuitu 42 euroa/m3. Timo Heikki käytti siis liian pientä kuituhintaa. Käyttäen uudistushakkuussa 44 euroa/m3 ja tukkiprosenttia 80, saadaan tukille latvusmassoineen 93,5 euroa/m3.
Kaupassa, jossa harvennuspuuta oli 37 %, muodostui läpihinnaksi 62 m3/ha
Minä olen käynyt parilla retkellä, joilla on esitelty jk-kasvatusta. Ovat vain vahvistaneet ”tamppaussysteemin” edullisuuta.
Se on toiminut niin kauan, ainakin 60 luvulta lähtien, kun olen näiden asioiden kanssa ollut tekemisissä.
Itse asiassa jo aikojen alusta on noin tapahtunut. Senhän me kaikki tiedämme. Kysymys onkin siitä millainen metsä kasvaa parhaiten ja mahdollistaa monipuolisen puuston.
Tätä et Jovain näytä ymmärtävän. Vain lahjomattomat mittaukset kertovat, mikä metsä kasvaa parhaiten. Ei sinun tai minun käsitykset. Minulla ei kasvusta ole mielipidettä vaan mittausdataan perustuvia johtopäätöksiä.
Tyhmä tyyppi, joka noin tekee. Pikaista voittoa saa vain osakekaupasta. Ostamalla päätehakattavan metsän ja myymällä sen koko puuston jää usein tappiolle ellei huijaa myyjää.
Metsästä saa kahdenlaista tuottoa, myyntituloa ja arvonnousua, jota saa sekä puumäärän lisääntymisestä että myyntihintojen noususta. Esimerkiksi meidän päätilan arvonnousu vuodesta 1927 on ehkä 4000-kertainen eli 400 000%.
Jos saisin jostain tilan, joka on pelkkää uudistushakattavaa metsää niin uudistaisin siitä vain esimerkiksi viidennen osana. Uudistuskulujenkin jälkeen minulle jäisi vähintään sama määrä rahaa kuin, jos olisin myynyt saman määrän puuta poimimalla. Minulle oli kuitenkin jäänyt 80% parhaista puista ja hyvin kasvava taimikko. Kun tätä jatkaisin, niin minulla olisi olisi lopulta eri-ikäisistä kuvioista jatkuvasti kasvava metsä. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaja joutuisi jossain vaiheessa uudistamaan sen jämämetsän.
Minun mielestäni 2 hehtaaria on raja. Ainakin niin päin, ettei tarvitse maksaa kiinteistöveroa, jos tila on yli 2 ha ja sillä yksi tai useampi rakennuspaikka ja edellyttäen, ettei tilalta ole myyty rantatontteja. Tämä on testattu verottajan kanssa.