Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Helsingin sanomien mukaan puusta päätyy 60 % energiaksi. Huomattavaa on, että tämä on auringon ilmaisenergiaa, jonka vaikutusta vähentää vain korjuukustannus.
Olisiko tänään hyvä päivä ostaa UPM:ää. Kurssi tippui 10 %. Minä ainakin uskoin ja ostin.
Kehottaisin AJ:ta perehtymään asiaan. Perusvika ei ole menetelmässä itsessään, se kyllä toimii, mutta perusvika on, niin kuin toteat, uuden lain mukaisessa jiikoossa. Uusimista vaatii.
Ymmärsinkö oikein? Jovain harventaa metsänsä yliharvoiksi, jolloin niitä uhkaa tuulet ja kuivuminen. Sitten hän käy istuttamassa sinne isojen puiden väleihin pienet taimet, jotka kuolevat jäljelle jääneiden suurten puiden kuivattamina.
Perusvika on nimenomaan jk-menetelmässä, koska se on ristiriidassa boreaalisten metsien luonnollisen uudistumistavan kanssa.
Männiköissä meillä viimeinen harvennus on ns laatuharvennus, jossa poistetaan suurimmat ja pienimmät puut ja sen tarkoitus on jatkaa kiertoaikaa kuten Kalle tuossa totesi.
Kuusikoita ei yläharvenneta tuhoriskien vuoksi. Eikä muutenkaan yli 50-vuotiaina. Luulen, että kuusikon yläharvennus poistuu ohjeista. kun riittävän monta tuhoa on sattunut.
Perko se jaksaa huolehtia lähimmäistensä asioita. Minä voin ihan hyvin ”kuvitella” tilanteen 70 vuoden päähän, koska olen ollut kuskina, kun 61 vuotta sitten haettiin myyjien nimiä uudistushakkuukauppaan. Tietysti jokainen muukin voi, sillä lähes kaikki metsät on ainakin kertaalleen uudistushakattu.
Yksinkertaista. Harvennusajankohdat katsoo oksistosta. Päätehakkuuta voi säätää. Siihen ei ole kenelläkään todellista viisautta, uudistaako nuorempina vai vanhempina. Oleellista on tasainen uudistamistahti, jota hienosäädetään markkinoiden mukaan. Meillä ollaan pitempien kiertoaikojen kannalla, koska meillä tuhoriskit ovat pienet. Riskialtteissa kohteissa nuorempana uudistus.
Tarkat kannattavuusarviot voi unohtaa, koska markkinahintojen kehitystä ei voi ennustaa. Oleellista on keskittyä kasvattamispuoleen. Mitä enemmän kasvaa, sitä enemmän on myytävää, josta saa sitä paremman hinnan mitä suurempia leimikot ovat. Lisäksi kiinteät kulut puukuutiota kohti alenevat mitä enemmän puuta myy.
Olen kertaan tämän kirjoittanut:
Kasvatetaan parhaita puita parhaissa oloissa oikeilla paikoilla.
Sitten aikanaan nähdään onko tulos hyvä vai erittäin hyvä. Metsänkasvatus on yksinkertaiselle sopivaa puuhaa. Korkolaskua ei tarvitse osata.
R R:lle
Jos siis säästän tuon mainitsemasi 10 % ja menetän metsänkasvussa 50 %, onko se mielestäsi huono vai hyvä bisnes? Samalla menetän myös indeksitakuun puolelle puista. Kuten tuolla toisaalla kirjoitin, niin saarijärveläisessä kuusikossa puun hinta nousi 7 vuodessa 50 %. Mukava saada tuota nousua tilille. Hoitokustannukset ovat nousseet tuossa ajassa ehkä 25 %.
NNA-laskenta johtaa metsätaloudessa täysin kummallisiin tuloksiin kuten Mikko tuolla edellä kirjoitti. Sehän perustuu täydellisiin arvauksiin tulevista puun hinnoista. Itse oletan puun hinnan kehittyvän hyvin. Siiloin NNA antaa aivan vääriä tuloksia, jos se perustuu täysin nykyhintoihin.
Aikanaan Keskiajalla eli filosofeja, joita kutsuttiin skolastikoiksi. He kävivät mm kiivaita väittelyitä siitä montako hammasta hevosella on. Kukaan ei käynyt niitä laskemassa. Nuo skolastikot ovat heränneet henkiin metsien kasvua ja taloutta koskevien virtuaalilaskelmien tekijöinä. Tulokset vahvistavat aina tekijänsä uskomuksen asiasta. Onnistuu, kun unohdetaan sellainen ikävä seikka, että luonto toimii omilla ehdoillaan. Puut kasvavat, kuolevat tai kaatuvat niin kuin lystäävät kaikista laskelmista piittaamatta.
Jos nämäkin hehtaarit olisivat jk metsänhoidon piirissä, hoitorästejä ei olisi.
Aivan näin. Eihän niissä jk-metsissä ole taimia, joten ei synny hoitorästejäkään.
tarvittaisiin esimerkiksi tuhkalannoitusta, turvepeltojen ottamista pois viljelystä (vaikka väliaikaisesti laitumiksi)
Karjaahan ei saa kasvattaa, koska siitä aiheutuu päästöjä. Nykyoppien mukaan lihakin on vaarallista syödä.
Tuhkalannoituksen voi yhdistää jatkuvaan kasvatukseen ja korkeampaan pohjaveden pinnan tasoon, jolloin turpeen hajoamisen kiihtyminen ehkä estyy.
Puut eivät tottele ihmisten toiveita. Ei vaikka miten yritettäisiin. Pätee myös jatkuvaan kasvatukseen soilla. Ongelmia taimettumisissa ja isojen puiden pystyssä pysymisissä. Pohjaveden säätökin lienee käytännössä tosi vaikeaa. Olosuhteet vaihtelevat.
Näitä muoti-ilmiöitä tulee ja menee kunnes sitten joku huomaa, että yritetään väärää systeemiä. Esimerkkejä taannoiset männyn istutukset liian reheville tai kuusen liian karuille paikoille. Tai koivuviha.