Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Eihän jk puusta maksettava hinta ole alempi ja korjuun kustannus ole korkeampi. Sen mm. tutkimus (Pukkala) osoittaa.
Tutkimus on tietysti tehty systeemiä kaupittelevan tahon toimesta, joten se siitä. Oleellista on kuitenkin vain puusta saatava markkinahinta. Täälläkin on kirjoitettu isoista eroista. Kerran tuli sellainen itselle vastaan, kun päätehakkuuleimikkoon liitettiin viereisen ranta-alueen ja rakentamattoman tontin poimintahakkuu. Myytävät puut olivat luokkaa kuution laatumäntyjä. Ihmettelin kuinka eräs suuri ostaja tarjosi niistä vain normaalin harvennustukin hinnan. Ostaja kertoi kertoi, että heillä hinnoitellaan kaikki poimintahakkuut harvennushakkuina. Että on siis maksettava hinta todella pienempi.
Onkohan niin, että Jovain saakin mahdollisista päätehakkuistaan vain harvennushakkuun hinnan ja on tyytyväinen siihen, että saa poimintahakkuistaan saman kuin päätehakkuusta. Näin asiaa tulkitsen.
Systeemien edullisuusjärjestys säilyisi kyllä samana vaikka poimintahakkuusta saisi päätehakkuun hinnan. Niin paljon paremmin jaksollinen kasvaa.
Tehtiin 40 vuotta sitten myös 2o hehtaarin aukko, jonka siemenpuut Manta-myrsky kaatoi lokakuussa 1985. Siinä sitten täytyi tehdä erilaisia temppuja, että saatiin metsä syntymään ja saatiinhan se. On nyt pääosin todella hienoa sekametsää. Paikoin kuusikkoa tai männikköä vähän maapohjan mukaan.
Minun kokemuspiiriin kuuluu n 70 hehtaarin aukko, josta kauppa tehtiin tammikuussa 1963. Olin silloin kuskina, kun tilan kahdelta osakkaalta haettiin nimiä. Aina ihastelen sitkeyttä, millä tuohon aukkoon kiviseen maahaan saatiin paljasjuuritaimet istutettua. Tuli täydellistä jälkeä meidän puolelle, kun sitten myöhemmin huolehdittiin myös vesakon parkauksesta. Tila jaettiin 1968 ja tämä meidän porukka jatkoi aukkojen tekoa n 1970 alkaen.
Tuosta aukosta päätyi 50 ha Yhteismetsälle. Näkee eron kuinka paljon paremmin alusta pitäen hyvin perattu metsä kasvaa.
Aerosoleissa on tosiaan monenlaista takaisinkytkentää. Ne lisäävät auringonvalon sirontaa, mikä mahdollistaa oksien alapuolellakin olevien neulasten tai lehtien yhteyttämisen. Sitten ne lisäävät pilvisyyttä, mikä taas laskee lämpötilaa ja estää puiden ylikuumenemisen, mistä saattaisi johtua yhteyttämistoiminnan pysähtyminen, kun puut joutuvat kuumuudessa sulkemaan ilmanottoaukkojaan. Yhteyttäminen ja aerosolit kuuluvat oleellisena osana terveisiin metsiin.
Kuumien maiden ekosysteemit romahtavat, kun puiden hävittämisen seurauksena yhteyttäminen ja aerosolit loppuvat suurelta alueelta Ilma kuumenee entisestään, mikä taas lisää metsäkatoa. Syntyy itseään ruokkiva tuhon kierre, joka olisi katkaistavissa vain metsittämällä.
Tässä kommentti sinne Hesariin. Jankutan samoja asioita kuin vanha grammari:
Puu on ihmeellinen aine. Se syntyy auringon ilmaisenergialla ilman hiilidioksidista ja sadevedestä. Siitä voidaan jatkojalostaa mitä ihmeellisempiä tuotteita ja korvata niillä fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.
Lisäksi puu on erittäin tehokas ja halpa energiavarasto. Ei tarvitse nähdä vaivaa tekemällä akkuja ja kaivamalla maasta monenlaisia metalleja niiden valmistamiseksi. Riittää pino tien varrella tai klapit asukkaan puuvajassa.
