Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Et taida Jovain tietää, että jokainen puu alkaa kasvaa siemenestä. Jos hakkaan puun, eikä sen jälkeen ala kasvaa uutta, niin alkaa tuottamaton aika.
Olen käynyt katsomassa erilaisia jatkuvan kasvatuksen metsiä. Niissä olen nähnyt juuri sen tuottamattomuuden. Jos poiminnan sijaan sama puumäärä hakattaisiin aukoksi ja siihen istutettaisiin taimet, niin nähtäisiin konkreettisesti ero kuinka taimikko kehittyy voimalla aukossa ja toisaalta suuria taimettumattomia aloja tai kitukasvuisia taimia siellä poimintametsässä.
Mutta eiväthän oikeat uskovat voi tuollaista tunnustaa.
Sari Multalan sanoma, ettei hallitus puutu puukauppaan puri. Metsäteollisuus vahvassa nousussa ja Valmet siinä imussa.
”Se että mennään sellaiseen puukauppa tapaan jossa myyjälle poistuu valvontavastuu ja kaikki menee ostajan vastuulle niin näkyy kyllä hinnassa.”
Siis mihin suuntaan? Ainakin meikäläisen havaintojen mukaan näin saadaan paras tulos. Etenkin sahat käyttävät tätä kokorunkohinnoittelua kilpailutekijänä.
Liittyy Hesarin uutiseen ilmasto- ja luontopaneeleiden mahdollisesta lopettamisesta:
Jo on aikakin lopettaa nuo paneelit. Molempiin on pesiintynyt lobby, jonka tavoitteena näyttäisi olevan Suomen metsätalouden hävittäminen.
Luontopaneeli vaati säilytettäväksi vanhoja kuusikoita. Keski-Euroopan ja jopa Suomen havaintojen perusteella tiedämme kuitenkin, että kirjanpainajat tulevat tuhoamaan tällaiset metsät ja tuho tulee leviämään viereisiin nuorempiinkin metsiin. Tavoitteena on siis hävittää Suomen kuusikot. Kyse ei voi olla mistään vahingosta vaan ilmeisestikin todellisesta suunnitelmasta.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on Jyväskylän yliopiston professori. Yliopisto teki yhteistyötä venäläisten kanssa ja he yhdessä saivat tuloksen, että kuusikon ensiharvennus voidaan tehdä vasta 60-vuotiaana. Lähteenä käytettiin venäläisiä kuusikoita. Ei olisi tarvinnut mennä niin kauas. Olisin voinut esitellä useita 30-vuotiaana ensiharvennettuja kuusikoita 25 km Jyväskylästä.
Edelleen Jyväskylän yliopisto sai tuloksen, että jatkuva kasvatus on kannattavaa, kun lasketaan kaikki muut hyödyt mukaan. Meidän metsissä kasvaa puita ja marjoja. Marjoista ei kukaan maksa eikä sinne kivikoihin voi viedä maksavia asiakkaita. Minä olisin voinut esitellä sitäkin, miten heikosti metsä uudistuu luontaisesti.
Nämä paneelit vaativat siis metsätalouden merkittävää supistamista, mutta eivät sanallakaan viittaa siihen, ettei tällä olisi mitään merkitystä maapallon ilmastoon, koska puuta hakataan kysynnän mukaan. Jos ei Suomessa, niin sitten jossain muualla.
Ei myöskään selvitetä millaiset vaikutukset hakkuiden vähentämisellä olisi maaseudun työllisyyteen ja elinvoimaan, metsäteollisuuteen tai Suomen kansantalouteen.
Ollaan viime aikoina myyty päätehakkuut kokorunkokaupoilla, joten eipä ole tarvinnut miettiä apteerauksia. Aiempien havaintojen perusteella klusterin motokuskit ottavat laatuviat tarkkaan huomioon. Sahalle kelpaa joskus lengompikin tyvitukki.
Käytännössä tapahtunee, että viallista päätyy tukiksi ja tukkipuuta kuiduksi.
Jos siis hakkuita vähennetään ja metsäenergia korvataan fossiilisilla, niin eikö siitä fossiilisesta aiheudukaan päästöjä? Jos puurakentaminen korvataan betonilla, niin eikö enää sementin valmistus aiheuta päästöjä.
Tämä hiilinielukeskustelu tuntuu joskus täysin hölmöläisten hommalta.
Tuohon hiilivarastoon pitää laskea mukaan myös kaikki maaperässä olevat fossiiliset polttoaineet. Mitenkähän sitten käy=?
Ja vähän tilastotietoakin ym:
Ei Suomen metsiä kaadeta siksi, että joku sellutehtailija tulee sanomaan, että tarvitsee puuta. Metsiä harvennetaan siksi, että ne kasvaisivat jatkossa entistä paremmin. Tässä metsänomistajan apuna on kuluttaja, joka käyttää metsäteollisuustuotteita ja metsäteollisuus, joka muuttaa arvottoman harvennuspuun ensin arvokkaaksi selluksi ja sitten vielä arvokkaammaksi lopputuotteeksi.
Ennen sellu- ja paperiteollisuutta pienikokoinen puutavara jäi metsiin lahoamaan ellei sitten asutuskeskusten lähellä päätynyt uuneihin.
