Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Mikään ”Mooses” ei käske käyttämään hidaskasvuisia taimia tai jäämään pelkkään riukutuotantoon eikä myymän alihintaan yhtään lastua.
Miksi siis Perko teet näin?
Jokaiselle pitäisi olla selvää, ettei ilmastotavoitteita saavuteta.
Tuossa jutussa puhuttiin harvennusajoista. Niissä ei kyllä ole erityistä säätämistä. Oli tilanne mikä vaan, niin latvuksen kasvukunto määrää harvennusajan. Ei mikään muu.
Tuosta jutusta jäin voimakkaammin kaipaamaan metsittämisen merkitystä. Otetaan esimerkiksi kuivuudesta kärsivä Espanja, jossa juomavesi loppuu. Siellä on paha ja entisestään paheneva metsäkato. Kun joltain alueelta hävitetään metsä, niin samalla loppuvat yhteyttämisen tuottamat aerosolit ja sadanta vähenee. Kun sadanta vähenee, niin loput metsät kuivuvat, muuttuvat paloherkiksi ja palavat. Metsätön alue kasvaa ja metsäkatoa kasvattava tuhon kierre voimistuu.
Espanjalaiset menevät ilmastonmuutoksen taakse vaikka oikeita syyllisiä ovat he itse hävittäessään metsänsä.
Kulmala on liian kiltti. Hänen pitäisi paasata voimakkaammin metsäkatoa vastaan.
Poikkeuksia muokkaukseen: ohitkunttaiset karut mäntykankaat, erittäin kiviset maat ja pienet uudistusalat jonne ei kannata konetta viedä.
Pieniä ja kivisiä muokkaamattomia kuvioita on tullut istutettua ja kyllä niillä metsä kasvaa. Laikutuksen ja muokkaamattomuuden ero taimen kasvussa ei ole suuri. Eduksi olisi istuttaa taimet mahdollisuuksien mukaan kantojen viereen. Siinä maa on usein kuohkeampaa ja ravinteikkaampaa. Muokkaamattomassa maassa vesottuminen on selvästi vähäisempää kuin muokatussa.
Mätästys sen sijaan parantaa merkittävästi taimen kasvua.
Jiikoon voi aina aloittaa aukosta. Näin neuvovat myös alan asiantuntijat.
Miten tapahtuisi? Perkaamalla yliharvaksi ja odottamalla, että sitten väleihin syntyy luontaisesti pienempiä taimia? En kyllä tiedä mitään järkevää keinoa. Nimittäin mitä järkeä on poistaa taimia liikaa josta seuraa kaksi asiaa. Kasvu on pienempi kuin normitaimikossa ja syntyvä puusto on liian oksaista. Uskooko joku oikeasti, että sinne isompien taimien väliin syntyy mitään kunnollista kasvatettavaa.
Yksikköhinta on tuossa esimerkissä jo MENNEISYYTTÄ! Puuki hyvä, Katsotaan 5-12 vuoden päähän miten tähdet ja rahat ovat silloin asettuneet.
Kannattaa todella miettiä Perko.
Hiilivarastojen kasvattaminen merkitsee, että sama puumäärä hakataan muualla. Pahentaa siis tilannetta, sillä eihän asia muutu mihinkään, jos rahaa siirretään taskusta toiseen. Hölmöläinen luulee rikastuneensa, kun löytää yllättäen sellaisesta taskusta rahaa, jossa sitä ei ollut ja tuhlaa sen. Ei muistanut, että rahat olivat toisesta taskusta. Juuri näin tyhmiä ovat hiilivarastojen kannattajat.
Tässä minun mieliopiteeni Hesarissa:
Pelkäänpä, että tuollaisesta maksusta tulee ns ”anemaksu”, joka siis oikeuttaa pilaamaan luontoa. Mennään vain ojasta allikkoon.
Terveempi tapa olisi ehkä normittaminen. Kielletään metsän käyttö aurinkopaneelikentäksi. Edellytetään niin korkeita sähköpylväitä, että metsäkato pienenee. Edellytetään uudisrakennushankkeilta uusiutuvaa energiaa vähintään niin paljon, että kompensoidaan syntyvä luontohaitta. Kun näin toimitaan, niin raha menee oikeaan osoitteeseen. Siis luontokadon torjuntaan
Timpan kanssa meidän tuleekin olla todella huolissaan! Silloin etenkin kun hölmöläiset lisää aukkoja. Sama oli heillä ikkunoiden suurennuksessa ,lopulta koko hökötys hajosi.
Yhteyttäminen on miljardeja vuosia vanha luonnonlaki. Ei taida muuttua meidän aikana. Puut muuten kasvavat auringonvalolla ja monet lähtevät kasvuun vain aukoissa, minkä moni on havainnut.
Monenlaista hölmöläistä olen nähnyt ja heidän juttuja kuunnellut. Uskovat nimittäin, että puut kasvavat pimeässä. He kyllä tarvitsevat valoa.
Jos tuollaisia näkee, niin pitää kyllä olla huolissaan itsestään.
Meillä koivikot ovat samalla osa maisemaa. Siksi niitä uudistetaan vaiheittain edelleen koivikoiksi. Toinen syy on maapohjan rehevyys, jolloin koivu on helpompi uudistaa kuin kuusi.
<p>No onhan näitä epäonnistuneita jk-esimerkkejä palstalla esitelty, kuten tuo Konnevesi, sen lisäksi Konnevesi ja sitten vielä Konnevesi </p>
Olen esitellyt erään Saarijärvellä tehdyn epäonnistuneen yläharvennuskohteen, jonka seurauksena alue hakattiin aukoksi ja päätettiin, että meillä varttuneiden kuusikoiden ainoa käsittely on uudistushakkuu. Ei minkään ylä- tai alaharvennuksia.