Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kemeralle sanoisin, ettei minun tarvitse valehdella.
Tai olen muuten vaan niin mukava. Luulen kyllä, että ajoituskin osui kohdalleen. Aina ei tietysti niin käy. Joskus kyllä itsekin ihmettelen näitä meidän saamia hintoja. Kauppa oli toki yli 2000 m3, mutta koostui useista eri palstoista ja kerran piti koneet siirtää lavetilla.
Tietysti kaikki tavat mahtuvat metsään. Ei siitä ole mitään epäilystä. Järki vaan siitä puuttuu. Tätä on yritetty tolkuttaa. Mutta umpiluuhun ei mikään uppoa.
Nämä jk-hurmostyypit ovat oma uskontokuntansa. Näin viime syksynä erään aivan livenä. Paapatti kuin papukaija samaa litaniaa. Ei mitään haitannut vaikkei 8 vuoteen hakkuusta ollut tullut uusia taimia.
Toukokuussa tehdyssä kaupassa harvennushakkuussa havukuidut olivat 40 ja koivukuitu 42 euroa/m3. Timo Heikki käytti siis liian pientä kuituhintaa. Käyttäen uudistushakkuussa 44 euroa/m3 ja tukkiprosenttia 80, saadaan tukille latvusmassoineen 93,5 euroa/m3.
Kaupassa, jossa harvennuspuuta oli 37 %, muodostui läpihinnaksi 62 m3/ha
Minä olen käynyt parilla retkellä, joilla on esitelty jk-kasvatusta. Ovat vain vahvistaneet ”tamppaussysteemin” edullisuuta.
Se on toiminut niin kauan, ainakin 60 luvulta lähtien, kun olen näiden asioiden kanssa ollut tekemisissä.
Itse asiassa jo aikojen alusta on noin tapahtunut. Senhän me kaikki tiedämme. Kysymys onkin siitä millainen metsä kasvaa parhaiten ja mahdollistaa monipuolisen puuston.
Tätä et Jovain näytä ymmärtävän. Vain lahjomattomat mittaukset kertovat, mikä metsä kasvaa parhaiten. Ei sinun tai minun käsitykset. Minulla ei kasvusta ole mielipidettä vaan mittausdataan perustuvia johtopäätöksiä.
Tyhmä tyyppi, joka noin tekee. Pikaista voittoa saa vain osakekaupasta. Ostamalla päätehakattavan metsän ja myymällä sen koko puuston jää usein tappiolle ellei huijaa myyjää.
Metsästä saa kahdenlaista tuottoa, myyntituloa ja arvonnousua, jota saa sekä puumäärän lisääntymisestä että myyntihintojen noususta. Esimerkiksi meidän päätilan arvonnousu vuodesta 1927 on ehkä 4000-kertainen eli 400 000%.
Jos saisin jostain tilan, joka on pelkkää uudistushakattavaa metsää niin uudistaisin siitä vain esimerkiksi viidennen osana. Uudistuskulujenkin jälkeen minulle jäisi vähintään sama määrä rahaa kuin, jos olisin myynyt saman määrän puuta poimimalla. Minulle oli kuitenkin jäänyt 80% parhaista puista ja hyvin kasvava taimikko. Kun tätä jatkaisin, niin minulla olisi olisi lopulta eri-ikäisistä kuvioista jatkuvasti kasvava metsä. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaja joutuisi jossain vaiheessa uudistamaan sen jämämetsän.
Minun mielestäni 2 hehtaaria on raja. Ainakin niin päin, ettei tarvitse maksaa kiinteistöveroa, jos tila on yli 2 ha ja sillä yksi tai useampi rakennuspaikka ja edellyttäen, ettei tilalta ole myyty rantatontteja. Tämä on testattu verottajan kanssa.
”Jaksollinen kasvaa paremmin”, niin väitetään. Kannattaako jaksollista metsänhoitoa uhrata reservaatiksi hiilinieluille, sillä perusteella että kasvaa paremmin. On metsänhoidon yksinkertaistamista.
Jo on tyhmää juttua. Ei jaksollista tietenkään kannata uhrata hiilinieluksi vaan hyödyntää sen hyvä kasvu energiaksi ja fossiilisia tuotteita korvaaviksi materiaaleiksi.
Yksinkertaista. Hiilivaraston muutos on tilalta poistetun puumäärään ja kasvavan puumäärän erotus. Poistetaan metsästä puu aukosta tai poimimalla, niin puuta vähenee yhtä paljon. Kyse on sitten siitä, mitä muulle alalle tapahtuu. Siis jäljelle jääneen ja uuden puuston kasvun summa.
Kaikki luotettavat tutkimukset kertovat samaa. Jaksollinen kasvaa paremmin, siis jaksollinen on hiilitaseen kannalta edullisempi. Vertailussa ei vielä ole otettu huomioon maanalaisen hiilivaraston lisäystä, joka jaksollisessa näkyy myös runsaana kantomääränä.