Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
luontokadon torjuntaan.
Minkä luontokadon?
Sitä minäkin ihmettelen.
Onhan sitä rakennustyömailla ja sähkön tuotannon seurauksena. Mutta sitähän ei koskaan tarkoiteta.
Väistämättä tulee mieleen pari diktatuuria, jossa samaa mantraa hokemalla saadaan kansa uskomaan mitä vaan.
Ihmettelen myös aukkojen kauhistelua. Kun katsoo hienosti kasvavaa aukkoa, niin ei voi ymmärtää mitä pahaa siinä on. Luonto vaan kiittää, kun pääsee uusiintumaan.
Muistelen jostain lukeneeni, että kyllä se safka saattaa myös pilaantua, jos on kerätty paljon.
Myös varpuspöllö kerää saalista samoja määriä.
Kerran näin helmipöllön aamulla hakkuuaukossa. Lensi jättöpuusta (olivat keloja) toiseen. Ei sillä kertaa löytänyt saalista.
Pitäisiköhän tasapuolisuuden nimissä mainita, että osa niistä taimista syntyy sinne poistetun puuston aukkoihin ja kehittyy ilman tuota 40 vuoden odottelua. Toisekseen puun iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta myyntihintaan.
Kokemusperäistä tietoa on, että pieneen aukkoon syntyy luontaisesti kuusia harvakseltaan ja ne ovat kasvaneet 16 vuodessa metrisiksi turilaiksi ja vastaavasti viljelykuuset ovat ainakin 6-7-metrisiä.
Eihän puun iällä ole aina vaikutusta myyntihintaan, mutta hyvä kasvu tuottaa enemmän myytävää ja ison leimikon yksikköhinnat ovat paremmat. Metsätaloudessa on myös kiinteitä kuluja, jotka eivät riipu myyntimääristä. Mitä enemmän myydään, sitä vähemmän nämä kiinteät kulut rasittavat metsätaloutta.
Meillä ei ole myyntien välisiä vuosia. Joka vuosi myydään paljon ja toisina vielä enemmän.
Meidän kasvatuskuusikoiden toteutunut keskimyyntituotto päivän hinnoilla on 6,5×60=390 euroa/ha/v. Jatkossa kasvu parempi. Tästä on hyvä jatkaa.
Pukkala on tutkinut ”virtuaalimetsää”, ei luonnonmetsää. Virtuaalimetsästä saa haluamiaan tuloksia, luonnonmetsästä ei.
Huomenna teen kaupat, sillä kohta ei kauppa käy.
Niin minäkin. Varmaan tulee vähäksi aikaa katkos. Yllättävän hyvät hinnat.
Kyllä meillä yhteismetsän osakkaat ja naapuritkin saavat hakea joulukuusensa ja kerätä kaupaksi menemätöntä puutavaraa ihan ilmaiseksi.
Siis yhteismetsän osakas maksaa 2 tai 6 %-yksikköä vähemmän veroa kuin yksityinen metsänomistaja tai kuolinpesä. Kustannuksia syntyy ainakin tilitoimistosta, joten nettona jää noin 4 %-yksikköä pienempi verotus. Joku yhteismetsä voi toki tuhlata enemmänkin hallintoon.
Kannattaa siis kadehtia yhteismetsiä etenkin koska niitä lisäksi hoidetaan yleensä hyvin ja saadaan hyviä hintoja. Helppo on yhteismetsiä perustaa tai liittyä niihin, koska Valtio maksaa näiden kulut. Yksityisen yhteismetsän, jossa ei tehdä yleensä osuuskauppoja, perintöverotusarvo perustuu todelliseen tulokseen toisin kuin yksityisen, joka taas puustoarvioon ja saattaa antaa korkeampia verotusarvoja. Ehkä joskus toisinkin päin.