Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kaikilla kasveilla on pyrkimyksenä selvitä ja levittää sukua. Tässä harrastetaan myös kemiallista sodankäyntiä. Voiko olla, että siellä koivikossa on joku kasvi, joka pystyy myrkyttämään kuusentaimet.
Jk metsänhoito tuottaa saman ja enemmänkin, kuin jaksottainen ja tuskin kannattaa vedota teollisuuden ahdinkoon.
Sellaista aitoa tieteellistä tutkimusta ei ole tehty, joka päätyisi tuohon tulokseen. Eikä tulla koskaan tekemään.
Metsässä, jonka puusto koko ajan vähenee ja vuosikasvu pienenee voi tuottoprosentti olla vain negatiivinen.
Esi-isät hävittivät lähes totaalisesti Suomen metsät harsintahakkuilla. Heidän kunniakseen on sanottava, että vastineeksi saatiin pitkälle kehittynyt teollisuusmaa.
Kontorta oli niin oksaista ainakin erään metsäyhtiön maalla, ettei kunnon tukkia olisi tullut. Kaikki pois sieltäkin.
Nuo jatkuvaa kasvatusta toivat eivät tietenkään ymmärrä, että he samalla heikentävät metsäalan työttömyyttä ja Suomen hiilinielua. Jos nämä olisivat tiedossa, niin mielipiteet saattaisivat muuttua.
Varmastikin runsaslajisesta metsästä on hyötyä. En vaan ymmärrä miten kuolleet puut auttavat tässä.
Vuonna 1933 kelpasivat tukeiksi 4,8 metrin korkeudelta 6- ja 7-tuumaiset puut. Suurempia ei ollut.
Kaikki nämä jutut todistavat lähes olemattomasta lahopuumäärästä, mistä huolimatta metsämme kasvavat nykyään erittäin hyvin.
Tuolloin 1800 metsät kasvoivat erittäin heikosti. Syynä poimintahakkuut ja kaskeaminen.
Kuusi-mäntysekametsää voi kasvattaa tuossa Puukin tiheydessä. Koska kuusia on harvemmassa ne kasvavat paremmin kuin missään normaalitiheydessä kasvaneet kuuset. Juuri ensiharvennettiin tuollainen sekametsäkuvio 27-vuotiaana, kun tavallisten kuusikuvioiden ensiharvennusikä meidän mailla on n 30 vuotta. Kun 30-vuotiaana puhtaassa kuusikuviossa on puuta n 150 m3/ha ja kasvu n 10 m3/ha/v, niin sekametsä kasvoi tuohon 150 m3/h tiheyteen n 3 vuotta nopeammin.
En minä tavoittele maksimaalista puumäärää vaan maksimaalista kasvua. Tämä on tietenkin eri asia. Nousevien puunhintojen aikaan on tosin miellyttävää omistaa paljon puuta, jota meillä sattuukin olemaan. Metsätalouden kannattavuus on aivan eri asia kuin NNA.
Me emme tiedä tulevaisuutta. Kaikki RR:n laskelmat ovat silkkaa itsepetosta ja potaskaa. Saammeko uudistusinvestoinnille tuottoa 2, 12 tai 20 %. Sitä on turha metsiä uudistettaessa pohtia. Meillä metsät uudistetaan mahdollisimman varmalla tavalla.
Kuten kirjoitin, niin jatkuvaa kasvatusta harjoittavat tavoittelevat jatkuvasti pienenevää kasvua, mikä on mielestäni kummallista niukkuustuotetta kasvatettaessa.
Varmaan jossain on paljonkin. Kyse olikin siitä. että vähäkin riittää. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla.
Lapissa kelot lahoavat hitaasti. Keski-Suomen korkeudella kuusikelo voi kaatua parissa vuodessa. Mänty kestää kauemmin. Yleensä laho alkaa maanrajasta ja siihen tulee toukkia, joita hakiessaan palokärki heikentää puuta, joka sitten kaatuu.