Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ainahan tulosta menee vero. En minä niitä osakesäästötilejä nostakaan. Perillisten asia hoitaa noidenkin verot. Jäännöksellä maksetaan kiinteän omaisuuden perintöveroja.
Näissä osakesäästötileissä on verovipu. Koska osingosta ei makseta veroa, niin sen voi sijoittaa uusien osakkeiden ostamiseen.
Esimerkiksi Metso on tuottanut yli 100 %. Muita hyviä ovat olleet Kemira, Kesko, Valmet ja Sampo. Kaikki ovat suomalaisia osinkoyhtiöitä ja osingon saa verottomana.
Kyllä poiminta paremmat tuotot antaa, jos antaa.
Sijoitin sekä vaimoni, että omalleni osakesäästötilille kummallekin 50000 euroa, siis maksimisumman, silloin 2020, kun ne tulivat mahdollisiksi. Tilini arvo on nyt 4 vuoden kuluttua 71777 euroa ja vaimon 79043 euroa. Noin 3 vuotta sitten sijoitin Nordnetin Suomi indeksirahastoon. Sen arvo on kasvanut vain 3,5 %.
Juuri näin kuin Anneli kirjoitti. Minulla on käytännön esimerkki 10.7.2006 olleen syöksyvirtauksen vaikutuksista. Osan metsästä se harvensi. Siihen on syntynyt harvakseltaan pieniä kitukasvuisia kuusia. Sitten se teki toiseen paikkaan aukon. Se istutettiin kuusella ja sekaan kasvoi luontaisia mäntyjä ja koivuja. Syntyy hyvä sekametsä.
Aina ihmettelen, miten voi saada mitään oikeita tuloksia, kun ei tiedä puun hinnan kehitystä suhteessa muuhun kustannustasoon.
Hoitomuotojen vertailu olisi syytä tehdä vakiintuneesta lähtötilanteesta ja että vertailu tehtäisiin tasapuolisesti nollatilanteesta
Olen joskus lähettänyt kuvankin. Vertailussa myrskyn harventama metsä ja saman myrskyn tekemä aukko. Harvennettuun metsään ei syntynyt taimikkoa. Aukon hyvin kasvavia istutuskuusentaimia täydentävät luontaisesti syntyneet männyt ja koivut. Ei tilanne muuksi muutu milloinkaan. Jos metsänpohja on kostea, niin saattaa syntyä hitaasti kasvavia kuusia.
Meillä on ollut aika monta aikoinaan n tiheyteen 200 runkoa/ha harsittua kuviota. Tämän hakkuun jälkeen on yleensä syntynyt n 80 kuusta/ha ja jonkin verran harvempiin paikkoihin hieskoivuja. Kun vain nuo n 100-vuotiaat valtapuut hakattaisiin, niin ei jäisi muuta kasvatettavaa kuin nuo kuuset, jotka todennäköisesti kuolisivat paahteessa.
Biologialle ei voi mitään. Sen ehdoilla on toimittava.
Yritin selittää, että vertailu pitää kohdistaa siihen alkupanokseen hehtaareissa, josta Visa on alkanut kasvattaa metsäomaisuuttaan. Silloin saattaa tulla nykyään huimia hehtaarikasvuja
iin, tuosta ruususenunessa kun heräätte, uudelleen kysyn miten kohennatte tuottavuuden 600 € :on?
Monellako hehtaarilla Visa aloitti? Mikä on niille laskettu tuotto? Jaksollisen omistajille jää ylijäämää hyvän myyntitulon ansiosta. Sitä voi sitten sijoittaa uuden metsän ostamiseen, metsäyhtiön tai muun yhtiön osakkeisiin. Tuotto kasvaa kuin lumipallo. Tietysti verovipukin auttaa. Tarvitsee investoida vain 2/3-osaa. Yhden 1/3-osan sijoittaa verottaja, joka jättää tämän tuotosta 2/3-osaa metsänomistajalle.
Tuosta inflaatiosta. Metsä on kyllä parantanut arvoaan, kuin kun taas huoneistot, osakkeet ja käteinen raha menettäneet.
Metsään on sijoitettu aikanaan n 2 euroa/ha.
Biologia määrittelee, että metsän kasvu on n luokkaa 3-5 %.
Metsä tuottaa kahdella tavalla. Siis myyntitulona ja tasearvon muutoksena. Arvopa Perko kuinka paljon metsien tasearvot ovat muuttuneet viimeisen 6 vuoden aikana.