Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olen samaa mieltä sen pankkilaisen kanssa, ettei metsätalouteen sovellu tavanomaiset talouden tarkastelutavat. Jos puhutaan vain puunmyynnin tuloksesta parantamalla metsänkasvua, niin suuren tuottoprosentin saavuttaminen on kuin yrittäisi päästä sateenkaaren päähän. Pakenee koko ajan, koska sinne metsään kasvaa lisää puuta ja pääoma kasvaa. Jos puhutaan metsätalouden kannattavuudesta, niin tilanne muuttuu. Tasearvo kasvaminen ja reaaliarvon kehitys muuttavat metsätalouden kannattavuuden positiiviseksi. Esimerkiksi 5 viime vuoden aikana metsien markkina-arvot ovat kasvaneet paremmin kuin pörssiosakkeiden.
Olen kirjoittanut ennenkin kuinka meidän metsien nimellisarvokorjattu hehtaari maksoi 1927 n 1,7 euroa/ha. Nyt siitä saisi ainakin 6000 ja muutaman vuoden kuluttua 10000. Edellyttää vaan, että metsänuudistamisesta pidetään hyvää huolta eikä pilata metsiä jatkuvalla kasvatuksella.
Mistähän tuollaisen metsän löytäisi. On minulla entisajan harsinnoista tapauksia, joissa suurempia n 90-100-vuotiaita puita on n 200 kpl/ha ja sitten n 70-vuotiaita kuusia 80 kpl/ha ja siellä täällä kituliaita kuusipuskia. Eivät meidän metsät ole oppineet herrojen hienoiksi jatkuvan kasvatuksen metsiksi.
Uudistushakkuussa ei kyllä kauaa tarvitse odotella.
Yksi kohde sillä perusteella, että hakkuussa harvennettiin leimikon yksi nurkka, jossa kasvoi myös pienehköä puuta harvaksi, jotta nähtäisiin mitä tapahtuu. Siis isot puut hakattiin ja pienemmät jätettiin. Loppuosa hakattiin aukoksi, kylvettiin männylle ja istutettiin kuuselle. Olen lähettänyt kuviakin tapauksesta.
Toisen kohteen harvensi syöksyvirtaus, joka teki myös aukon. Tässä aukko istuteiin kuuselle, jonka sekaan tuli luonnonmäntyjä. Tästäkin olen lähettänyt kuvia.
Jk-metsien kasvu hyytyy aina jaksolliseen verrattuna ja lopulta ne on kuitenkin isolla vaivalla uudistettava.
Tässä viimeinen kommentti Pukkalan juttuun:
Montako selkärankaista Suomesta on hävinnyt metsätalouden vuoksi? Keski-Suomen metsiin on minun elinaikani tulleet karhut, sudet, ilvekset, saukot, näädät, majavat, kauriit, valkohäntäpeurat, supikoirat, viiliminkit. Toisaalta muuttolintuja on vähentynyt, mutta sille emme voi mitään, koska kyse on Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvista asioista.
Väität, että jaksottainen kasvatus ei kannata nykyhinnoin. Harjoitatko sitä? Tiedätkö, että kunnon leimikosta saa niin hyvän hinnan jatkuvan kasvatuksen puihin verrattuna, että erotuksella jo lähes kattaa kaikki uudistamiskulut. Lisäksi kuusikoiden latvusmassan myynti muuttaa tilanteen jo sellaiseksi, että rahaa saattaa jäädäkin. Ratkaisevaa on kuitenkin kasvu, joka jaksollisessa on ylivoimaisesti parempaa. Minua hävettäisi hirveästi, jos hävittäisin metsämme siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen, mutta jolle takavuosina ei ollut vaihtoehtoa. Nyt on.
Kemeraa saimme 10-vuotiskaudella 2008-17 keskimäärin 0,5 % myyntitulosta ja 2018-23 1,2 %, joten niillä ei ole paljoa vaikutusta eivät vaikuta metsänhoitoon millään tavalla.
Kaikki taimikonperustamis- ja -hoitokulut ovat enintään 10 % puunmyyntituloistamme ja tulevat siis katettua paremmilla myyntihinnoilla ja latvusmassan nykyisistä korkeista energianhinnoista johtuvilla korkeilla myyntituloilla, mikä myynti on sitä paitsi ilmastoystävällistä. Korvataanhan näin fossiilisia polttoaineita.
Korkoa ei tarvitse laskea noille uudistuskuluille, koska ne kuittaantuvat paremmilla myyntituloilla kuten edellä kirjoitin.Minulla on muutama referenssikohde, jossa olen voinut vertailla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen uudistumista. Jatkuvalla kasvaa muutama kitukasvuinen kuusi, kun taas jaksollisella mahtava elinvoimainen sekametsän alku.
Toivottavasti nyt Aki ymmärrät, miksi jaksollinen kasvatus kannattaa.
