Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kontortamäntyä en ainakaan viljelisi, jos tavoitteena on tukkipuu. Douglaskuusikin on ainakin meidän tienoolla kasvanut yllättävän hitaasti.
Johonkin rantamaisemaan on istutettu tervaleppää. Kasvaa, mutta kuiduksi menee. Hybridihaavan taimet menivät jonkin tuholaisen suuhun.
Ainakin meillä mäntyvaltaisia taimikoita on selvästi enemmän kuin kuusivaltaisia.-
Noissa kasvuluvuissa näkyvät varmaankin Pohjois-Suomen nuorten männiköiden suuret kasvut.
Kummallista, että puhutaan Suomen metsien kuusettumisesta.
VMI 3 1951-53 mukaan Suomen metsissä oli mäntyä 672, kuusta 549, koivua 282 ja muuta lehtipuuta32 miljoonaa m3 yhteensä 1538 miljoonaa m3
VMI 5 1964-70 mukaan oli mäntyä 655, kuusta 555, koivua 244 ja muuta lehtipuuta 32 miljoonaa m3, yhteensä 1491 miljoonaa m3, Tässä mänty oli vähän vähentynyt ja kuusi lisääntynyt
VMI 12/12 2018-22 mukaan oli mäntyä 1283, kuusta 763, koivua 420 ja muuta lehtipuuta 84 miljoonaa m3, yhteensä 2550.
Huomattava siis, että se metsävarojen miljardin m3:n lisäys on tapahtunut reilussa 50 vuodessa. VMI 5-12/13 välillä männyt ovat lisääntyneet 628 miljoonaa m3 eli 96 %, Kuuset ovat lisääntyneet 208 miljoonaa m3 eli 37 %. Lehtipuut ovat lisääntyneet 228 miljoonaa m3 eli 83 %. Siis valtakunnan tasolla reilussa 50 vuodessa mäntyjen lisääntyminen on ollut 2,5-kertainen kuusiin verrattuna.
Jovain sinulta puuttuu kaiketi luetun, tai ainakin minun kirjoittamani, ymmärrys. Kirjoitin juuri, että Tapion taulukot antavat nelinkertaiselle puumäärälle kolminkertaisen kasvun. Kettusen taulukot antavat saman. Tietysti voit olla uskomatta minua, mutta usko edes Tapiota.
Hyvin yksinkertaista matematiikkaa Arvolta. Kun puuston lukumäärä putoaa neljänteen osaan, niin luston paksuus nelinkertaistuu. Siis metsä kasvaa Arvon mukaan yhtä hyvin oli puita 200 tai 800 hehtaarilla.
Tapion Taskukirjan 1994 mukaan esimerkiksi Järvi-Suomessa 55-vuotiaan kuusikon, jossa puuta on 40 m3/ha, kasvu 3.0 m3/ha/v. Vastaavasti samanikäisen kuusikon, jossa puuta on 160 m3/ha, kasvu on 9,1 m3/ha/v. Siis kolminkertainen Arvon väittämään verrattuna.
Mielestäni osaan kyllä taulukoita käyttää. Edelleen olen siis sitä mieltä, että Arvon taulukoilla ei ole mitään tekemistä oikeiden metsänkasvulukujen kanssa.
Tuo taulukko on vain matemaattinen harjoitelma siitä, mitä tapahtuisi, jos puut kasvaisivat noin. Eiväthän ne noin kasva. On siis yhtä tosi, jos sanoisin nähneeni lehmän lentävän.
Kasvavatko myös nurin olevat puut? Vrt Konneveden myrskysavotta.
Ovatko nuo jostain metsästä mitattuja kasvuja vai puhdasta matemaattista tarkastelua?
Ovathan ne lahopuuriippuvaiset pärjänneet ennenkin vaikka lahopuuta on ollut vähemmän. Mikä ihme niitä nyt vaivaa?
Ei kukaan neuvonut kasvattajaa, mutta tämä mainosti Innoforin metsänkäsittelytyyliä bussilastilliselle porukkaa, kun kävin siellä Bosgårdissa. Kun tällaiseen ryhtyy, niin pitää myös hyväksyä arvostelu. Kyse ei siis ollut yksityishenkilöstä vaan firmamainoksesta.