Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ei minusta voi verrata koska kun saan talon valmiiksi ja lähden toisiin töihin alkaa rapistuminen vääjäämättä, mutta kun saan jk-hakkuun tai minkä tahansa hakkuun valmiiksi ja tulen 20vuoden kuluttua samalle paikalle niin metsä on kasvanut lähes tunnistamattomaksi eli puuta/arvoa on vain enempi ja kaupaksikkin käy paremmin.
Olen katsellut erästä myrskyn 2006 harventamaa kuusikkoa. Olen lähettänyt siitä kuviakin. Tämä metsä on tunnistettavissa. Jäljelle jääneet suuret puut kasvavat. Sekaan on kasvanut muutama metrinen kuusentärri.
Olen myös katsellut joskus 70 vuotta sitten suojuspuuasentoon hakattua metsää. Jäljellä ovat alkuperäiset n 200 runkoa ja sekaan kasvaneet n 80 kuusta. Helppo tämäkin on tunnistaa.
On tietenkin selvä, että rehevän paikan hakkuuaukko voi muuttua 20 vuodessa paljon.
Pian siirrymme sivulle 999 ja sitten tulee sivu 1000. Voisimmeko sopia, että jokaisella on enintään lyhyt kiitospuheenvuoro sivulla 1000. Toivottavasti joku vaivautuu sitten julkistamaan koosteen kirjoituksistamme.
Siis aito jatkuvan kasvatuksen hakkuun alkutila on jonkun katastrofin jälkeen syntynyt vaihteleva luonnonmetsä. Tästä on sitten poimittu suurimmat puut pois kerta toisensa jälkeen. Lopputila on hidaskasvuinen vähäpuinen kuusikko, jollaisia olivat Osaran aukeiksi uudistetut kuusikot.
Kauanko tuollainen metsänhävitys kestää? Voimallinen sahausboomi alkoi 1870-luvulla. Osaran aukeita alettiin uudistaa 1940-luvulla. Puutya oli n 70 m3/ha. Siis enintään 70 vuotta kestää tuhota metsä pakkouudistettavaksi. Meillä Keski-Suomessa oltiin tehokkaampia. Puumäärään 50 m3/ha päästiin jo 1933. Jätettiin kasvamaan ja alettiin uudistaa 1963.
Jatkuvaa kasvatusta on tutkittu ja 1930-luvulta ja metsien historiaa tunnetaan paljon pitemmältä aikaa. Hyvä säästökohde on lopettaa 0-tutkimuksia eli Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen tutkimukset ja myydä puut.
Avovaihe kuului ainakin osaksi harsintaan. Muistamme, että määrämittaharsinnassa hakattiin kaikki määrätyn paksuuden ylittäneet puut. Ikimetsistä läksi silloin kaikki, joten kyllä Suomeen on tehty aukkoja oikein urakalla ainakin 1860-luvulta alkaen.
Metsänhoidollinen harsinta vastasi kait enemmän jatkuvaa kasvatusta. Tunnettiinko siinä aukkoja, en tiedä. En kuitenkaan muista tavanneeni yhtään aukkoa nuoruuteni harsintametsissä.
Mm näin kirjoitettiin Keskusmetsäseura Tapion vuosikirjassa 1913:
Metsän kylvö ja istutus vaatii kyllä työtä ja vähän rahaakin, mutta pääoman sijoitus metsätalouteen on varma, sillä metsä kasvaa hyvinä ja huonoinakin vuosina ja antaa sadon, jonka arvo yhä nousee ja enin juuri missä viljelys on enin levinnyt.
Kirjoittaja oli Nils Thome. Otsikko oli Metsän kasvatus, yksi aikamme varmimmista rahan sijoittamistavoista.
Vaikka hirvet eivät ohjaa puulajivalintaa, niin ne aiheuttavat joissakin tapauksissa sen, että reheville pohjille ei kuusen lisäksi synny luontaisesti koivua ja mäntyä.
Noin 40 vuotta sitten kuusella uudistetuilla kohteilla saattaa olla täydellinen sekametsä, mutta 25 vuotta sitten uudistetuista etenkin koivut puuttuivat ja 20 vuotta sitten uudistetuista osin männytkin.
Meillä on aivan samaa ilmiötä, että on kuvioita, joilta kaikki koivut ja männyt on syöty. Toki paljon löytyy toisenlaisiakin kuvioita, mutta pienellä tilalla saattaa olla vain pelkkiä kuusentaimia hirvien vuoksi.
Vähän tilastotietoa ja muuta:
Katsopa Toni kuvaa ”Taavetin eteläpuolella” . Missä näet avohakkuun vaikutuksen? Edellä kertomani omakohtainen esimerkki oli n 90-vuotiaasta metsästä, joka lienee syntynyt entisen kaskialueelle syntyneen koivikon alle.
Kirjanpainajien lisääntymiseen vaikuttaa lähinnä kolme syytä:
– Väärät metsänkäsittelytavat, siis jatkuva kasvatus.
-Kuusikoiden ikääntyminen
-Runsas puusto, joka helpottaa massaesiintymisten syntymistä
-Lämmennyt ilmastoTodettakoon, että VMI1 1921-24 kertoo, että Suomessa oli kuusta silloin 399 miljoonaa m3 eli n 29 % kokonaispuumäärästä 1385 miljoonaa m3. VMI 12/13 2018-22 kertoo, että kuusta oli tällöin 763 miljoonaa m3 eli n 30 % kokonaispuumäärästä 2550 miljoonaa m3. Kuusten osuus on siis säilynyt lähes ennallaan viimeisen 100 vuoden aikana. Kokonaispuusto on lisääntynyt 84 %. Eipä voi puhua mistään metsäkadosta.
Kyllä Keski-Suomessa on saukkojakin. Tänään näkyy Iltasanomien nettiversiossa video, jossa saukko ilmestyy erään Marjaanan uima-avannosta. Varmaan olosuhteista riippuen vaikuttavat toisiinsa enemmän tai vähemmän.
Hyvä kommentti Hesarin keskustelussa:
Minulla kävi niin, että kun jatkuvan kasvatuksen lohkolla suoritettiin harvennushakkuu, jäljelle jätetyt kuuset saivat liikaa valoa, alkoivat kuivaa ja kirjanpainaja iski niihin. Piti tehdä aukko, että loput kuuset ehdittiin saada pois ennen lisätuhoja. Olisiko niin, ettei jatkuvan kasvatuksen lohkoille kuuset sovi lainkaan? Kuuset eivät näytä kestävän nykyilmastossa muiden puiden poistoa läheisyydestään vaan alkavat kuivaa. Kuusia voi ilmeisesti nykyilmastossa kasvattaa vain valoisuudeltaan muuttumattomassa ympäristössä, eli puupellossa, mihin tehdään varovaisia harvennuksia ja lopuksi kaikki kuuset kaadetaan kerralla pois.