En minäkään ole kiinnostunut rahasta. Sitä minulla on tarpeeksi ja erittäin hyvä eläke. Minä olen kiinnostunut hyvästä metsänkasvusta. Kun sitä tavoittelee, niin rahaakin tulee varsin kiitettävästi.
Kirjoitin, että myyntitulo oli 261 euro/ha/v. Minä kyllä luotan viralliseen tutkimuslaitokseen, en palvelujaan myyvään. Jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsän kasvu oli n 4,5 m3/ha/v. Tähän luotan, sillä tutkimusta on tehty 1980-luvulta.
Jos siis jatkuvan kasvatuksen metsän myyntitulo olisi 3×150=450 euroa/ha/v ja kasvu siis 4,5 m3. puun keskihinta olisi 100 euroa/m3. Kyllä Perko on hyvä myyjä, kun tuollaisia hintoja saa. On ihan väärässä paikassa kinastellessaan tällä palstalla meidän tumpeloiden kanssa.
Tuollaisen talousneron pitäisi olla valtiovarainministeri. Silloin valtio maksaisi verotkin kansalaisten puolesta.
Saapa nähdä mitä Hesarin moderaattori sanoo tästä:
On se kyllä kummallista kuinka kritiikittä toimittajat ”ostavat” jatkuvaa kasvatusta markkinoivien jutut, vaikka ne todellisuudessa ovat yrityksien piilomainontaa. En ainakaan tiedä mitään muuta alaa, joka noin helposti saisi ilmaista mainostilaa. Tätä löytyy niin Hesarissa ja Ylellä. Kerran oli jatkuvan kasvatuksen aukeaman ”mainos” Kotiliedessä.
Kommentti Pukkalan juttuun:
”Pystyyn jätettyjen puiden arvo kasvoi 5 vuodessa ainakin 70 %.” Paljonko euroissa ja kuutioissa? Jos jättää hyvin harvaan puita, niin ne kyllä kasvavat, mutta sillä ei tilipussi kasva.
Minkä kokoisia ne ”valoisat paikat”, joissa mänty uudistuu ovat ja paljonko niitä on hehtaarilla? Omakohtainen kokemus männyn voimakkaasta harvennuksesta on, että n 20 % uudistui, mutta hirvet söivät taimia enemmän kuin viereisellä kuviolla, joka oli uudistettu siemenpuuasennon kautta. Tämä siemenpuuasento myös kasvoi paremmin. Arvostan hyvää ja varmaa kasvua en prosentteja. Ne kuuluvat Alkoon. Meillä männiköt uudistetaan käsikylvöllä, joka on kyllä aika kallista, mutta jätänpä jälkipolville hyvät metsät.
Olen kulkenut metsissä 80 vuotta ja ei ole tullut vielä vastaan tilannetta, jossa voisi uskoa metsän säilyvän jatkuvalla kasvatuksella kasvukunnossa pysyvästi. Noin 60 vuoden kuluttua alue on harvennettu niin harvaksi, ettei se pysty voimakkaan pintakasvullisuuden vuoksi sopivimmillikaan paikoilla uudistumaan. Normaalipaikoilla uudistuminen on jo ensimmäisestä harvennuksesta alkaen joskus täysin olematonta. Tästä näin esimerkin, kun 8 vuotta aiemmin tehdyn jatkuvan kasvatuksen pienaukot eivät olleet taimettuneet.
Kävin kerran Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä Lapinjärvellä, jossa tutkimusta oli suoritettu 1980-luvulta. Siellä maaperän kosteudesta johtuen taimettuminen kuuselle oli erinomaista. Keskikasvuksi oli saatu 4-5 m3/ha/v. Vertailun vuoksi todettakoon, että karummissa metsissämme 60 vuoden kokemuksen perusteella kasvu on ollut n 6,5 m3/ha/v.
Hyvin usein kävisi niin, että jatkuvalla kasvatuksella metsien kasvu tippuisi puolella, siis tasolle, millä se oli ennen kuin alettiin tehdä aukkoja.
Kaipaan siis tarkkoja laskelmia, en myyntipuheita. Olen täysin vakuuttunut, että pystyn toteutuneisiin kasvuihin ja kauppahintoihin perustuen osoittamaan, että jaksollinen kasvatus on ylivoimainen.
Ilmakehän tilanne perustuu siihen kuinka paljon hiiltä on vuosimiljoonien aikana poistunut ilmasta ja varastoinut maan alle. Sitä ei ottaa missään nykyisessä hiilitasetarkastelussa huomioon. Kuten kaikessa toiminnassa entiset tapahtumat ovat historiaa. Oleellista on vain se tulevaisuudessa tapahtuu.
Eihän sillä maaperän hiilivaraston suuruudella ole merkitystä enempää kuin kivihiilellä, raakaöljyllä tai maakaasulla. Ainoastaan varaston muutos vaikuttaa.
Insinöörijärki sanoo, että kantojen ja juurien hiilivarasto lisääntyy parantuneen metsänkasvun seurauksena.
Millaisessa muodossa muu hiili on maassa. Siis kuinka helposti se häviää sieltä vai häviääkö?