Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 6,888)
  • Timppa

    Liittyy  Hesarin uutiseen ilmasto- ja luontopaneeleiden mahdollisesta lopettamisesta:

    Jo on aikakin lopettaa nuo paneelit. Molempiin on pesiintynyt lobby, jonka tavoitteena näyttäisi olevan Suomen metsätalouden hävittäminen.

    Luontopaneeli vaati säilytettäväksi vanhoja kuusikoita. Keski-Euroopan ja jopa Suomen havaintojen perusteella tiedämme kuitenkin, että kirjanpainajat tulevat tuhoamaan tällaiset metsät ja tuho tulee leviämään viereisiin nuorempiinkin metsiin. Tavoitteena on siis hävittää Suomen kuusikot. Kyse ei voi olla mistään vahingosta vaan ilmeisestikin todellisesta suunnitelmasta.

    Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on Jyväskylän yliopiston professori. Yliopisto teki yhteistyötä venäläisten kanssa ja he yhdessä saivat tuloksen, että kuusikon ensiharvennus voidaan tehdä vasta 60-vuotiaana. Lähteenä käytettiin venäläisiä kuusikoita. Ei olisi tarvinnut mennä niin kauas. Olisin voinut esitellä useita 30-vuotiaana ensiharvennettuja kuusikoita 25 km Jyväskylästä.

    Edelleen Jyväskylän yliopisto sai tuloksen, että jatkuva kasvatus on kannattavaa, kun lasketaan kaikki muut hyödyt mukaan. Meidän metsissä kasvaa puita ja marjoja. Marjoista ei kukaan maksa eikä sinne kivikoihin voi viedä maksavia asiakkaita. Minä olisin voinut esitellä sitäkin, miten heikosti metsä uudistuu luontaisesti.

    Nämä paneelit vaativat siis metsätalouden merkittävää supistamista, mutta eivät sanallakaan viittaa siihen, ettei tällä olisi mitään merkitystä maapallon ilmastoon, koska puuta hakataan kysynnän mukaan. Jos ei Suomessa, niin sitten jossain muualla.

    Ei myöskään selvitetä millaiset vaikutukset hakkuiden vähentämisellä olisi maaseudun työllisyyteen ja elinvoimaan, metsäteollisuuteen tai Suomen kansantalouteen.

    Timppa

    Ollaan viime aikoina myyty päätehakkuut kokorunkokaupoilla, joten eipä ole tarvinnut miettiä apteerauksia.  Aiempien havaintojen perusteella klusterin motokuskit ottavat laatuviat tarkkaan huomioon.  Sahalle kelpaa joskus lengompikin tyvitukki.

    Käytännössä tapahtunee, että viallista päätyy tukiksi ja tukkipuuta kuiduksi.

    Timppa

    Jos siis hakkuita vähennetään ja metsäenergia korvataan fossiilisilla, niin eikö siitä fossiilisesta aiheudukaan päästöjä?  Jos puurakentaminen korvataan betonilla, niin eikö enää sementin valmistus aiheuta päästöjä.

    Tämä hiilinielukeskustelu tuntuu joskus täysin hölmöläisten hommalta.

    Timppa

    Tuohon hiilivarastoon pitää laskea mukaan myös kaikki maaperässä olevat fossiiliset polttoaineet.  Mitenkähän sitten käy=?

    Timppa

    Ja vähän tilastotietoakin ym:

    Ei Suomen metsiä kaadeta siksi, että joku sellutehtailija tulee sanomaan, että tarvitsee puuta. Metsiä harvennetaan siksi, että ne kasvaisivat jatkossa entistä paremmin. Tässä metsänomistajan apuna on kuluttaja, joka käyttää metsäteollisuustuotteita ja metsäteollisuus, joka muuttaa arvottoman harvennuspuun ensin arvokkaaksi selluksi ja sitten vielä arvokkaammaksi lopputuotteeksi.

    Ennen sellu- ja paperiteollisuutta pienikokoinen puutavara jäi metsiin lahoamaan ellei sitten asutuskeskusten lähellä päätynyt uuneihin.

