Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Palataanpa perusasioihin. Tänään tulee kuluneeksi 84 vuotta Talvisodan loppumisesta. Isä oli keskisuomalaisten porukassa Taipaleenjoella. Rauha tuli klo ja tykistötuli loppui. Alkoi kuulua talitiaisen laulua. Oli sotilaille mieluisaa kuultavaa.
Isä oli pioneeri ja heillä oli valmiit hävitys- ja ansoitussuunnitelmat, jos Laatokan pohjoispuolella Kollaan rintama murtuisi ja Taipaleen porukkaa uhkaisi saarroksiin joutuminen. Ei tarvinnut panna suunnitelmaa käytäntöön. Piti vain hiihtää n 70 km uudelle rajalle.
Setä oli siellä Mustaojalla pikakivääriampujana ja epäilemättä surmannut melkoisen joukon vihollisia. Eräänä aamuna vihollinen oli paikallistanut hänen sijaintinsa. Kun setä työnsi pesäkkeessään aseensa esiin, niin vastustaja ampui konekiväärillä. Onneksi osui vain vasempaan käteen. Sormista jäi vain peukalontynkä. Setä kaiketi ajatteli, ettei kaatokiintiö ole vielä täynnä. Kävi sidottamassa kätensä, lainasi kiväärin ja yksikätisenä ampui vielä yhden vanjan. Sitten läksi siviiliin.
En ollut, mutta Luken, ent Metla, mittaajat olivat jo 1980-luvulla. Tätä koealaa eikä tutkimusta ole keskeytetty. Sen sijaan Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimus keskeyteiin, koska hänen koealalleen oli ilmestynyt taimia, jotka olivat aloittaneet kasvunsa muualla. Eikä kuvio toiminut jatkuvana.
Siellä Lapinjärvellä Luken tutkimusmetsässä, jossa olosuhteet taimettumiselle olivat ideaalit jatkuvan kasvatuksen metsä kasvoi 4-5 m3/ha/v.
Olen hakkauttanut aukoiksi entisiä harsintametsäkuvioita, joissa lähtötilanne n 60-70 vuotta sitten tehdyn harsinnan jälkeen sitten on ollut 200 runkoa/ha. Tämän jälkeen on syntynyt n 80 hakkuukelpoista kuusta/ha, joten mitään jatkuvaa poimintaa ei olisi voinut suorittaa järkevästi. Keskikasvuksi tulee n 200 m3/ha eli 3 m3/ha/v.
Kun väitetään vakavalla tavalla, että jatkuvalla kasvatuksella päästään tasolle 9 m3/ha/v, niin mielestäni valehdellaan tarkoituksellisesti. Sellaista jatkuvan kasvatuksen metsää, jossa tuollaiset kasvuluvut olisi mitattu, Suomessa ei ole.
Todellisuudessa jatkuvan kasvatuksen metsissä päästään siis yleensä tasolle 3-5 m3/ha/v.
Muistutan taas, että jaksollisessa kasvatetaan parhaita puita, parhaissa oloissa oikeilla paikoilla. Tässä selitys.
Totuuksia on varmaan erilaisia riippuen paikasta ja vastaajasta. Minä olen lukenut, että Keski-Euroopan tuhojen pääsyynä pidetään kuusen istutusta väärään paikkaan. Oikein tai väärin, siihen en ota kantaa.
Ainoa näkemäni kirjanpainajatuho käynnistyi kaatuneiden tyvilahopuiden vierestä aivan kuten tiedetään:
Kirjanpainaja iskeytyy varttuneiden kuusien paksun kuoren alle. Ne lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa, lumenmurroissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa.
Tämä löytyi netistä
Onko sinulla RR parempaa selitystä sille, miksi Etelä-Suomen poimintahakatuissa kuusikoissa on pahat tyvilahotuhot, muttei Keski-Suomen. Toki eräs osaselitys saattaisi olla laiduntaminen.
Ei puunkorjuun jumala ainakaan meidän metsiemme käsittelytapaan vaikuta. Siihen vaikuttaa halua kasvattaa puuta mahdollisimman paljon ja tehokkaasti. Hyvä, että tähän on konstit olemassa. Kaikkien hakkuittemme tarkoituksena on parempi metsänkasvu. Samalla syntyy myös hyvä tulos.
Aplille vastaisin, että syynä juurikäävän leviämiseen ja nykyisiin kirjanpainajatuhoihin ovat aiemmat olosuhteet, jotka ovat pakottaneet poimintahakkuisiin. Meillähän kasvaa edelleen paljon ikääntyneitä harsintakaudella alkunsa saaneita metsiä.
Tulevaisuuden syyllisiä ovat jatkuvaa kasvatusta kiihkeästi mainostavat, joita siis löytyy täältäkin kaksi kappaletta ja ennen kaikkea julkisuudessa paistattelevat ”tutkijat” ja media. Tietysti myös metsänomistajat, jotka eivät ymmärrä hakea oikeaa tietoa.
Jos katsoit Apli Ilmatieteenlaitoksen sivuja, niin niiltä ei syyllistä löydy.
Sillä kympin sijoituksella lisätään metsän tuottoa vähintään 50 % ja sehän on ilmaista siinä mielessä, että näin saadaan puusta parempi hinta, kuten ole ainakin 100 kertaa kirjoittanut.
Poimintahakkuita on tehty Etelä-Suomessa jo 1700-luvulta. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun metsänomistajien retkellä Askolassa oli nähtävissä juuri kuvaamani ilmiö. ”Laitonta” oli poimintahakkuu n 1960-2014, mutta sitä luonnollisestikin sitä on harjoitettu eri nimellä. Esimerkiksi meidän metsään tehtiin eräälle maisemakuviolle poimintahakkuu vuonna 2000, jolloin merkkasin lankomiehen kanssa kaadettavat puut.
Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla syötöllä – Forest Issues (uef.fi)
Kyllä meidän metsät tuottavat puuta joka vuosi ja joka vuosi sitä myydäänkin sen verran, kun katsotaan viisaaksi.
On kyllä heikot eväät jatkuvan kasvatuksen harjoittajilla, kun tuollaisilla väitteillä perustelevat. Minä nimittäin jatkaisin tuota lausetta seuraavasti, niin meidänkin metsät, mutta vähintään 50 % enemmän.