Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tässä meikäläisen kommentti Hesariin:
Rohkenen epäillä sitä, että kivennäismaiden maaperästä on tullut pysyvä hiililähde. Onkohan edes ollenkaan? Kun hakkaan puun ja kasvatan uudet tilalle, niin kaadettujen puiden kannot ja juuret ovat siellä edelleen ja uudet tulleet lisää. Kyllä laskelmassa on jotain pielessä.
Sekin kannattaa huomata, että jostain sinne maaperään pitää sitä hiiltä saada, jotta sieltä sitä hiiltä poistuisi. Jos sinne ei keräänny, niin jossain vaiheessa kaikki loppuu. Niin päästöt kuin metsänkasvu.
Laskelmissa ei ole esitetty metsäkadon vaikutusta. Rakentaminen ja etenkin suuret tuulivoimala- ja sähkölinja-alueet hävittävät metsää ja siis pienentävät hiilinielua. Niillä alueilla maaperä epäilemättä muuttuu ainakin joksikin aikaa päästölähteeksi, koska hiiltä maahan kerryttävä puusto on hakattu.
Kyllä kunnon metsät ovat edelleen hiilinieluja ja niitä pitää kasvattaa ja hakata kuten ennenkin. Vai pitäisikö kieltää puurakentaminen ja vaatia, että kaikki tehdään vain fossiilisilla aineilla tuotetuista raaka-aineista.
Eikä luonnossa tällaisia äkillisiä muutoksia voi tapahtua. Tuntuu, että metsätalousvihamielinen Ilmastopaneeli on tehnyt parhaansa saadakseen hakkuita vähennettyä ja Hesari ilomielin levittää tätä ”ilosanomaa”.
Jo otsikko ”Uudet tiedot Suomen metsistä ovat todellinen uutispommi – Seuraukset eivät ole ihan pieniä” johtaa lukijan harhaan. Hätäinen lukija ajattelee, että normaalit metsät ovat päästölähde, kun tutkimuksesta selviää, että kyse on soista, joiden päästöt tutkimuksen mukaan ovat lisääntyneet. Ovatko todellisuudessa, siinäkin lienee monia epävarmuustekijöitä.
Koska kaupassa oli sovittu havujen keruu, niin soitto ja sähköposti ostajalle, että hoitakaa homma loppuun tai ainakin maksakaa havuista.
Pitäisiköhän sanoa, että tyypillistä MHY:n touhua, ettei tieto liiku. Yhtiöt kyllä tietävät, mistä ovat sopineet.
Pitkäänhän ne havut jäivät maahan ennen kuin niitä alettiin kerätä. Kyllä mätästys onnistuu ja kannattaisi se tehdä muutenkin, koska mättäissä taimet lähtevät paremmin kasvuun.
Havusellua tarvitaan lehtisellun sitomiseen, joten halvan lehtisellun runsas käyttö lisää havusellun kysyntää ja näyttäisi pitävän havukuidut ja sahahakkeen hyvissä hinnoissa. Hyvältä näyttää ja korkeat kuidun hinnat auttavat sahateollisuuttakin korkean sahahakkeen hinnan ansiosta. Savon sellu tekee koivukuiduista aallotuskartonkia, joka on lujuutensa vuoksi kysytty tuote. Koivunkaan osalta ei tulle merkittäviä pudotuksia.
Muistit Berza väärin Osaran aukioilla kasvoi puuta 70 m3/ha ennen niiden uudistushakkuita.
Saattaisi rauduskin menestyä, mutta ne hirvet. Karhunsammal saattaa aiheuttaa sen, ettei luontaista taimikkoa synny ja istutustaimet katoavat ns parempiin suihin.
Omakohtainen kokemus kuusta kasvavasta n 50-vuotiaasta suosta Saarijärveltä. Kuusikko piti harventaa. Mietittiin, että yritettäisiinkö paikalle jatkuvaa kasvatusta. Maapohja oli karhunsammalta, jossa kuusentaimi ei pysty kasvamaan. Niitä ei olut edes ajourissa.
Tehtiin normaali harvennus, jossa todettiin, että 17 % kuusista oli lahovikaisia. Ei tuollaiselle paikalle ole muuta vaihtoehtoa kun aikanaan kaistalehakkuu ja hieskoivu.
Tietysti, jos ostaa tilan, niin pitää asettaa joku tavoite tai vaan uskoa ja maksaa niin paljon, että saa tilan. Kumpi taktiikka on viisaampi, sen aika näyttää. Tuottotavoitteen asettajat voivat jäädä rahojensa kanssa ilman tilaa ja joku on maksanut liikaa, mutta sen aika ehkä hoitaa.
Koko tilalle ei kannata asettaa mitään tavoitteita vaan kullekin kuviolle. Sitten puukauppavaiheessa optimoidaan tilanne. Sopivien leimikoiden saamiseksi joudutaan joskus poikkeamaan kuvion optimikäsittelystä.
Metsätalous on yksinkertaista puuhaa. Puuta hakataan. Uutta kasvatetaan siten, että kunkin kuvion maapohjan tuottokyky on täydessä käytössä.
Annelille sanoisin, etten eikä kukaan muukaan pysty laskemaan kannattavuuden maksimointia. Niin paljon asiassa on tuntemattomia muuttujia. Puuntuotannon maksimointi on selvä tavoite ja epävarmassa maailmassa myös taatusti riskittömin vaihtoehto. Siksi tähtäämme ennen kaikkea siihen. Teemme kaikkemme, jotta saisimme kunnon taimikot syntymään.
Jätettiin koemielessä ”aisapuita” kasvamaan 12 vuotta sitten. Ei ole tullut kunnon propsia tukkipuusta puhumattakaan. Mutta aukossa kasvaa hieno sekametsä.
Koivutukkia kertyy vähän ja se on nykyään tosi kallista. Koivuvanerin tilanne on siksi hankala ja sulkeminen ehkä ymmärrettävää. Kaskikauden peruja Keski-Suomessa kasvoi koivikoita, jotka ruokkivat joskus kolmeakin koivuvaneritehdasta. Nyt kasvaa kuusikoita. Niistä saadaan erilaisia levyjä ja liimapuuta, joihin pitäisikin panostaa.