Selluteollisuus on metsänomistajan paras ystävä. Se jalostaa arvottoman puun arvokkaiksi myyntituotteiksi ja maksaa tästä puusta nykyään hyvin. Myin keskisuomalaista koivukuitupuuta Kuopiossa toimivalle Savon Sellulle. Ihmettelin puunostajalle miten teidän kannattaa näinkin kaukaa hakea puuta. Ostaja kertoi, että he tekevät koivusta aallotuskartonkia, siis vaikka hedelmälaatikkopahvin väliosaa. Sanoi, että heidän tuotteensa on niin lujaa ja laadukasta, että sillä on erittäin hyvä kysyntä.
Luken mukaan vuonna 2023 Suomesta vietiin puutuotteita, siis lähinnä sahatavaraa ja vaneria 3, 026 Miljardilla eurolla. Massaa ( sellu ym), paperia ja kartonkia vietiin yhteesä 10, 4 Miljoonaa tonnia yhteensä 8,548 Miljardin euron arvosta. Massan osuus vientimääristä oli 42 %. Arvokkain tuoteryhmä oli kartonki, jota vietiin n 3,3 Miljoonaa tonnia 3,171 Miljardilla eurolla.Kaikkea sellua ei voi jatkojalostaa Suomessa, sillä sitä käytetään vahvistamaan lämpimissä maissa tuotetusta eucasellullusta valmistettavaa paperia tai kartonkia. Ei myöskään siksi, että esimerkiksi kevyitä pehmopapereita ei kannata kuljettaa kauas merien taa. Nautitaan vaan siitä, että kiinalaiset ym maksavat sellustamme hyvin, mistä niin teollisuus, metsäteollisuusalan työntekijät, metsänomistajat ja koko kansantalous hyötyvät
Tämä kelpasi Hesarille:
Ilmastopaneelin asenne on täydellinen esimerkki siirtomaaherra-asenteesta. Siis estotta voidaan hyödyntää ”alkuasukkaiden” omistamia luonnonvaroja. Eiväthän nämä ”alkuasukkaat” ymmärrä omaa hyväänsä.
Miksi jonkun metsänomistajan pitäisi luopua oikeudestaan tuottaa arvokasta raaka-ainetta siksi, että stadilaiset saavat esimerkiksi rakentaa suuria urheiluhalleja, joiden todellinen funktio on saada edistää ulkomaalaisten omistuksessa olevien oluttehtaiden myyntiä. Miksei Ilmastopaneeli puutu tähän?
Aletaan puhua todellisista asioista.Tietysti siitäkään ei välitetä, että metsien käytön rajoittaminen tuottaisi lukuisia työttömiä niin maaseudulle kuin metsäteollisuuspaikkakunnille. Samalla heidän asuntonsa ja kaikki palvelurakennukset muuttuisivat ongelmajätteeksi. Porukan pitäisi muuttaa muuttaa kasvukeskuksiin, johon pitäisi rakentaa korvaavat tilalle. Eikö tästä aiheutuisi päästöjä?
Samalla luovuttaisiin arvokkaan raaka-aineen puun tuottamisesta. Puun, joka kasvaa auringon ilmaisenergialla ilmaisista raaka-aineista, sadevedestä ja ilman hiilidioksidista ja jota ei tarvitse louhia maasta ja valmistaa saastuttavissa tehtaissa.
Toivoisin todella, että alettaisiin tarkastella näitä metsäasioita syvällisemmin. Tietysti myös Ilmastopaneelin pitäisi esittää sekin, mitä seuraa sen vaatimuksista. Ymmärrän kyllä, ettei sitä haluta tehdä, koska seuraukset olisivat Suomelle tuhoisia. Myös ilmasto kärsisi, koska uusiutuvia luonnonvaroja jouduttaisiin korvaamaan fossiilipohjaisilla.
Ei ole edellinen juttuni vielä läpäissyt Hesarin sensuuria. Tässä toinen näkökulma.
Aivan. Kivihiilikaudella ei ollut lahottajasieniä ja silloin kuolleet kasvit eivät lahonneet vaan kerääntyivät paksuiksi kerroksiksi, joita nyt kutsumme kivihiileksi. Hiiltä poistui ilmakehästä ja maapallon ilmasto viileni.
Sitten maapallo muuttui uuteen moodiin. Tulivat lahottajasienet, joiden funktio on hajottaa kuollut kasviaines ja vapauttaa siis sen sitoma hiili taivaalle hiilidioksidiksi mahdollistamaan uutta kasvua. Syntyi ”kiertotalous” jolloin sama hiili oli välillä ilmassa, välillä elävissä kasveissa ja lopulta niiden lahottua palasi taivaalle.
Koska ihminen polttamalla kivihiiltä vapauttaa lisää hiilidioksidia ilmakehässä, niin nykyisten lahottajasienten toiminta on yhtä haitallista kuin kivihiilenkin polttaminen. Koska kivihiilen polttoa ei saada hillittyä, niin metsät pitäisi käsitellä niin, että niissä olisi mahdollisimman vähän lahoavaa ja siis ilmakehää pilaavaa puuta. Nykyinen tavoite kasvattaa metsät vanhoiksi runsaasti lahopuuta sisältäväksi on täysin ilmastotavoitteiden vastainen.