Nykypäivän keskustelu on täysin kummallista, kun pyritään rajoittamaan ihmeellisen luonnonvoiman fotosynteesin meille tarjoamia mahdollisuuksia.
Lisäksi pitää muistaa, että yhteyttämisprosessissa syntyy aerosolihiukkasia, jotka toimivat pilvipisaroiden ytiminä ja siten poistavat ilmakehästä sitä lämmittävää vesihöyryä ja lisäävät sadantaa.
Meidän pitää huolehtia, että metsämme kasvavat parhaalla mahdollisella tavalla. Silloin teemme parhaiten sen mikä on meille mahdollista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Merkitsee siis sitä, että metsien kasvukuntoa pidetään yllä uudistamalla ikääntyneet metsät ja rajoitetaan metsien tuhoamista muuhun käyttöön.
Taitavat eri sienet hajottaa kariketta ja runkopuuta. Eikö ole niin, että mykoritsasienet hajottavat kariketta ja vaihtavat saamiaan ravinteita puiden yhteyttämistuotteisiin.
Lahottajasienet hajottavat runkopuuta, joka sisältää miltei vain hiiltä, happea ja vetyä. Nykyään ilmassa on liikaa hiiltä, minkä vuoksi kuolleet puut pitäisi käyttää energiaksi. Ei niitä kannata käyttää suorina hiililähteinä.
Mitenkähän saataisiin Kivihiilikauden systeemi takaisin ? Kivihiilikaudellahan lahottajasienet puuttuivat kokonaan ja silloin ilmakehän hiili kerääntyi kuolleisiin kasvinosiin, joita ihmiset nykyään pössyttelevät.
Nyt eletään tavallaan mini-Kivihiilikautta ja pitäisi päästä samanlaiseen tilanteeseen. Siis sellaiseen, että kuolleet puut lahoaisivat mahdollisimman hitaasti. Miten tähän päästäisiin? Siinä olisi Luontopaneelille oiva kohde miettiä. Voisiko sienien toimintaa hillitä?
Ilmastomielessä lahopuiden nopea hajoaminen on todellista hölmöläisten touhua. Jos sitä ei pysty estämään, niin lahopuut pitäisi polttaa energiaksi kuten aiemmin on tehty. Tai sitten kasvattaa metsät nuorina, jolloin lahopuuta ei synny paljoa.
Luonto- ja Ilmastopaneelilta toivoisi kokonaisvaltaisia näkemyksiä toimenpide-ehdotustensa seurauksista.
Totta. Eihän siellä peitteisessä metsässä ole yleensä lehtipuuta tai mäntyä hirvien syötäväksi, joten tuhojakaan ei ole mahdollista syntyä.
Ilvekset syövät kettuja. Esimerkiksi loppukesällä ketunpentueet liikkuvat hajallaan maastossa ja pitävät yhteyttä huutelemalla. Ilvekselle tämä merkitsee kutsua ruokapöytään. Sama juttu supien kanssa. Nekin ovat ilvesten ruokaa.
Ilveskin syö kanalintuja, mutta noiden petojen syöminen tekee ilveksestä kuitenkin kanalintujen kannan edistäjän. Toinen etu ilveksistä on, että ne syövät pieniä hirvieläimiä, jotka ovat todellinen maanvaiva Etelä-Suomessa ja joita ei saa tiheän asutuksen seasta metsästettyä.
Riistakeskus edistäessään ilveksenmetsästystä käyttäytyy kuin täydellinen idiootti. Kerrankin olen luontojärjestöjen kanssa samaa mieltä, kun saivat torpattua ilvesjahdin.
Usein lintupoikueita löysi aukon reunametsästä. Siinä on enemmän valoa ja rehevämpi aluskasvullisuus. Myös varttuneet kasvatusmänniköt, joissa oli mustikkaa, olivat teerille ja metsoille mieluisia paikkoja. Ei tarvita harsintametsää. Ongelma vaan on, että linnut ovat vähentyneet vaikka metsien käsittely on säilynyt ennallaan.