Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meillä päin Keski-Suomessa on runsaasti villiminkkejä. Ovat varmaan syynä siihen, että pienestä n 3 ha:n järvestä vesilinnut ovat hävinneet. Positiivinen vaikutus on, että sananlaiturillamme ei ole enää vesilintujen jätöksiä.
Tässä kommentti Hesariin:
Kysymys kuuluu, miksi Taavetin eteläpuolella maanomistaja ei ole reagoinut kirjanpainajatuhoihin vaan on antanut metsänsä pilaantua. Hoidan erään yhteismetsän asioita. Kesällä 2022 havaittiin eräässä kuusikossa muutama kirjanpainajan tuhoama kuusi. Tuhon alkusyy oli ilmeisestikin myrskyn metsän sisällä kaatama muutama tyvilahokuusi. Emme jääneet odottamaan. Kesäkuussa 2023 oltiin tehty paikalle 2,5 ha:n aukko.
Metsänkäsittelyllä on suuri vaikutus kuusikoiden tuhoihin. Mediassakin on käsitelty Jyväskylän virkistysalueilla jatkuvan kasvatuksen hakkuiden seurauksena tapahtuneita kuusikkotuhoja. Vuonna 2018 Metsälehti julkisti Joutsassa jatkuvan kasvatuksen seurauksena tapahtuneesta tuhosta videon. Vaikka tällaiset riskit tiedetään, niin jatkuvaa kasvatusta markkinoitiin juuri tässä lehdessä Erkki Lähteen suulla.
Omakohtainenkin kokemus on n vuodelta 2000. Teetimme kuusikkoon voimakkaan yläharvennuksen, minkä seurauksena jätetyt kuuset alkoivat kuivua. Kiireesti moto töihin ja aukoksi. Tämän jälkeen päätimme, että yli 50-vuotiaita kuusikoita ei harvenneta vaan aikanaan aukoiksi.Kuusikoita ei saa käsitettä riskialtteilla hakkuutavoilla. Niitä pitää tarkkailla ja siinä tuo keinoälysysteemi pitää saada yleiseen käyttöön. Tuhoihin on reagoitava välittömästi riittävän voimakkailla hakkuilla.
Hakkuut pitää pyrkiä suunnittelemaan sitten, ettei metsään jää pitkäaikaisia auringon paahteelle altistuvia reuna-alueita. Muutama kuollut kuusi ei haittaa, koska sertifikaattikin vaatii niitä
Sekapuuston kasvatusta tulee suosia, mikä parantaa myös kasvua. Valitettavasti tämä ei aina onnistu. Yhteismetsämme mailla on alueita, joilta hirvet ovat syöneet männyn- ja koivuntaimet. Vain kuuset ovat jäljellä.
Kertauksena. Tuhot eivät johdu vain ilmastosta vaan paljolti vääristä metsää koskevista toimintatavoista.
Hyvä Leena, opit. Mitä aiot tehdä, etteivät nuo katastrofit toteutuisi?
Jälki oli sen mukaista. Hometta ja eristehuijausta. Talot pitää hävittää pikimmiten!
Perko tätä kutsun vihapuheeksi. Pyydä anteeksi. Et ymmärrä rakentamisesta mitään. Et tiedä myöskään sitä millaisia vastuullani olleet rakennukset ovat olleet ja ovat nykyään.
Ihmettelen, että sinun annetaan kirjoittaa täällä.
Olen kymmeniä vuosia uudistuttanut entisiä harsintametsiä. Ei niissä ole mitään käytännön eroa jk-metsiin. Fakta on vaan se, että niiden kasvu ja uudistuminen on n 90 %:sti ollut surkeaa ja muuta vaihtoehtoa ei ole ollut kuin uudistaminen. Joskus niissä on aukkojakin, mikä on tehnyt uudistamisesta entistä haastavampaa, mutta sitkeällä työllä siinä on onnistuttu.
Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin järkevä metsätalous lähtee metsien kasvattamisesta täystiheinä. Tämä takaa parhaat myyntitulot ja helpoimman uudistamisen. Näin yksinkertaista tämä on.
Ei ole hyviä jk-kohteita kuin hetkellisesti. Sitten, kun tulee aika uudistaa, on vaikeaa. Toisin on täystiheän metsän uudistaminen. Saa kerättyä hakkuutähteet ja taimikko ennättää yleensä kaikkea pintakasvullisuutta pakoon. Insinööri, joka rakennusliikkeessä koko ajan joutui kiinnittämään huomiota taloudellisuuteen ja tehokkuuteen ei voi ymmärtää, etteivät jotkut ymmärrä näin yksinkertaisia perusasioita.
Eivät entiset metsänhoitajapolvet löytäneen harsinnasta mitään hyvää ja tunsivat systeemin perinpohjaisesti
Kyllä ennenkin osattiin uudistaa vaikka käytettiin paljasjuuritaimia ja vain istutuskuokkaa. Meillä on toki vain 60 aikana uudistettuja kohteita.
Meillä ei ole heinätty kuusentaimikoita. Johtuu siitä, että kuusikot ovat olleet kaadettaessa täystiheitä ja uudistaminen on tehty nopeasti.
Miten luontainen taimi lähtisi kasvuun heinikossa. Kerro Tuomas.
Jos metsä ei kasva, niin se haittaa tietenkin metsänomistajaakin. Kuten olette varmaan huomanneet, niin puunhinta on nousussa. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän puuta on myytävissä entistä parempaan hintaan.
On myös yleisessä intressissä, että metsä kasvaa mahdollisimman hyvin. Syitä mm ilmasto, työpaikat ja kansantalous.
Pukkalan metsässä voi tulla myyntieuroja, mutta jaksollisen hakkuusta taimikon perustaminenkin huomioon ottaen vielä enemmän. Puustotaseen pieneneminen vie Pukkalan systeemin aina miinukselle.
Tuomaalle sanoisin, että minunkin havaintoni perustuvat useampaan sataan hehtaariin eri-ikäisiä jaksollisen metsiä. Toki joskus on ongelmia eri syistä, mutta ne ovat vähäisiä poikkeuksia. Kuusikoiden uudistaminen on pitkään ollut idioottivarmaa. Taimikot ovat täystiheä ja luontaiset taimet täydentävät niitä.. Muutama hankala kevät on heikentänyt männyn itämistä. On jouduttu täydennysistuksiin ja säätämään systeemiä paremmaksi. Tällainen kuuluu normaaliin elinkeinotoimintaan.
Minulla on pari koetta, toinen myrskyn tekemiä jälkiä,, toinen oma koe. On järkyttävän suuri ero taimettumisessa ja taimien kasvussa jaksollisen eduksi.
Voi voi Jovain. Pärjään kyllä omia puita myymällä kuten tuossa edellä kirjoitin.
Sitten tulee lisäksi henkinen hyvinvointi katselemalla hyvin kasvavia taimikoita ja metsiä sekä isoja puutavarapinoja odottamassa kuljetusta.
Voi voi Perko. Kyllä kasvulla on merkitystä ja vielä erityisesti siksi, että uudistaminen kustannetaan paremmilla myyntihinnoilla.
Älä kuitenkaan sure Perko. Olet arvokkaassa seurassa Erkki Lähde, Lauri Vaara, Timo Kulmala, Yrjö Norokorpi.