Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
p>Mikä on sen tyvilahon syy? Kesähakkuut!</p
Ei kesä- vaan kauan kestänyt kesäinen poimintahakkuu, joka on levittänyt juuriyhteyksien kautta lahottajasienen alikasvuskuusiin. Aukkoon istutetut kuuset alkavat kasvunsa terveinä ja nopean kasvunsa ansiosta ennättävät päätehakkuuikään pienillä lahovaurioilla
<p>Ne jotka ei usko ilmastonmuutokseen, niin kysyn teiltä, paljonko esim Saksan metsissä oli hyönteistuhoja esim kirjanpainaja 15v sitten? Mites suomessa? Paljonko hyönteistuhoja oli ennen ja nyt? Lapsikin tajuaa että kesät on kuumentuneet ja kuivuneet.. </p>
Apli käsittelet vain yhtä muuttujaa, kun metsissä niitä on lukuisia. Oletko tutkinut Ilmatieteen laitoksen sivut vai siis kysynyt lapselta?
Katsopa Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Ainakin minä luin niitä siten, että kesäsateet ovat lisääntyneet viimeisen 30 vuoden aikana. Lämpötila on keskimäärin vähän noussut, mutta hajonta on suurta.
Miksi siis kirjanpainajatuhoja?
On kirjoitettu, että Saksassa kuusta on istutettu vääriin paikkoihin.
Suomessa kirjanpainatuhon siemen on usein kuusen tyvilaho, joka on kuusikoiden ikääntyessä lisääntynyt. Esimerkiksi meidän metsien vähäiset kirjanpainajatuhot ovat myrskyn kaatamien tyvilahokuusten vieressä. Etelä-Suomessa jo satoja vuosia harjoitetut poimintahakkuut ovat onnistuneesti lisänneet tyvilahoa, minkä jokainen siellä metsiään kasvattava tietää. Kirjanpainajatuhojemme juurisyy on usein harsintahakkuut siis jatkuva kasvatus. Ei ilmasto.
Kuten Puuki tuossa edellä totesi, niin suuri huijaus tehdään, kun myyntitulojen eroja ei oteta huomioon. Kuten niin moneen kertaan on kirjoitettu, niin aukon paremmilla tuloilla katetaan uudistamiskulut. Tämä ei kuitenkaan ole suurin huijaus tässä keskustelussa. Suurin on tietenkin se, että jatkuvan kasvatuksen metsä pahimmillaan kasvaa vain puolet jaksollisen kasvusta.
Tietysti vertailun pitää koskea aina tilan kaikkia metsiä. Jaksollisessa aukon ulkopuolinen metsä kasvaa selvästi paremmin kuin jatkuvan harsintametsä ja usein viimeistään 10 vuoden kuluttua aukon kasvu ohittaa harsintametsän kasvun ja parhaimmillaan kasvu on 3-kertainen jatkuvaan verrattuna.
Nämä ovat yksin kertaisia biologisia tosiasioita, joiden selvittämiseen ei edes tarvita kymmenien vuosien kokeita.
Minä näen, että ilmakehään vaikuttaa niin luonnollinen vaihtelu kuin hiilidioksidin lisääntyminen. Metsäkadon vaikutuksesta ei ole paljoa keskusteltu, mutta tällä saattaa myös olla merkitystä. Voivatko suurkaupungitkin vaikuttaa? Tiedetään, että ne ovat lämpimämpiä kuin luonnontilaiset paikat. Kyseessä on kuitenkin varsin pienet muutokset. Tämän vuoksi on tietysti mahdotonta sanoa miten mikin osatekijä vaikuttaa. Muuttujia ja mahdollisia takaisinkytkentöjä on liikaa.
Ilmastoasiat ovat täysin politisoituneet, joten kaikkiin johtopäätöksiin tulee suhtautua epäillen.
Tolopaisen 1,2 ha on ihan hyvä esimerkki. Uudistuskulujen ja verojen jälkeen jää noin 3000 euroa. Ei siis joudu sijoittamaan omaa rahaa. Kannattaa uudistaa ja sitten nauttia kuvion hyvästä kasvusta tulevina vuosina.
Meikäläistä kiinnostaa ennen kaikkea työn laatu. Kaikki metsurit ovat suomalaisia. Myhistyksen kaverit taitavat olla ihan sen palkkalistalla. Sitten on yksi porukka, joka yhden sen jäsenen yrityksen palkkalistalla. Tässä on välissä vielä yksi yritys ja sitten tulee sopimuskumppani. Näillä on on omavalvontasysteemi, joka käy tarkistelemassa työn jälkeä. Sitten on vielä yksi entinen hirviporukkakaverini, joka tekee istutukset kappaletaksalla ja perkaukset tuntityönä.
Yhteisöjen työmaiden jäljistä en tiedä. Tulospalkkiosysteemit ovat pirullisia, sillä ostajaa palkitaan sitä enemmän mitä halvemmalla tilaa.
Silloin juuri vaurastuu, kun ei tuhlaa rahojaan kalliisiin ulkomaanmatkoihin ja autoihin.
Puukkojunkkarit Rannanjärvi ja Isotalo, samanlaista sakkia.
Taisi olla niin päin, että ensin olivat kusipäät ja sitten joukkoon joutui ryhmäpaineen vuoksi muitakin. Nähdään sitten käräjillä millaista porukkaa oli. Jos minulle tulisi tarpeen tehdä jotain rikollista, niin en siihen kyllä kaveria pyytäisi avuksi.
Ei tietysti ole kokemusta. Mutta ei tässä ollutkaan kyse mistään petopolitiikasta vaan perämetsän tyyppien ajanvietosta ja bisneksestä. Miten ilvekset hirvet joutsenet ym liittyvät petopolitiikkaan.
Jos susi olisi tappanut isävainaani hirvikoiran, niin sen suden olisi kannattanut vaihtaa maisemaa, mutta ei hän olisi sitä kelkalla ajanut takaa pitkin kyliä. Nyt kyseessä on ollut selvä rälläämiskulttuuri.