Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meidän aukoissa kasvaa hyviä taimia. Aukon vieressä taas kasvaa hyviä tukkipuita entistä suuremmiksi. Perkon metsässä ei kasva kunnon tukkipuita tai taimia. Kannattaa tarkastella koko tilan tilannetta. Niin yhtiötkin tekevät. Tuloslaskelman alla on firman koko tulos, ei jonkun yksittäisen työsuorituksen.
Turhahan tätä on selittää. Ei Perko mitään usko. Uhkaavasti lähestyy 1000 sivun raja. Koskahan Metsälehti sanoo, että nyt riittää samasta asiasta jauhaminen.
Oliko se niin että tuon listan lisäksi se aurinkon valo tulee ilmaiseksi. Se on kyllä hyvä
Hieno homma Leena. Alat oppia. Valaisit päiväni, kun huomasin oppini menneen perille.
Mihin sitä palanutta puuta tarvitaan. Luonto on viisas. Metsät kasvavat palavatko ne v vai uusiutuvatko muuten. Katsokaapa muuten tienvarsia. Kasvavat niin, että vähän väliä täytyy raivata. Ei ole lahopuuta, kantoja, kuntaa tai muuta silmin näkyvää orgaanista. Riittää sadevesi, ilman hiilidioksidi ja maaperän kivennäiset.
Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin kuollut puuaines on pitänyt hajottaa, jottei kaikki hiili keräänny maan päälle ja sen seurauksena ilman hiilidioksidipitoisuus laske niin alas, että yhteyttäminen vaikeutuu. Maapallon ollessa luonnontilassa lahottajasienet hajottivat sen osan puuainesta, joka oli jäänyt palamatta. Ilman hiilidioksidipitoisuus pysyi vakiona. Nyt meillä on ilmassa liikaa hiilidioksidia. Ei siis tarvitse ei saakaan lisätä sitä enää. Siis on ihan typerää lisätä hiiltä ilmakehään lahottamalla puita.
Kivihiilikaudella ei ollut lahottajasieniä, mikä ei kuitenkaan estänyt silloisten jättiläismäisten kortteiden, saniaisten ym kasvua. Silloin ilmakehästä poistui hiiltä, mikä merkitsi nykyisen ilmaston syntymistä.
Lahopuu ei ole jätettä vaan sitä tarvitaan maassa maaperäekosysteemin toiminnan turvaksi. Jos se ei toimi, ei kyllä kasva enää puutkaan!
Meidän mailta hakattiin haloiksi kaikki ”kasvunsa lopettanut” puu suuressa halkosavotassa (50 000 mottia) 1916-21. En ole huomannut minkäänlaisia merkkejä, etteivät metsämme kasvaisi.
Sama juttu entisillä kaskimailla. Voi käydä vaikkapa katsomassa Muuramessa entisellä kaskimaalla kasvavaa Kuusimäen luonnonsuojelualuetta, jolla kasvoi Suomen suurin kuusi.
Lahopuuhan on vain hiiltä, happea ja vetyä. Niitä riittää ilmassa ja sadevedessä. Maaperäekosysteemi tarvitsee oksia neulasia ja lehtiä. joissa ravinteet ovat. Jos kaskea poltetaan useita kertoja samassa paikassa katoaa boori taivaan tuuliin. Se on ainoa ongelma.
Edelleenkin ihmettelen, mitä ihmettä siinä lahopuussa on, että sitä pitää ehdoin tahdoin hankkia. Sehän on metsien kuollutta jätettä. Nyt tullut tällainen ihmeellinen luontouskonto, että lahopuu on jotain erityisen pyhää. Anteeksi Anneli tämä mielipiteeni.
Kuten tiedämme Suomen luonto on pärjännyt hyvin viimeiset 200 vuotta vaikkei lahopuun pyhyydestä tiedetty yhtään mitään vaan sitä poltettiin, jos se saatiin kerättyä.
Mitä enemmän metsiin kerätään lahopuuta, sitä enemmän jää puuta pois talouskäytöstä ja sitä enemmän on käytettävä fossiilisia raaka-aineita. Ollaankohan kaksinaismoralisteja?
