Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Toisaalta myyjä hyötyy sen puunkasvun, joka mahdollisesti tapahtuu kaupan ja hakkuun välillä.
Markkinahintoihin sisältyy se hyöty, minkä ostaja saa voidessaan toteuttaa hakkuun markkinatilanteen mukaan.
Meillä on siis uudistussystematiikka sellainen, että päätehakkuukuusikot hakataan ennen kesälomia, jolloin havut kuivuvat kesän ja niistä varisee kerätessä suurin osa neulasista, joissa siis ne tärkeimmät ravinteet ovat. Sitten syksyllä kerätään risut ja mätästetään.
Useimmiten se leimikko on ollut tien varressa. En ole kuitenkaan havainnut ylileveitä ajouria muuallakaan.
Tunnen monta luotettavaa puunostajaa. Muunlaisia en tunnekaan. Puukauppaa on todella miellyttävää käydä nykyään. Täytyy arvostaa ostajaa, joka kerää puut vaikeistakin paikoista.
Viime syksyllä tuuli kaatoi n 30 m3 puita. Soitin tutulle puunostajalle, että ne pitäisi keräämässä. Lupasi, että hakevat ne, kun liikkuvat siellä päin ja maksavat sitten mikä on kohtuullista. Niin tapahtui. Tätä on hyvä yhteistyö.
Viime vuonna paras hakkuutähdetulo oli 1790 euroa/ha.
Vielä takavuosina maksettiin lähes puhtaiden kuusikoiden latvusmassasta 0,5-1 euro/kuusim3. Nyt hinta on vaihtelee tarjoajista riippuen yleensä välillä 3-5 euroa/kuusim3. Tällä todellakin voitetaan tarjouskilpailuja ja samalla pidetään ainespuun hintaa kurissa kuten sikari totesi.
Kuuntelin äsken Pääkaupunkiseudun metsänomistajien kokouksessa Lauri Hetemäen esitelmää metsätalouden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa metsäteollisuustuotteiden kysyntä tulee jatkossa lisääntymään ja nostamaan myös tuottajahintaa. Samaa mieltä olen ollut pitkään.
Kun metsänomistaja miettii toimintastrategiaa, niin siis kannattaa tavoitella mahdollisimman hyvää kasvua, koska silloin kuitataan hyvät voitot. Jokainen meistä tietää miten tämä onnistuu. Siis kunnon taimet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja huolehditaan niiden kasvuedellytyksistä.
Jatkuvan kasvatuksen harjoittajat sen sijaan kohdistavat tarmonsa metsiensä kasvun taannuttamiseen ja lopulta väistämättä edessä olevan uudistusvaiheen hankaloittamiseen.
Kuten tiedetään, niin reunametsä haittaa aukon kasvua. Helposti käy niin, että puolet pienaukosta kasvaa vain heinää. Ei taida olla kovin taloudellista.
Olen kirjoittanut niistä Luken jatkuvan kasvatuksen metsistä Lapinjärvellä. Katselin niitä erään joutsalaisen metsänomistajan kanssa. Todettiin, ettei tarvitse muuttaa mielipiteitämme. Ei varmasti Visankaan.
Taloja voi tehdä omistajan mielen mukaan, kun vain muistaa huolehtia kunnon perustuksista. Puilla on oma tyylinsä kasvaa. Siihen eivät omistajien toiveet vaikuta.
Kerro Reima mitä pahaa aukossa on.