Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kommentti perinnebiotoopeilla Valtion piikkiin laiduntavan naisen murheista kertovaan Hesarin juttuun:
Suomen metsät vähenevät hyvää vauhtia rakentamisen seurauksena ja jotain pitäisi tehdä tämän korvaamiseksi. Ilmastoteko olisi palauttaa nämä nyt puuttomat entiset metsäalueet takaisin metsiksi. Samalla säästyisi paljon energiaa, kun lampaita ja muita elukoita ei rahdattaisi pitkin ja poikin Suomea. Ongelma on toki, että samalla moni virkamies menettäisi hyvän suojatyöpaikan, jossa nyt saa puuhastella ilman mitään todellista vastuuta.
Katselin metsäsuunnitelmasta eri-ikäisten kuvioiden kasvuja ja arvokasvuja.
10 v: kasvu 3 m3/ha/v arvokasvu 37 %.
14 v: kasvu 7 m34/ha/v, arvokasvu 69 %
17 v: kasvu 7 m3/ha/v, arvokasvu 39 %
17 v: kasvu 9 m3/ha/v, arvokasvu 41 %
26 v: kasvu 12 m3/ha/v, arvokasvu 11 %
Puutuomaalle kertoisin toisenlaisen esimerkin. Oli myös n 10ha:n erittäin voimakkaasti harvennettu männikkö, osin kuivahkoa osin tuoretta kangasta. On uusittu 3 vaiheessa. Löytyi erilaista taimettumista. Ehkä 10 % oli sellaista, että perkaamalla saatiin kasvatuskelpoinen taimikko. Loppu on uudistettu kylvämällä tai istuttamalla mäntyä tai istuttamalla kuusta. Uudistushomma on tehty taimettumattomiin osiin äestämällä ja kylvämällä männyn siemen. Yksi lohko onnistui hyvin, seuraavana vuonna viereen tehty samanlainen uudistus epäonnistui pahoin ja jouduttiin täydennysistuttamaan. Osittain taimettuneita kohtia paikoin laikutettiin ja istutettiin kuusta tai mäntyä. Paikoin istutettiin muokkaamattomaan maahan samoin taimia
Ensimmäinen kuvio kasvaa perkuun jälkeen vaihtelevasti, kuusta, mäntyä tai sekametsää maapohjasta riippuen. Toisessa (karummassa) vaiheessa on hyvä mäntytaimikko. Kolmannen vaiheen tilanne on vielä tarkkailussa.
Vieressä on siemenpuuasennolla uudistettu (kahden perkauksen jälkeen) hyvä mäntytaimikko.
Männyn uudistamisen onnistuminen riippuu niin monista tekijöistä, etten osaisi ennustaa mitä tapahtuu jollekin uudistukselle.
On lukenut. Oli vaikeaa saada sahahake kaupaksi. Nyt kehitys kehittyi ja puuenergiatarve vapautti sahat kuitupuun pakkomyynnistä sellutehtaille.
Nyt yhteistyö toimii. Sellufirmat myyvät tukkeja sahoille ja sahat kuitua ja sahahaketta sellutehtaille.
Millaisia ne Jyväskylän kirjanpainajien pilaamat metsät ovat? Eivät kuitenkaan normaaleja jaksollisen kasvatuksen metsiä.
No ei niissä päätehakkuumäärissä satojen kiintojen heittoja ole metsää.fi toleranssi on alle kymmenen kiintoa/ha. Timpan kaupassa motomies on tehnyt koneellaan rankan mittavirheen.
Ei ole tehnyt virhettä. Pääpuulaji kuusi vähentyi entisestä MHY;n arviosta pari prosenttia. ja oli aika lähellä Metsään.fi arviota. Sen sijaan männyn määrä kaksinkertaistui ja koivun kolminkertaistui arvioon verrattuna. Koivun lisääntyminen metsäsuunnitelmien arvoista on hyvin yleinen tapahtuma. Sama pätee myös männylle, jos sitä ei ole paljoa, niin arviot heittävät. Näyttäisi, että ainakin sekapuustossa Metsään.fi:n arviot heittävät. Kuten kirjoitin, niin metsäyhtiön arvio oli lähes oikea.
Verrattuna erään metsäyhtiön manuaalisesti tekemään ja vuosittain päivittämään suunnitelmaan 5 kahden viime vuoden hakkuussa kokonaispuumäärät poikkesivat arvioidusta -7,3, +3.3, +1,5, +4,1 ja -7,7 %. Tulokset ovat hämmästyttävän tarkkoja, koska myös hakattu ala saattaa poiketa suunnitellusta.
Jotain on säilynyt ennallaan. Nimittäin virheelliset metsätiedot.
Päättyneessä päätehakkuussa puuta kertyi reilu 400 m3/ha. Metsään.fi kertoi, että pääosassa hakkuuta kuuta olisi ollut 280 m3/ha ja ihan oikein ehdotti päätehakattavaksi tämä vuonna. Hakkuutuloa kertoi kertyvän hehtaarilta n puolet todellisesta. Pienemmässä osassa kertoi puuta olevan 293 m3/ha ja tähän esitti harvennushakkuuta
Metsäyhtiön tiedot, jotka olivat ilmestyneet meidän pyytämättä, osuivat n 5 %:n tarkkuudella oikeaan.
Eilen kertomassani kohteessa latvusmassan myyntitulo oli 1500 euroa/ha, millä kattaa uudistamiskulun ja vielä jääkin. Leimikon koskihinta oli 70 euroa/m3 (sis latvusmassan). Repikääpä tästä jatkuvan kasvatuksen harjoittajat.
Visa on täysin oikeassa. Jaksollisen metsässä kasvaa kaikenkokoisia puita oikeassa suhteessa. Jatkuvan metsässä ei edes kasva.
Metsänomistajalla on vain yksi mittari. Koko tilan puumäärä tien varressa kerrottuna yksikköhinnoilla ja vähennettynä kuluilla. Tämä kertoo metsätalouden kannattavuuden. Ei se missä järjestyksessä puut kasvat tai niitä hakataan.
Mitä se suojelu hyödyttää? Samat puut hakataan jossain muualla. Jos suojelee kasvavaa metsää, niin pitäisi samalla varmistaa, että suojelua vastaava määrä metsäteollisuustuotteita jää käyttämättä. Siis suojelija ja moni muukin pyyhkii sormeen. Ei osta mihinkään metsäteollisuustuotteisiin pakattuja tuotteita. Käyttää vain muovisia huonekaluja. Ym ym