Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Boegårdin historiasta. Nykyisen omistajasuvun juuret juontavat 1850-luvun Jyväskylään, jolloin piirilääkäri Wolmar Schildt tarvitsi 3 pojalleen koulua ja vaikeuksista huolimatta sai vuonna 1858 perustettua Jyväskylään maamme ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun, jota seurasi 1860-luvulla suomenkielinen opettajaseminaari ja tyttökoulu.
Paitsi, että nämä koulut avasivat suomenkielisille paremmat opintomahdollisuudet ne sysäsivät Jyväskylän kasvu-uralleen. Tämä oli Schildtin suvulle erittäin kannattavaa, sillä Wolmarin jälkeläiset omistivat laajalti Harjun länsipuolisia maita. Myivät jatkuvasti maitoa ja halkoja kaupunkilaisille. (Appivanhempani olivat erään Schildin ystäviä. Kai se halkokauppa kävi niin hyvin, ettei myyjille jäänyt mitään. Appivanhemmat valittivat kylmyyttä, jos vierailivat Kortesuon kartanossa talvella)
Kaupunki kasvoi paljolti heidän mailleen. Tonttibisnes oli sitten tosibisnestä. Muistaakseni vuonna 1951 myivät taas jonkun palan ja ostivat Bosgårdin. Sitten Schildit möivät kaikki Jyväskylän maansa kaupungille 1980-luvulla vajaalla 30 miljoonalla markalla, siis n 5 miljoonaa euroiksi muutettuna.
Sääliksi käy sukua, koska ei ole varaa ostaa muutamaa taimea. Vai olisiko sittenkin syynä heidän harjoittamansa jatkuva kasvatus.
Sitä Bosgårdin luontopolkua en ole kävellyt. Kävin kuitenkin kerran erään porukan mukana ekskursiolla heidän ”jatkuvan kasvatuksen” metsässään. Tämä oli päätehakkuuikää lähestyvä harvahko männikkö, jossa kasvoi hehtaarilla ehkä 500 kpl n metrisiä kuusia. Kertoivat, ettei heillä ole varaa hankkia taimia vaan kasvattavat niistä 500:sta metsän. Että niin.
Siis, kun kyse on ”uskonnosta”, niin kaikki järki häviää.
Anneli on oikeassa. Kunnon uskovaan ei mitkään havainnot tehoa. Tästähän olen kirjoittanut omakohtaisen havainnon perusteella.
Minun mielestäni Turussa on ottelu siitä, että viranomaisten mielestä omistajan pitäisi kunnostaa huonokuntoinen suojeltu rakennus, mitä omistaja yrittää lykätä ilmeisenä tavoitteena rakennuksen pilaantuminen korjauskelvottomaksi.
Minulla olisi kyllä hyvä käsikirjoitus, joka perustuu elävään suomalaiseen ja täydellisesti kiinaa puhuvaan naiseen. Sopii Suomen ja Kiinan markkinoille
1 osa: Hän tulee talvella vaikkapa multialaisen motokuskin kotiin. Sitten tulevat lapset jollain koulukyydillä, sitten vaimo ja lopulta motokuskikin. Vietetään iltaa, lapset tekevät läksyjään, käydään saunassa. katsellaan kuvia entisajan metsätöistä.
2. osa Motokuski on tullut lavettiautolla, moto kyydissä. Samalla tavalla lähdetään pimeällä lumisella tiellä uudelle työmaalle. Moto pois kyydistä ja sitten Ponssen kaikki valot päälle pimeässä metsässä. Alkaa puun kaato. Katsellaan hytissä ja droonilla ilmasta. Sitten liittyy ajokone mukaan kuviin. Seuraavaksi tulee rekka ja sen kyydissä sitten tehtaan puukentälle, jossa rekkoja tulee minuuttiaikataululla.
3. teollisuus. Käydään Ponssen tehtaalla, jossa perehdytään firman historiaan. Sitten Valmetin Rautpohjan tehtaalla, jossa kerrotaan, että firman juuret ovat tykkiteollisuudessa, jonka ansiosta Suomi pysäytti Neuvostoliiton hyökkäyksen. Tällä hetkellä firma on maailman johtava paperikoneiden valmistaja. Sitten vaikka Äänekosken sellutehtaalla, jossa kerrotaan kuinka paljon sellun lisäksi tulee muita tuotteita ja energiaa. Myös vesiensuojelusta kerrotaan.
4. Kasvatus. Käydään taimitarhalla, katsellaan istutusta ja perkaajia. Käydään tutustumassa tutkimuslaitoksiin. Käydään Visakallon metsissä tapaamassa tyyppiä, joka voi kertoa miten huolellisella työllä saadaan metsä kasvamaan
5. Maisemat. Seurataan nippu-uittoa Saimaalla. Samoin palotähystyslentoja jossain. Kerrotaan kuinka vähän metsää palaa. Haastatellaan palomiehiä metsäpaloista. Käydään muutamalla luonnonsuojelualueella.
Lupa-asioissa vastapuolena on Valtio, joten luullakseni sen kuluja ei joudu maksamaan. Rikoshyöty on eri juttu.
Saa Kärkkäinen kyllä valmistua aika kovaan kisaan. Varmaan Ely hakee ennakkotapausta siitä, että on haettava lupa. Jo lupaahan ei varmasti sitten saa.
Vesilaki 5. Luku 3 §
Ojituksen luvanvaraisuus
Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava tämän lain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa:
1) ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai (27.6.2014/531)<
2) 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta.On siinä Kärkkäisellä selittämistä
Vesilakiin se Kärkkäisen hanke kaatuu, jos johonkin. Vesilaki on tiukka. Vesistöä ei saa pilata. Kasvihuonekaasujutut eivät ole minkään maankäyttöä koskevan lain piirissä.
Kun tuollaiseen suureen hankkeeseen lähtee, niin varmaan joutuu luvan hakemaan ja täytyy lupavaiheessa olla pitävä näyttö, ettei pilaa vesistöä. Siis pitäisi olla vesinäytteet tilasta ennen ojitusta ja ojituksen jälkeen.
Minä sain murskaamohankkeen kaatumaan sillä perusteella, että saattaa vaikuttaa vesistöön eli tässä tapauksessa 3 hehtaarin järvi, jonka rannalla meidän tilakeskus on. Luvan hakija yritti väittää, ettei tarvitse välittää vesistöstä. Tarvitsi Ely-keskuksen luvan ja joutui selittämään, ettei vaikuta vesistöön. Perui hankkeen, koska ei olisi voinut sitä tehdä. Ei ilmeisestikään halunnut kielteistä ennakkotapausta.
Lohja-Salo-moottorityömaan vierestä alkoi n 3 km2 Hormajärvi pilaantua, kun louhoskasoista alkoi valua räjähtämättä jäänyttä aniittia, siis ammoniumnitraattia järveen. Joutuivat ohjamaan hulevedet suurempaan vesistöön.
On kivisen tien takana Kärkkäisen lupa.
<p>Metsähän tuottaa myös myyntituloa, mikä lienee myös otettava huomioon kannattavuustarkastelussa Perko-ystävämme</p>
<p>Jos käytetään oikeita kasvulukuja ja puun markkinahintoja, niin jaksollinen aina ylivoimaisesti parempi.</p>