    Selluteollisuus on metsänomistajan paras ystävä. Se jalostaa arvottoman puun arvokkaiksi myyntituotteiksi ja maksaa tästä puusta nykyään hyvin. Myin keskisuomalaista koivukuitupuuta Kuopiossa toimivalle Savon Sellulle. Ihmettelin puunostajalle miten teidän kannattaa näinkin kaukaa hakea puuta. Ostaja kertoi, että he tekevät koivusta aallotuskartonkia, siis vaikka hedelmälaatikkopahvin väliosaa. Sanoi, että heidän tuotteensa on niin lujaa ja laadukasta, että sillä on erittäin hyvä kysyntä.
    Luken mukaan vuonna 2023 Suomesta vietiin puutuotteita, siis lähinnä sahatavaraa ja vaneria 3, 026 Miljardilla eurolla. Massaa ( sellu ym), paperia ja kartonkia vietiin yhteesä 10, 4 Miljoonaa tonnia yhteensä 8,548 Miljardin euron arvosta. Massan osuus vientimääristä oli 42 %. Arvokkain tuoteryhmä oli kartonki, jota vietiin n 3,3 Miljoonaa tonnia 3,171 Miljardilla eurolla.

    Kaikkea sellua ei voi jatkojalostaa Suomessa, sillä sitä käytetään vahvistamaan lämpimissä maissa tuotetusta eucasellullusta valmistettavaa paperia tai kartonkia. Ei myöskään siksi, että esimerkiksi kevyitä pehmopapereita ei kannata kuljettaa kauas merien taa. Nautitaan vaan siitä, että kiinalaiset ym maksavat sellustamme hyvin, mistä niin teollisuus, metsäteollisuusalan työntekijät, metsänomistajat ja koko kansantalous hyötyvät

    Timppa

    Tämä kelpasi Hesarille:

    Ilmastopaneelin asenne on täydellinen esimerkki siirtomaaherra-asenteesta. Siis estotta voidaan hyödyntää ”alkuasukkaiden” omistamia luonnonvaroja. Eiväthän nämä ”alkuasukkaat” ymmärrä omaa hyväänsä.

    Miksi jonkun metsänomistajan pitäisi luopua oikeudestaan tuottaa arvokasta raaka-ainetta siksi, että stadilaiset saavat esimerkiksi rakentaa suuria urheiluhalleja, joiden todellinen funktio on saada edistää ulkomaalaisten omistuksessa olevien oluttehtaiden myyntiä. Miksei Ilmastopaneeli puutu tähän?
    Aletaan puhua todellisista asioista.

    Tietysti siitäkään ei välitetä, että metsien käytön rajoittaminen tuottaisi lukuisia työttömiä niin maaseudulle kuin metsäteollisuuspaikkakunnille. Samalla heidän asuntonsa ja kaikki palvelurakennukset muuttuisivat ongelmajätteeksi. Porukan pitäisi muuttaa muuttaa kasvukeskuksiin, johon pitäisi rakentaa korvaavat tilalle. Eikö tästä aiheutuisi päästöjä?

    Samalla luovuttaisiin arvokkaan raaka-aineen puun tuottamisesta. Puun, joka kasvaa auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista, sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ja jota ei tarvitse louhia maasta ja valmistaa saastuttavissa tehtaissa.

    Toivoisin todella, että alettaisiin tarkastella näitä metsäasioita syvällisemmin. Tietysti myös Ilmastopaneelin pitäisi esittää sekin, mitä seuraa sen vaatimuksista. Ymmärrän kyllä, ettei sitä haluta tehdä, koska seuraukset olisivat Suomelle tuhoisia. Myös ilmasto kärsisi, koska uusiutuvia luonnonvaroja jouduttaisiin korvaamaan fossiilipohjaisilla.

    Timppa

    Ei ole edellinen juttuni vielä läpäissyt Hesarin sensuuria.  Tässä toinen näkökulma.

    Aivan. Kivihiilikaudella ei ollut lahottajasieniä ja silloin kuolleet kasvit eivät lahonneet vaan kerääntyivät paksuiksi kerroksiksi, joita nyt kutsumme kivihiileksi. Hiiltä poistui ilmakehästä ja maapallon ilmasto viileni.

    Sitten maapallo muuttui uuteen moodiin. Tulivat lahottajasienet, joiden funktio on hajottaa kuollut kasviaines ja vapauttaa siis sen sitoma hiili taivaalle hiilidioksidiksi mahdollistamaan uutta kasvua. Syntyi ”kiertotalous” jolloin sama hiili oli välillä ilmassa, välillä elävissä kasveissa ja lopulta niiden lahottua palasi taivaalle.

