Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Eivätkö Suomen talousmetsät muka ole ekologisesti kestäviä? Muista en tiedä, mutta ainakin meidän metsät voivat hyvin.
Ei ainakaan minun koneella Annelin blogi löytynyt.
Ne minun näkemäni tiaiset olivat taimikossa hirvijahdin aikaan, siis silloin kun hämähäkit ovat jo talviteloillaan. Eivät ne hämähäkit niistä puun taimista mihinkään lennä, joten niitä kai siis kannattaa etsiä myöhemminkin.
Vaikea tietää koska ne biologit ovat oikeassa, koska ovat metsäasioissa yleensä väärässä.
Tiaiset tarvitsevat ruokaa ja asuinpaikkoja sijainneissa jotka ovat suojassa petolinnuilta. Jatkuva kasvatus voi tuottaa näitä, samoin käsittelemättä jättäminen.
Jos suojasta tai ruoasta olisi kiinni, niin meillä olisi varmaan 10 miljoonaa tiaista. Kummallisesti nuo lintukannat määräytyvät. Otetaan esimerkiksi lapintiainen. Kun hiihtelin Lapissa, niin joskus harvoin näki. Wikipedian mukaan niitä on n 50000 paria Suomessa. Suurin osa niiden levinneisyysaluetta on tunturiseutuja ja erilaisia suojelualueita. Miksi kanta pysyy näin pienenä vaikka vihollisia on vähän ja pääasuinalueet pääosin luonnontilaisia.
Viimeisen tiaisparven, mukana töyhtötiainenkin, näin n 2-metrisessä taimikossa vaikka lähellä oli joka puolella varttuneita metsiä. Tiaisethan syövät paljon pieniä hämähäkkejä. Kun menee sumuisena syysaamuna johonkin taimikkoon, niin eihän siellä näekään muita kuin kasteisia hämähäkin seittejä. Sieltä löytyy tinteille ruokaa paremmin kuin vanhasta kuusikosta.
Kyllä kannan määräytymisessä pitää olla sellaisia syitä, joita emme osaa mitata.
Lehtialikasvokselle käy havaintojeni mukaan niin, että koivut ponnistelevat latvuskerroksen tasalle pienen latvuksen ja rungon paksuuden kustannuksella. Joko puu kuolee nälkään tai lumitalvi kaataa sen luokille, josta se ei enää oikene.
Pienaukko systeemillä saatetaan menettää kymmeniä prosentteja kasvusta
Aina pitää laskea kuutiot. Silmät eivät kerro totuutta.
Tässä kommentti kirkon metsien käsittelystä tuolla Uutiset-osiossa.
Juuri oli juttu Jyväskylän seurakunnan metsänhakkuusta. Siinä tehtiin poimintahakkuu ikääntyneeseen kuusikkoon. Seurakunnan edustajat toivoivat, että tilalle kasvaisi koivua ja mäntyä. Sellaista ihmettä ei vielä tähän mennessä ole tapahtunut Suomessa.
Jos Jeesus ei tule tekemään ihmeitään, niin siellä alkaa kasvaa korkeintaan kitukasvuisia kuusentaimia. Jos niitäkään ja jätetyt puut voivat kuolla tai kaatua.
Turha näistä asioista on kirjoittaa, mutta pitää edellyttää, että yhteisestä omaisuudesta vastuussa olevat seuraavat tilanteen kehitystä. Koska todennäköisesti Jeesus ei tule muuttamaan Mutasen pappilan metsien kasvua, niin ottavat opikseen siitä mitä tulevat näkemään ja kiinteistöpäällikkö toteaa, että metsien hävittäminen jatkuvalla kasvatuksella on ”ekologista syntiä”.
Suosittelen kiinteistöpäällikön lukemaan Harsintajulkilausuman vuodelta 1948. Siinä ovat parhaat ammattilaiset kertoneet totuuden. Siitä ajasta kehitys on edennyt. Nyt meillä on erinomainen teknologia ja resurssit kasvattaa metsiämme. Taisi Jeesus puhua jostain, että ”leiviskää” pitää kasvattaa.
Poimimalla voi hakata jatkuvasti pienentyvää puumäärää n 60 vuotta. Koko ajan on hävitty metsänkasvussa. Sitten on edessä tosi haasteellinen uudistaminen.
