Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tuollaisesta Annelin linkittämästä ihmetyypistä ei useinkaan tule mitään kunnollista. Vaikka päässä olisi kuinka paljon tietoa, mutta, jos ei osaa jäsentää sitä hyödylliseksi ja tehdä oikeita päätöksiä, on aivan hyödytön. Tunnen erään, joka ennen koulua oli lukenut tietosanakirjan ja muistikin siitä paljon. Hän n 50-vuotias, muttei ole tehnyt koskaan mitään oikeaa työtä.
Tietysti ne 1800 luvun harsijat pysyy entisellään
Hyvä Perko. Kerrankin kerroit totuuden.
Metsätaloudessa tapahtui kannattavuusloikka, kun siirryttiin jaksolliseen. Puunkasvu lisääntyi. Metsänomistajien tulot alkoivat kasvaa. Metsäteollisuus ja metsäteollisuusteknologia kehittyivät. Meiltä puuttuisi siis paljon teollisuutta, ellemme olisi muuttaneet tuotantosysteemiä. . Puumme myytäisiin paljolti Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Meiltä puuttuisivat myös Valmet, Ponsse ym maailman ykkösketjun firmat.
On kyllä ihmeellistä, että joku vielä kehtaa esittää palaamista tuollaiseen surkeaan harsintasysteemiin, joka johtaa metsien tuhoon.
Minulla on kokemusta muutaman sadan hehtaarin taimikoiden perustamisesta ja hoidosta. Tietysti niissä on joskus haasteitakin, mutta tavattoman helppoa homma nykyään on. Jatkuvassa kasvatuksessa taimettumattomuus ei ole riski vaan systeemin ominaispiirre.
Juuri sitä minä Jovain tarkoitinkin. Ilman metsäteollisuutta sellaista itsenäistä valtiota kuin Suomi tuskin olisi nyt olemassa.
Juuri näin. 1860- ja 70-luvuilla käynnistynyt sahaboomi toi Suomeen pääomia. Kun sitten kuiduttava teollisuus käynnistyi 1800-luvun lopulla, käytettiin vielä tuontikoneita ja laitteita. Olivat kovia päättäjiä, kun saivat hankittua niin paljon tietotaitoa, että pystyi aloittamaan oman teknologiateollisuuden.
Metsästä saaduilla pääomilla ja metsäteollisuuslaitteiden valmistuksessa opitulla teknologialla pystyttiin käynnistämään myös oma asetuotanto, mikä oli ratkaiseva sadan lopputuloksen kannalta. Ilman Tampellan ja Valtion tykkitehtaan (nyt Valmet) ei hyökkäystä Tali-Ihantalassa olisi pystytty pysäyttämään.
Kyllä metsätalous on helppoa vaikkapa rakennusalaan verrattuna, jossa eläkkeeni hankin. Siellä sitten oli monenlaista . Hankalia asiakkaita, yllättäviä ongelmia, lakkoilevaa henkilökuntaa ym.
Metsässä on toisin. Luonto tuo valmistuksessa tarvittavat aineet paikalle. Aurinko huolehtii energiasta. Prosessit ovat täysin automatisoituja. Maan sisässä toimiva ”henkilökunta” tekee työ 24//ruokapalkalla. Ei lakkoile, ei pidä lomia.
Kohteliaat yhtiön henkilöt käyvät hakemassa puut hyvään hintaan silloin, kun katson sen sopivaksi. ”Tuotantolaitoksetkin” ovat kauniita. Toista näin hienoa taloudellista toimintaa kuin metsätalous ei voi olla.
Onko joku nähnyt pitkään luonnossa ollutta kuollutta puuta? Käsi pystyyn, jos on. voi nähdä. Ilma on täynnään sienien itiöitä ja jokainen kuollut puu saa varmasti annoksensa. Oli väliä kilometri tai 100. Lähes joka hehtaarilla on muuten lahopuuta. Toisilla enemmän toisilla vähemmän.
Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin kuolleella puulla ei ole väliä. Vain elävillä ja kasvavilla. Ne pitävät yllä luonnon kiertokulkua.
Kyllä Suomessa nykyään ihan laillisesti pääsee 10 %:n ”tuottoon” ja vielä paljon suurempaankin. Hakkaa kerralla 10 % puista. Siinä se on 10 %:n tuotto. Seuraavana vuonna hakkaa saman verran, jolloin ”tuotto” nousee jo 11 %:iin. Toistaa hakkuuta vuosi kerrallaan. Viimeisellä kerralla ”tuotto” onkin jo 100 %, kun kaataa viimeiset puut.
Luottaa, että joku hieskoivu kasvaa ja kuittaa uudistamisvelvoitteen. Tämä taitaa olla malli-Tahvonen.
Tahvonen ja kumppanit tutkivat väärää asiaa eivätkä voi tietenkään muuttaa ajatusmalliaan. Minä tutkin metsätilan kannattavuutta en yhden aukon lyhyttä vaihetta.
