Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä noita professoreja riittää. Ja yhteiskunnalla rahaa? Eikä se hiilinielu kasvaisi yhtään. Jos jossain metsässä ei hakattaisi, niin sitten ehkä jossain paremmin kasvavassa. Proffa ei ymmärrä, että kysyntä määrää hakkuumäärän. Jos Suomessa ei hakata, niin sitten jossain muualla. Eivät kiinalaiset siirry takaisin sormen käyttöön pyyhkimisessä, jos sellun tuotanto Suomessa vähenee.
Me kasvatamme metsämme tavanomaista vanhemmiksi, koska niitä on uudistettu 60 vuotta eikä ole katsottu järkeväksi uudistaa kaikkia metsiä siinä ajassa. Ei siinä yhteiskunnan rahaa ole tarvittu. Kannattavuudesta en osaa sanoa, koska vertailulukuja ei ole. Kuusista on kertynyt viimeisten 16 vuoden aikana tukkia 63,8 % ja männyistä 66,5 %.
Jos kaikki metsänomistajat toimisivat kuten me, niin siitähän seuraisi metsäsektorille katastrofi. Puun saanti heikkenisi ja rajusti. Monta tuotantolaitosta ajettaisiin alas. Seuraisi metsäalan työttömyyttä ja maaseutu autioituisi lopullisesti.
Mehtätalo puhui myös pylväistä. Pylväspuita on myyty yhdelle ostajalle ja niitä on mukava katsella pinossa. Kaikista männyistä ei ole pylväiksi. Pitää olla suora ja ohenema sopiva. Pylväiden menekki Suomessa on vähentynyt, koska avolinjoja rakennetaan vähän ja entisiä korvataan maakaapeleilla, mikä on tietysti metsänomistajan kannalta mukavaa. Linja-alueet palaavat metsätalouskäyttöön. Meilläkin on kaksi tapausta.
Totta kai ilvesluvat myönnetään noin. Minusta kuitenkin saaliseläimelläkin pitäisi olla mahdollisuuksia. Sen tekee jahdista mielekkään.
Vähitellen sitä on opeteltu. Mutta jos tilanne muuttuu ja syntyy tarve metsästykselle, mikä mielestäsi on oikea tapa toteuttaa se, kun suurella porukalla jahtaaminen ei ole ok?
Vanhoissa metsästyskirjoissa on kerrottu kuinka mies ja mahdollisesti koira ajoivat ilvestä niin kauan, että se väsyi ja kiipesi puuhun ammuttavaksi. Siinä kysyttiin miestä. Sellaista olisi kunnon ilveksenmetsästys.
Onhan ilvesjahti opittu nytkin.
Tilanne Suomessa vaihtelee. Niillä alueilla, jossa pieniä hirvieläimiä on paljon ja niiden metsästys vaikeaa, niin ilves on erittäin hyödyllinen kannan säätelijä. Kotkassakin se majoittui jollekin asuinalueelle.
Muualla Suomessa sen vaikutukset ovat enemmän ristiriitaisia. Koska ilves syö sekä supikoiria että kettuja, niin se vaikuttaa kanalintukantoihin positiivisesti. Toisaalta sama vaikutus saattaa olla myös myyräkantoihin.
En tuohon metsästyksen jatkuvuuteen kovin perustaisi. Jos jahti keskeytyy, niin saahan sen alkuun uudestaan. Ilvesjahti vaatii jonkin koiran ja niitä on sekä yleensä suuren metsästäjäporukan. Talvella jahtimiehiäkin löytyy, kun hirvet on ajettu. Kyllä ratkaisevana pitää olla ilveksen kokonaisvaikutus kullakin alueella. Ei siis tavoite pitää sitä metsästettävänä tai rauhoitettuna.
Itse en pidä ilveksenmetsästystä minään erityisen houkuttelevana. Jotenkin hävettäisi jahdata yhtä eläintä kymmenien metsästäjien voimin.
Siis Fazerin.