Matematiikka on hyvin yksinkertaista kuten olen moneen kertaan kirjoittanut. Aukossa kasvavat parhaat taimet parhaissa oloissa. Aukon vieressä parhaat puut oikeassa tiheydessä. Jatkuvan kasvatuksen metsissä hitaasti kasvavat mahdollisesti lahovikaiset taimet ja yläharvennuksien jälkeen harva metsä, jonka puut ovat heikkolaatuiset.
On hyvin helppo aluksi pettää itseään, kun ei mittaa miten metsä oikeasti kasvaa.
— Tässä muuan JK keskim. tuottoa myyntinä bruttona 1170 €/ ha / v . Pohjalla on puuta ja keskim. se kasvaa 13,5 m3/ha . ( Metsäkeskuksen mittauspäivitys 1.1. 2024) Otaksun jotta tuo on melko faktaa.
Ei ole faktaa, että vuodesta toiseen voisi saada tuota tuottoa. Älä suunnittele toimiasi tuon mukaan.
Metsämaan hintahan määräytyy kasvuoletusten ja tuottotavoitteiden perusteella. Jos siis metsän kasvu lisääntyy vaikka 20 %, niin metsän markkinahinta nousee samassa suhteessa. On siis mahdottomuus, että runsaan kysynnän vallitessa voisi metsän tuottoa suhteessa markkinahintaan parantaa. Sen sijaan metsän tasearvo nousee, jos kasvu lisääntyy. Tämä on yhtälailla tuloa kuin puunmyyntitulo. Esimerkiksi Tornator kirjaa tasearvon muutoksen tilinpäätöksessä tulokseen.
Esimerkiksi tuon tilan nimellishankintahinta on 1,5 euroa/ha (kauppahinta jaettuna 100:lla ja sitten tämä 6:lla) Jos oletetaan, että markkinahinta on se 7500 euroa, niin käypä arvo on noussut 5000-kertaiseksi n 95 vuodessa. Laske tästä Jovain tulos. Tuskin noin hyvää nousua on odotettavissa, mutta yksi asia on varma. Pienellä panostuksella saa suuren tulon, kun panostaa metsän hoitoon. Ja vastaavasti toisin päin. Pihistämällä metsänhoidosta häviää todella rutkasti.
Kun alettiin tekemään aukkoja, niin metsissä oli puuta 85 m3/ha ja siitäkin suuri osa heikkolaatuista hieskoivua tai haapaa. Nyt puuta n 150 m3/ha ja myydään n 5 m3 m3/ha. Eikä yhdessäkään hakkuussa ole jääty maksun puolelle. Pitäisiköhän sinun Perko aloittaa koulu alusta. Vaikka koulu on onkin taantunut, niin ehkä siellä sentään osataan opettaa yhteen- ja vähennyslasku.
Meillä metsistä suurin osa kuivia tai kuivahkoja kankaita, mikä tietenkin pudottaa hehtaarituloksia. Vuosina 2008-17 myyntitulo oli keskimäärin 199.7 euroa/ha/v ja kulut 35,30 euroa/ha. Vuosina 2018-23 myyntitulo olin 256,2 euroa/ha/v ja kulut 47 euroa/ha. Kuluihin sisältyy myös hallintokulut, metsävakuutukset ja omien sekä tiekuntien tiestön kulut. Kaudella 2008-17 vakuutuskorvauksia saatiin lisäksi 2,5 euroa/ha/v ja Kemeraa 1 euroa/ha/v. Kaudella 2018-23 vakuutuskorvauksia saatiin 4 euroa/ha/v ja Kemeraa 2,5 euroa/ha/v. (Saadut vakuutuskorvaukset ovat keskimäärin n 50 % maksetuista maksuista.) Siis liiketulos kaudella 2008-17 oli 156,2 euroa/ha/v ja 2018-23 oli 215,7.
Kuten Visa tuolla edellä totesi niin paremmilla mailla pääsee yli 300 euron hehtaarituottoon vuodessa. Kulut/ha ovat likimain samat, mutta myytävää puuta kertyy enemmän.
Voi myös verrata myyntituloja. Tornatorin tilinpäätöksestä laskin, että vuonna 2022 yhtiön puunmyyntitulo oli n 150 euroa/ha, kun meillä se oli yli 300 euroa/ha sinä vuonna.