    Koska ihminen polttamalla kivihiiltä vapauttaa lisää hiilidioksidia ilmakehässä, niin nykyisten lahottajasienten toiminta on yhtä haitallista kuin kivihiilenkin polttaminen. Koska kivihiilen polttoa ei saada hillittyä, niin metsät pitäisi käsitellä niin, että niissä olisi mahdollisimman vähän lahoavaa ja siis ilmakehää pilaavaa puuta. Nykyinen tavoite kasvattaa metsät vanhoiksi runsaasti lahopuuta sisältäväksi on täysin ilmastotavoitteiden vastainen.

    Timppa

    Ei se Piia muuta asennettaan, kirjoitan mitä vaan.

    Timppa

    Tässä taas kommentti Hesariin.  Saa nähdä miten käy.

    Ilmastopaneelin ja Hesarin asenne on täydellinen esimerkki siirtomaaherra-asenteesta. Siis estotta voidaan hyödyntää ”alkuasukkaiden” omistamia luonnonvaroja. Eiväthän nämä ”alkuasukkaat” ymmärrä omaa hyväänsä.

    Miksi jonkun metsänomistajan pitäisi luopua oikeudestaan tuottaa arvokasta raaka-ainetta siksi, että stadilaiset saavat esimerkiksi rakentaa suuria urheiluhalleja, joiden todellinen funktio on saada edistää ulkomaalaisten omistuksessa olevien oluttehtaiden myyntiä. Aletaan puhua todellisista asioista.

    Tietysti siitäkään ei välitetä, että metsien käytön rajoittaminen tuottaisi lukuisia työttömiä niin maaseudulle kuin metsäteollisuuspaikkakunnille. Samalla heidän asuntonsa ja kaikki palvelurakennukset muuttuisivat ongelmajätteeksi. Porukan pitäisi muuttaa muuttaa kasvukeskuksiin, johon pitäisi rakentaa korvaavat tilalle. Eikö tästä aiheutuisi päästöjä?

    Samalla luovuttaisiin arvokkaan raaka-aineen puun tuottamisesta. Puun, joka kasvaa auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista, sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ja jota ei tarvitse louhia maasta ja valmistaa saastuttavissa tehtaissa.

    Toivoisin todella, että Hesari alkaisi tarkastella näitä metsäasioita syvällisemmin sen sijaan, että peesaa metsätalousvihamielisten juttuja.

    Timppa

    Tässä taas yksi kommentti:

    Millaiseen tutkimustietoon väittämäsi perustuu?

    Epäilemättä nuorien metsien harvennushakkuut ovat lisääntyneet, koska metsien uudistushakkuut alkoivat todenteolla 1950-luvulta alkaen. Tuntemani metsien uudistushakkuut alkoivat 1963 ja entistä enemmän puutamme kertyy näiden metsien harvennushakkuista. Ja niin pitääkin olla. Harvennushakkuilla pidämme metsämme kasvukunnossa. Kun katsoo harvennushakkuun vaikutusta, niin näkee, että parin vuoden jälkeen kasvu alkaa kiihtyä ja kompensoida poistunutta puumäärää.

    Tilamme hakkuiden vuosien 2018-24 keskiarvo on 4 % suurempi kuin vuosien 2008-17 keskiarvo. Vastaavana aikana harvennushakkuista kertyvä puumäärä on kasvanut 50 % ja uudistushakkuupinta-ala on vähentynyt 23%.

    Tutkimukset kertovat, että Etelä-Suomen kuusikoissa suurin keskikasvu saadaan, jos ne uudistetaan n 65-vuotiaina. Hyvin hoidettu hyvällä pohjalla oleva eteläsuomalainen kuusikko saattaa kasvaa niin hyvin, että se on uudistettava jo 60-vuotiaana, koska puut muuten kasvaisivat ylisuuriksi eivätkä mahtuisi kulkemaan sahojen koneistojen lävitse. Ottaen huomioon myös tuhoriskit, niin etenkin kuusikoiden uudistushakkuut pitää tehdä aika varhaisessa vaiheessa.

    Jos haluaisin, että metsämme jatkossa kasvaisivat entistä paremmin, niin en kyllä ymmärrä, että ainakaan hakkuita vähentämällä siihen päästäisiin. Harventamattoman metsän kasvu taantuu sen koko loppuiäksi. Myös uudistushakkuukelpoisen metsän kasvu alkaa hiipua nopeasti, mitä tuhot lisäävät.

    Ehkä ilmastopaneelin kannattaisi suunnata tarmonsa päästöjen pienentämiseen. Ei energiaa ja hyödyllisiä raaka-aineita tuottavien metsien kasvun tukahduttamiseen.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 6,888)