Kyllä ilves on hyödyllinen. Tosikertomus Kirkkonummelta. Tuttavalla on n 5 hehtaarin vapaa-ajan asunnon tontti, jonka he olivat aidanneet kauriin kestäväksi. Kerran eräs vierailulle tullut pariskunta unohti sulkea sen. Tuloksena se, että palstalle tuli 3 kaurista, jotka alkoivat urakalla syödä mitä saivat, istutuksia, mustikoita ym.
Yrittivät isolla porukalla ajaa eläimet portista ulos. Yksi läksi, kaksi jäi. Hyppivät vain sinne tänne. Sitten otettiin metsästäjä ja ase avuksi. Jostain paikasta tonttia naapurit olivat niin kaukana, että saikin ammuttua toisen. Olivat kauriit kai nälkiintyneet ja laihtuneet, kun siitä jäljellä ei ollut paljon muuta kuin luut, nahka ja jänteitä. Seuraavana keväänä löytyi sitten viimeisen luut. Ilvestä ei aita ollut haitannut.
Tässä ilveksen metsästyksen kieltämisessä olen kyllä luontojärjestöjen kanssa samaa mieltä. Tosin syyt ovat toiset. Minusta ilvestä tulee suosia, koska se pitää pienten hirvieläinten kantoja kurissa.
Samaa mieltä. Kun suojelusta ei vielä tiedetty ja hakattiin suruttomasti syntyivät metsät, joissa nyt on mitä ihmeellisintä suojeltavaa.
Eniten teen maapallon elinkelpoisuuden eteen, kun hakkaan kasvussaan hidastuneen ikääntyneen metsän ja istutan paremmin kasvavan tilalle.
Ei maapallon elinkelpoisuus pelastu sillä, että vähennetään hakkuita vaan sillä, että metsät kasvavat mahdollisimman hyvin.
Edelleen jankutan. Lahopuut eivät ole sieniä varten vaan sienet ovat sitä varten, että ne hajottavat lahopuuta. Jos eivät sattuisi hajottamaan, niin sitä parempi ilmastolle.
Suuressa luonnon kuvassa lahopuuriippuvaisten lajien funktio ei ole lisääntyä ja täyttää maa kuten muilla lajeilla on. Niiden funktio on hajottaa puut ja muut kasviainekset vedeksi ja hiilidioksidiksi, jotta kaikki ilmakehän ei hiili ei kerääntyisi maan päälle. Jos näin kävisi, niin kaikki yhteyttäminen lopulta loppuisi.
Kivihiilikaudella ilmassa oli runsaasti hiilioksidia eikä ollut lahottajasieniä, minkä seurauksena kuolleet kasviainekset kerääntyivät kivihiilikerrostumiksi, ilman hiilidioksidipitoisuus laski ja syntyi nykyinen vähemmän hiilidioksidia sisältävä ilmasto.
Nytkin eduksi olisi, jos puiden lahoaminen vähenisi ja hiiltä poistuisi ilmakehästä maan päälle. Ei tarvitse siis olla huolissaan lahopuuriippuvaisista lajeista. Jos ne vähenisivät, se olisi vain eduksi ilmastolle. Eiväthän ne tietenkään vähene vaan lisääntyvät, koska lahopuuta syntyy jatkuvasti lisää.
Sitä ihmettelen, miksi lahopuuta, siis jätettä, käsittelevistä eliöistä on tullut pyhääkin pyhempiä. Niitä vastaa ihmisten rakentamat jätteenpolttolaitokset.
Nuorempina uudistetut metsät eivät pahemmin aiheuta kasvutappioita. Metsänomistajalle kylläkin, koska tuotetaan enemmän kuitua. Hakkuiden lakirajojen hyöty on siis aika epävarma, jos tavoitteena on metsien m3-kasvu.
Kaikenlaista tappiota syntyy huonosti hoidetusta uudistamisesta. Mikään Kemera-tuki ei auta. Otettava käyttöön järeät keinot. Joku rangaistusmaksu, joka on suurempi kuin mikään uudistuskustannus. Eiköhän kuri paranisi.