Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jos jotain metsiin liittyvää pitäisi veikata, niin sitten suo-ojitukset. Luonnontilaisilla soilla on usein aika runsaasti koivuja. Jonain vuonna tulva kestää niin kauan, että koivuja kuolee, kun juuret ovat liian kauan veden alla. Syntyy sopivia pökkelöpuita. Näin oli laita niissä nuoruuteni metsissä, joissa luonnon ihmeitä tutkin ja joskus löysinkin tällaiselta suolta jonkun tiaisen pesän. Ojitetuilla soilla koivut eivät yleensä kuole nuorina.
Tutkimukset osoittavat kuutioissa lasketun pökkelöiden määrän lisääntyneen. Nyt koivut kuolevat yleensä vanhempina ja soveltuvat siksi huonommin hömötiaisten pesäpuiksi.
On tietysti täysin järjenvastaista väittää, että tiaisilla olisi pulaa ruoasta. Metsiemme lisääntynyt puumäärä kyllä elättää sellaisen hyönteismäärän, että moninkertaisellekin lintumäärälle löytyisi syötävää.
Mielenkiintoinen tuo tiaisjuttu. Oleellistahan siinä oli, ettei hömötiaiskannan vähenemisen syytä/syitä voi yksikäsitteisesti selvittää. Tämän olisin minäkin voinut kertoa. Juttu oli kuitenkin hyvä siinä mielessä, että siinä perinpohjaisesti kumottiin selvä yhteys hakkuiden ja tiaiskantojen välillä.
Tulee kyllä mieleen, että aikuisilla tutkijoilla pitäisi olla hyödyllisempää työtä kuin kumota asenteellisten metsätaloutta vastustavien perättömiä väitteitä. Taitaa olla toivoton yritys saada nämä metsätalouskielteiset tekemään aitoa rehellistä tutkimustyötä. Veronmaksajien resursseja kuluu täysin turhaan.
On se ”Metsä meidän jälkeemme” todellista huuhaata ja sai vielä Finlandia-palkinnon.
Noiden listojen allekirjoittaminen on kiristystä. Jos olet virassa tai apurahaa hakemassa, niin virkaura tai apuraha tyssää siihen, ettet allekirjoita. Hyvä, ettet Anneli ole kirjoittanut.
Viimeisen 5 vuoden aikana metsän arvo on noussut luokkaa 50 % normaalin vuotuisen myyntitulon lisäksi. Koskaanhan ei ole mahdollista päästä kestävästi korkeaan vuotuiseen päivän metsämaan arvolle laskettavaan myyntituottoon, koska metsän hinta nousee puun hinnan ja kasvun suhteessa.
Osakkeiden hinnat ovat sitä vastoin pysyneet ennallaan ja asuntojen jopa laskeneet. Ei siis sinun RR kannata elvistellä.
Minä katselen mielelläni tienvarren suuria tukkipinoja ja myyntitilityksen myös suuria numeroita. Kuten olen ennenkin kirjoittanut, niin löytyy tyyppejä, jotka periaatteellisista syistä näyttävät haluvan huonoa tuottoa metsistään ja seuraaville sukupolville uudistamisongelmia.
Metsän kasvu on olennaista, koska tulevaisuudessa puun kysyntä tulee kasvamaan ja hinnat nousemaan. Nyt tehdyn investoinnin tuotto tulee vaan paranemaan. Surullinen on sellaisen metsänomistajan tilanne, jonka metsien kasvu taantuu.
Kannattavuuslaskelmat, joihin RR yleensä vetoat ovat pelkkää puppua. Kukaan ei osaa ennustaa enempää puun hinnan kehitystä kuin muidenkaan sijoitusten.
Muutaman viime vuoden puun hintojen kehitys on osoittanut kuinka olemattomalla pohjalla NNA-laskenta on.
Itse asiassa Nenonen ei sitä korjausmuunninta keksinyt vaan eräs tykistöupseeri. Nenonen otti vain sen käyttöön. Oli tarkoin varjeltu sotasalaisuus. Ei saanut kertoa saksalaisillekaan.
Kuuluhan tämäkin siinä mielessä metsätalouteen, että tykkituli teki ja muokkasi aukkoja. Silloin 19-vuotias lankomies oli Tali-Ihantalassa tykkien tuliasemassa laskijana.
Olennaista on vain metsän kasvu Meidän metsiemme kasvu on lisääntynyt n 70 % sinä aikana, kun niihin on tehty aukkoja.
Repikää Perko ja Jovain siitä.
Huono tuuri oli-tuomaalla. 2018 oli huippuvuosi ja 2020 alkoi tukin kysyntä kasvaa, mutta 2019 tukkipuu kävi todella heikosti kaupaksi. Tämä aiheutti tietysti kuitupuun kysyntähuipun ja nousevat hinnat. Tietysti mukavampi olisi ollut myydä tukkia 2018-hinnoilla.
Ylispuuhakkuu ei ole suojuspuuhakkuu, joka on käytännössä raju harvennus. Ainakin ohjeet ovat täysin ristiriitaiset. Tiesikö ostaja mitä myyjä tarkoitti, jos puhui suojuspuuhakkuusta?
Kukaan ei hakkaa tahallaan sellaista jota ei myyjä ole tarkoittanut. Tulee vaan kauheasti vaivaa ja aikaa vieviä selvittelyjä. Ostajien pitäisi olla tosi tarkkoja outojen ohjeiden kanssa.
Meillä päin on metsänomistaja, joka halusi, että harvennuksen jälkeen put ovat yhtä kaukana toisistaan. Ei ainakaan silloin saanut puitaan kaupaksi.