Jos metsästä jotain erityisen erinomaista pitäisi hakea, niin se on tietysti hyvät taimikot. Niissä on metsän, Suomen ja ilmaston tulevaisuus. Ihan niin kuin taaperoikäisessä meikäläiseen verrattuna.
Ei se tieto muuta läheskään kaikkien käsityksiä. Meidän ei tarvitsisi keskustella siitä kumpi hakkuumuoto on parempi, jos asia ratkaistaisiin tiedon perusteella. Kun korkeasti oppineet tohtorit ja professorit väittävät aivan huuhaata, niin kyllä siinä usko ihmisiin ja järjelliseen toimintaan menee.
Sama juttu kateudesta. Kun lukee Hesarin metsäaiheisia yleisönosaston keskusteluja, niin kyllä moni sanoo, että metsänomistaja ei tee muuta kuin hakkauttaa aukkoja rahaa saadakseen. Sillä kateudella saa helposti manipuloitua metsäaiheisia keskusteluja. Toki sitä kateutta löytyy myös metsänomistajissa.
Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisellä metsätaloudella emme pysty hävittämään mitään. Päin vastoin. Ongelma onkin ilmasto ja metsäkato. Eivät entiset kaskenpolttajat tai määrämittahakkuilla isoja aukkoja tehneetkään pystyneet metsäluontoa hävittämään.
Kuten kirjoitin, niin tarkoitus on siirtää hyvää talousmetsää pois metsätalouskäytöstä. Suomessa kaikki metsät noita paahderinteitä ym lukuun ottamatta kehittyvät samalla tavalla. Siis tänä vuonna tehty aukko olisi ”arvokasta luonnonmetsää” 200 vuoden päästä, jos sille ei tehdä mitään.
Oleellista on, että Suomen metsäekosysteemi voi nykyään erittäin hyvin ja tuottaa myös sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Miksi toimivaa systeemiä pitää yrittää tietoisesti särkeä.
Oleellista kompensoinnissa on, kuten aina jankutan, että se pahentaa ilmastoa. .
Sinä Anneli uskot ihmisistä vain hyvää. Huomaa kuitenkin, että kateus on hyvin voimakas vaikutin ja metsäsektori on yleisen kateuden kohteena. Ei luontojärjestöjä haittaa vaikka muualla tulisi ongelmia, kun vaan metsäsektori kärsisi.
Siis taas kerran: Metsän hakkaamatta jättäminen kompensaatioksi ei lisää hiilinieluja tai -varastoja vaan vähentää. Sama puumäärä hakataan muualta, jos kompensointikohteesta ei hakata. Jos metsiä kasvatetaan vanhemmiksi, niin niiden tuhoalttius lisääntyy ja kasvu heikkenee. Millään tavalla yhden maan yhdessä paikassa tehty hakkuusäästö ei siis vaikuta globaalisti muuten kuin heikentämällä hiilitilannetta.
Ymmärrän kyllä, että monet saastuttajat haluavat jatkaa saastuttamistaan maksamalla siitä. Pääsevät ehkä halvemmalla kuin, jos aidosti vähentäisivät päästöjään. Kummallista, että edes puhutaan näin yksinkertaisesta saastuttamishuijauksesta. Päästöjä on vain alennettava. Ei niitä voi panna täysin syytön metsäsektori kompensoimaan. Sehän kaataisi koko alan, kun jo nyt vaikeuksissa oleva puuhuolto vaikeutuisi entisestään. Tietysti myös maaseutu autioituisi, kun hakkuut vähenisivät. Systeemillä olisi tosi laajat yhteiskunnalliset haitalliset seuraukset.
Ainakin meillä päin hakkuutulojen ja kulujen ero on jatkuvasti kasvanut. Metsät ovat puustoisempia ja hehtaarikohtaiset hakkuumäärät kasvavat ja näin ollen kiinteät kulut kohdistuvat suuremmalle myyntimäärälle. Lisääntyvät myyntimäärät nostavat lisäksi yksikköhintoja.
Siis mitä paremmin saan metsäni kasvamaan, sitä paremmin metsätalous kannattaa. Hyvin yksinkertaista. Ei tarvitse mitään NNA-laskentaa.