Kullakin metsätilalla on optimituotto, joka koostuu sekä puun kasvuun perustuvasta myyntitulosta sekä kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Ei sen kummempaa. Näin on kaikilla firmoilla. Tuolla edellä havainnollistin eri systeemien eron kasvupuolella.. Kuten olen lukemattomia kertoja kirjoittanut, niin paremmilla myyntituloilla katan uudistamiskulut. Menetelmien vertailussa ei silloin tarvitse korkoa ottaa huomioon. Riittää, kun tietään vaan sen kumpi systeemi kasvaa paremmin.
Kun puunhinnat nousevat, niin jatkossa paremmin kasvava jaksollinen on täysin ylivoimainen. Markkina noteeraa nykyään tämän, kuten pörssi kasvuosakkeissakin, joissa tuleva tuoton kasvu nostaa kursseja. Siksi metsästä joutuu maksamaan päivän tuottoon verrattuna nykyistä kovaa hintaa.
En kyllä ymmärrä miksi yleensäkään tarvitaan jotain metsäekonomian professoria, saati sitten sellaista, joka väen väkisin yrittää muuttaa mustan valkoiseksi.
Nämä NNA-laskelmat ovat täysin huuhaata. Emme voi tietää markkinaa. Jotain voimme yrittää arvata puunhinnoista 5 vuoden päähän. Todellisuus on näyttänyt, ettei vuottakaan. Sen sijaan voimme luotettavasti ennustaa metsänkasvun.
Hyvin yksinkertaista. Kyllä minä kiinnitän huomion tuon myyntitulon kasvattamiseen. Tietysti sitten on kansantalouden ja ilmaston osuus, jotka tulevat minun systeemissäni kylkiäisenä paremmin hoidettua.
Harsintajulkilausuman allekirjoittajat sen tiesivät. Harsinta johtaa metsänhävitykseen. Ei asia muutu miksikään, vaikka keksitään kuinka hieno nimi tahansa.
Harvoin olet kirjoittanut tuoreita uutisia monikerrosmetsän uusista menetelmistä. Niitä voisi purkaa tänne.
Ei ole tullut vielä 80 vuoteen vastaan sellaista metsää..
Puutuomaalle sanoisin, että minulla on metsistä dataa vain 90 vuoden ajalta ja omakohtaisia kokemuksia 60 vuoden ajalta. Olen kulkenut metsissä vuosikymmenet ja miettinyt erilaisia uudistamistapoja. Jos olet tutkaillut metsää vain 10 vuotta, niin ei sen perusteella kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuo 90 vuotta antaa jo perspektiiviä. Siitä, kun metsiämme alettiin uudistaa 61 vuotta sitten, niin niiden kasvu on lisääntynyt siitä n 70 %. Vaikka on muitakin tekijöitä, niin kyllä uudistushakkuut ovat ylivoimainen kasvua ja metsien hyvinvointia lisäävä tekijä.
Olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, että Luken tutkimusmetsässä on päästy hehtaarikasvuun 4-5 m3/ha/v, vastaavasti meillä huonommissa 6,5 m3/ha/v-tasolle. Nämä ovat siis mitattua dataa. Ei virtuaalitodellisuutta. Omassakin metsässä silmä voi puoltaa, jos pitää systeemiä parempana. Siksi vain tarkka mittaus kertoo totuuden.
En tietenkään väitä, etteikö jossain tilanteessa kannattaisi tehdä poimintahakkuuuta. Fakta on kuitenkin, että systeemi lopulta kaatuu ensinnäkin jatkuvan kasvatuksen huonoon taimettumiseen ja niiden taimien erittäin huonoon kasvuun. Sitten on tuhoriskit ja metsän huono keskikasvu jaksolliseen verrattuna. Nämäkin ovat ns kovaa faktaa, jota mitkään puheet eivät muuta.
Kun teet ajatuskokeen, että uudistatko ikääntynyttä metsää vai teetkö siihen poimintahakkuun, niin mietipä tällaista tilannetta. Sinulla 4 ha metsää. Joko teet siihen poimintahakkuun tai tai teet hehtaarin aukon, uudistat sen ja jätät 3 ha parhaine puineen kasvamaan. Mietipä tilannetta 10 vuoden kuluttua. Aukossa on monimetrinen taimikko. Mitä näet siellä poimintametsässä? Jotain pieniä ja mahdollisesti lahovikaisia kuusentaimia, joista pitäisi tulla sinulle uusi hieno metsä: Ehkä sinulla on niin vahva usko, että luulet niin käyvän. Minä luotan vain faktoihin. Siis siinä aukossa kasvavaan taimikkoon.
Olen kertonut täällä, että erääseen 8 vuotta aiemmin poimintahakattuun metsään ei ollut tullut käytännössä lainkaan uusia taimia. Tämä ei kuitenkaan haitannut menetelmää estoitta kehunutta metsätieteen professoria. Uskolla on ihmeellinen voima. Se estää toisia näkemästä ilmiselviä tosiasioita.
Se jäi verokeskustelussa mainitsematta, että yhteismetsä tilittää ja maksaa ALV:n kuukausittain toteutuneiden tapahtumien perusteella toisin kuin yksityinen metsänomistaja, joka maksaa veron helmikuun loppuun mennessä.