Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Keran jäi aika paljon lumen alle. Seuraavana vuonna oli siellä päin saman ostajan leimikko, jonka puut ajettiin aiemman leimikon poikki kulkevaa ajouraa. Silloin läksivät vanhatkin puut.
Perkon innoittamana katsoin verohallinnon sivuilta, että yhteismetsät on vapautettu puukaupan ennakkoverosta. Mikä lienee syy tällaiseen sosialismin edistämiseen.
Totta, ettei yhteismetsä maksa puukaupan yhteydessä veroa. Sen sijaan yhteismetsät kuten muutkin yritykset maksavat ennakkoveroa kuukausittain. Veron suuruus määräytyy aiempien tilivuosien mukaan. Joskus maksetaan täydennysveroa, joskus saadaan veronpalautusta. Kyse ei ole siis ”sosialismin erdistämisestä”.
Lain mukaan ei yleensä ole velvollisuutta maksaa puukaupasta veroa ennakkona.
Et ole Perko tehnyt koskaan puukauppaa. Kun yksityishenkilö myy puuta, niin ostaja nappaa veron ennen kuin saat sitä käsiisi. Näin on verottaja määrännyt. Nyt tuli selväksi, että Perko on trolli, koska ei tiennyt veronpidätyksestä.
Kiitos infosta Perko. Eikö päätetä, ettei enää kommentoida tätä trollia.
Kuka metsäammattilainen tiesi v 2016, että v 2023 saan päätehakkuukuusikosta läpihintana 50 % enemmän samanlaisesta kuusikosta. Tai v 2021, että saan v 2024 koivukuidusta 100 % enemmän.- Pari nimeä Perko. Kiitos.
RR mistä voi metsän tulevan tuoton tietää? Lähetä kiireesti linkki meille ymmärtämättömille.
Suorastaan laki suosittelee sitä, mutta varsinaisesti vain kuusi taimettuu ja se taimettuu muutenkin jaksottaisen metsän alle ja luokitus ottaa sen huomioon. Ei jk taimikkoa (metsää) tarvitse erikseen lähteä perustamaan, näin ei toimi Norokorpi ja Lähdekään.
Ei muuten kuusikaan yleensä taimetu kuusen alle. Tämän näin eräässä Norokorven esittelemässä jatkuvan kasvatuksen metsässä, jossa poimintahakkuu oli tehty 8 vuotta aiemmin. Ei tässä ajassa ollut tullut taimia.
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, jos tuosta metsästä olisi hakattu sama puumäärä aukoksi, niin siinä aukossa kasvaisi monimetrinen taimikko. Tietysti metsäkin kasvaisi vähintään yhtä hyvin.
Olen Bosgårdissa lounaalla. Ei ole näkynyt aitoja toimivia erirakenteisia jatkuvan kasvatuksen metsiä vielä täällä luontopolun varrella. Semmoinen mielikuva tulee että jos sekametsiä lähtisi kovasti harventamaan saadakseen tai vapauttamiseen taimia saattaisivat loput kuuset kuivettua.
Vaikuttaa siis, että jatkuvan kasvatuksen metsätalouttaan mainostava Bosgård on kahden metsänhoitotavan loukussa. Kuusikoihin ei voi tehdä aukkoja, koska mainostavat harjoittavansa jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ei taas uskalla tehdä, koska edessä on Annelin kuvaama riski. Nolo juttu olisi, jos luontopolun varren kuuset kuivuisivat jatkuvan kasvatuksen hakkuun vuoksi.
Luonto hoitaa tämän tilanteen. Joku lahovikainen kuusi kaatuu. Siitä alkaa kaarnakuoriaisepidemia. Nyt voi tehdä aukon metsätalouden turvaamiseksi.
Jk-metsänhoito on yhtä tuloksellista kuin opettaisi lehmiä lentämään. Kun biologia ei mahdollista, niin neuvot eivät auta.
Kirjanpainajaongelmaa ei ollut ja metsä on edellisen kerran harvennettu jo enne jk mahdollisuutta. Lisäksi se ei muuta uudistamisongelmaa miksikään, minkälainen metsä aukoksi hakattiin. Olosuhteet ovat Visa kovin erilaisia.
Vaikka jatkuva kasvatus ei ollut luvallista, niin yläharvennus oli. Tässä on kaiketi tavoiteltu jatkuvaa kasvatusta voimakkaalla yläharvennuksella. Lopputulos oli aivan odotettu. Metsän tuhoutuminen paahteessa ja tuulessa. Siis erinomaisen hyvä esimerkki siitä, miten metsää ei saa käsitellä.
Meidän yhteismetsä ei harvenna yli 50-vuotiaita kuusikoita juuri siksi, mitä tämä esimerkkikin kertoo.
Missä ovat,”viherpuniikkien politiikkaan sotkettu propaganda” tai ”jk firmojen huijaus”. Hyvin ovat loistaneet poissaolollaan, jos missään ovat olleetkaan. Paremminkin kuuluu palstan valtaapitävien keinovalikoimaan. Tuskin antaa aihetta suhtautumisessa jk metsänhoitoon.
Tässä
mehtäukko
28.4.2024, 10:12
Timo Pukkala kirjoitti blogissaan 25. elokuuta (Forest Issues – Itä-Suomen yliopisto), että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin tasarakenteiset.Väitteensä tueksi hän esitti kaksi esimerkkiä. Niistä ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetun metsän vuotuiseksi keskikasvuksi todettiin 70 vuoden jaksolla 6,4 kuutiota hehtaarilla. Tasaikäisen, lehtomaisen kankaan istutuskuusikon vuosikasvu oli 6,0 kuutiota.
Vertailu oli tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) puuntuotoksen professorin Jari Hynysen laatimalla kasvumallilla. Hynynen kuitenkin oudoksuu tapaa, jolla mallia on käytetty.
”Mallilla ei voi arvioida koko kiertoajan keskikasvuja, eivätkä tutkimuksemme tulokset tue Pukkalan tulkintaa kasvun tasoista. 1980-luvulta alkaneiden mittausten mukaan harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla. Poimintahakkuin käsitellyillä koealoilla kasvu on ollut 5,8 kuutiota.”
Pukkalan esittämiä kasvulukuja Hynynen pitää epäuskottavina.